Mikä saisi eläkkeelle siirtyvät jatkamaan töissä? – sekä raha että työnantajan asenteet painavat
Taloudelliset kannustimet ovat vaikuttaneet työssä jatkamiseen noin kolmanneksella, kun asiaa kysyttiin vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneiltä. Vajaan kolmanneksen mielestä taas työnantajan kannustus, johtamistapojen parantaminen tai ikääntyneiden työntekijöiden arvostaminen olisivat saaneet jatkamaan työssä.
Nämä tulokset ilmenevät kyselytutkimuksesta, joka tehtiin palkkatyöstä vuosina 2019–2021 vanhuuseläkkeelle siirtyneille.
Tutkimuksen mukaan taloudelliset kannustimet jatkaa työssä vaikuttavat enemmän miehillä, suurempaa eläkettä saavilla ja jaksamisensa tai terveytensä hyväksi kokeneilla.
Työolot ja työnantajan asenne ovat tärkeitä puolestaan naisille, pienempää eläkettä saaville ja niille, jotka ovat kokeneet jaksamisensa tai terveytensä heikentyneeksi ennen eläkettä.
Kannustimet tunnetaan hyvin – mutta vain osa kertoo niiden vaikuttaneen työssä jatkamiseen
Tutkimus osoittaa, että eläkeasioista otetaan hyvin selvää ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Lähes kaikki vastaajat olivat selvittäneet esimerkiksi eläkkeensä määrän.
Yhdeksän kymmenestä kertoi tienneensä myös lykkäyskorotuksesta, jonka saa, kun lykkää eläkkeelle siirtymistä alimman eläkeiän yli. Seitsemän kymmenestä taas arvioi tienneensä elinaikakertoimesta, joka pienentää eläkettä sen mukaan, miten keskimääräinen elinikä nousee.
– Lähes kolmannes vastaajista kertoi palkasta karttuvan eläkkeen tai lykkäyskorotuksen kannustaneen heitä myöhentämään eläkkeelle siirtymistä. Vajaa viidennes koki puolestaan elinaikakertoimen vaikutuksen saaneen jatkamaan työssä, ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta toteaa.
Työnantajan asenteet ja työolot tärkeitä työssä jatkamisen kannalta
Työnantajan asenteisiin liittyvät tekijät, kuten työnantajan kannustus jatkaa työssä, paremmat johtamistavat ja ikääntyneiden työntekijöiden kokemuksen arvostaminen, ovat tutkimuksen perusteella tärkeitä työuran jatkamiseksi. Vastikään työstä eläkkeelle siirtyneistä vajaa kolmannes ajatteli, että yksikin näistä tekijöistä olisi todennäköisesti saanut jatkamaan työssä pidempään.
Myös työoloihin liittyvät tekijät, kuten työmäärän ja kiireen vähentäminen tai työtehtävien keventäminen, nousivat usein esiin vastauksissa.
– Muutokset työnantajan toiminnassa ja työoloissa olisivat kannustaneet jatkamaan työssä erityisesti niitä, jotka kokivat, ettei kyseinen tilanne ollut paras mahdollinen eläkettä edeltävässä työssä. Esimerkiksi johtamistapojen parantaminen olisi kannustanut jatkamaan työssä etenkin niitä, jotka olivat kokeneet, ettei eläkettä edeltävä työ ollut hyvin johdettua.
Työnantajia tulisi rohkaista muutoksiin
Nivalaisen mukaan työpaikalla tehtävät toimenpiteet pidentävät työuraa yhtä tehokkaasti – joissain tapauksissa jopa tehokkaammin – kuin taloudelliset kannustimet. Työnantajia tulisikin rohkaista muuttamaan asenteita, työoloja ja muita työhön liittyviä tekijöitä eläkeikää lähestyvien toivomaan suuntaan.
– Sopivissa olosuhteissa moni voisi olla valmis jatkamaan työssä pidempään, Nivalainen summaa.
Valtaosa valitsisi saman ajankohdan siirtyä eläkkeelle
Kahdeksan kymmenestä vastaajasta oli kuitenkin tyytyväinen valitsemaansa eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Reilu kymmenes olisi halunnut jäädä eläkkeelle myöhemmin.
Ne vastaajat, jotka eivät tunteneet lykkäyskorotuksen ja elinaikakertoimen vaikutusta, toivoivat muita useammin jääneensä eläkkeelle myöhemmin.
– Tietoa eläkkeelle siirtymisen ajankohdan vaikutuksesta eläkkeen määrään tulisi saada vielä nykyistä laajemmin niille ikäryhmille, jotka suunnittelevat eläkkeelle jäämistä. Näin voitaisiin välttää tilanteet, joissa vanhuuseläkkeelle jäädään toivottua aiemmin tiedon puutteiden takia, Nivalainen sanoo.
Kyselyyn vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä.
Tutkimusjulkaisu: Taloudelliset kannustimet vai työolot – mikä saisi jatkamaan työssä pidempään? Kyselytutkimus vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille
Lue myös kyselyyn perustuvat aiemmat julkaisut:
