Tutkimusaiheet

  • Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät
  • Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden, hakemisalttiuden ja hylkäysosuuden muutokset
  • Kuntoutustukea saaneiden, ammatillisen kuntoutuksen aloittaneiden ja työkyvyttömyyseläkehylkäyksen saaneiden seuranta

Esittely

Tutkin laajasti erilaisia työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyviä kysymyksiä. Erityisesti minua kiinnostavat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtuneet muutokset. Viimeaikaiset tutkimukseni ovat käsitelleet muun muassa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskitekijöitä, työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa ja hylkäysosuudessa tapahtuneita muutoksia ja yritystasoisten tekijöiden yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumiseen. Tutkimukseni perustuvat pääosin laajoihin rekisteriaineistoihin. Teen yhteistyötä muun muassa Kelan, Työterveyslaitoksen ja eri yliopistojen tutkijoiden kanssa.

Käynnissä olevat hankkeet

Määräaikaisena myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden eli kuntoutustukien osuus kaikista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut, ja nykyisin jo yli puolet alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä on määräaikaisia. Työkyvyttömyyseläke myönnetään määräaikaisena, jos työkyvyn palautumisen ja työhön paluun uskotaan vielä olevan mahdollista. Huomattava osa kuntoutustuista kuitenkin muutetaan myöhemmin toistaiseksi voimassa olevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen avulla kuntoutustukien muuttumista toistaiseksi voimassa olevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi ja kuntoutustuelle siirtyneiden henkilöiden työhön paluuta.

Aikataulu: 2019–2020

Tekijät: Mikko Laaksonen, Heidi Nyman

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja sairauspäivärahan saaminen ovat vähentyneet 2000-luvun aikana mutta viime vuosina näitä etuuksien saavien määrä on kasvanut erityisesti mielenterveyssyistä johtuen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen, eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten trendejä sekä näitä ennustavia tekijöitä erityisesti etuusprosessien näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan työmarkkina-aseman ja erilaisten sosiaaliturvaetuuksien roolia työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltävällä ajalla sekä eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten ennustajina. Tutkimuksessa yhdistetään Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja Suomen väestön kattavalla aineistolla. Tutkimuskysymykset ovat: Miten työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen ja eläkkeelle siirtyminen on kehittynyt 2000-luvulla eri väestö- ja diagnoosiryhmissä, kun työ- ja kansaneläkkeitä tarkastellaan kokonaisuutena? Ovatko työkyvyttömyyseläköitymistä ennustavat tekijät ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen prosessi muuttuneet 2000-luvun aikana? Millainen on työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden työmarkkina-asema ja sosiaaliturvaetuuksien käyttö ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja sen jälkeen, huomioiden myös hylkäävät päätökset? Tutkimus on Kelan kanssa toteutettava yhteishanke.

Aikataulu: 2020–2025

Tekijät: Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren (Kela), Riku Perhoniemi (Kela), Anu Polvinen

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on Suomessa vähentynyt 2000-luvun alkuvuosien jälkeen erityisesti sosioekonomiselta asemaltaan työntekijöillä sekä työttömillä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on puolestaan lisääntynyt erityisesti vanhimmilla työikäisillä. Ei ole selvää, missä määrin tämä kehitys noudattelee sairastavuuden ja työkyvyn muutoksia ja missä määrin siihen ovat vaikuttaneet muut tekijät. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kyselytutkimuksiin perustuen eri tavoilla mitatun itse raportoidun työkyvyn kehitystä eri väestöryhmissä 2000-luvulla. Tutkimus perustuu THL:n kansallisesti edustaviin Terveys 2000-, Terveys 2011- ja Finterveys2017 -aineistoihin. Koetun työkyvyn muutoksia verrataan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtuneisiin muutoksiin.

Aikataulu: 2019–2021

Tekijät: Mikko Laaksonen, Päivi Sainio (THL), Seppo Koskinen (THL)

Julkaisuja