Tutkimusta eläkkeelle siirtymisestä
Eläkkeelle siirrytään erilaisia reittejä pitkin. Eläkkeelle siirtymisen ajankohdan ja eläkelajin tutkimus antaa tietoa työurien pidentymisestä sekä eri eläkelajien, kuten työkyvyttömyyseläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen yleisyydestä.
Ohjelmakaudella tutkitaan eläkkeelle siirtymistä eläkelajeittain ja väestöryhmittäin sekä arvioidaan etenkin vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia. Toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ohella tutkitaan väestön eläkeaikeita sekä aiotun ja toteutuneen eläkeiän yhteyttä. Tarkastelussa ovat työpaikkatason tekijöiden yhteys eläkkeelle siirtymiseen ja työnantajien näkemykset muun muassa ikääntyvästä työvoimasta ja eläkejärjestelmän ikärajoista.
Monen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaudella tutkitaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, hakemista ja hylkäysosuuden ajallista muutosta ja väestöryhmittäisiä eroja sekä näiden vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrään. Lisäksi tarkastellaan terveyden, työkyvyn ja työolojen yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen sekä työkykyä tukevia toimia ja eläkkeelle siirtymisen prosessia.
Uutta tutkimustietoa
Elämänlaatu kohenee eläkkeelle siirtymisen jälkeen, vaikka toimeentulon koetaan heikkenevän
Suurin osa kokee elämänlaatunsa paranevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, sillä vapaa-aika lisääntyy ja jaksaminen kohentuu. Sen sijaan toimeentulon koetaan heikentyvän, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksessa, johon vastasivat hiljattain työstä vanhuuseläkkeelle jääneet.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työkykyennusteet viittaavat väestön työkyvyn heikkenemiseen
Useisiin edustaviin väestötutkimuksiin perustuva tutkimus osoitti, että 20–44-vuotiailla koettu työkyky on 2000-luvulla heikentynyt, 45–54-vuotiailla työkyvyn kehitys on ollut vakaata ja 55 vuotta täyttäneillä työkyky on parantunut. Syntymäkohorttiennusteet viittaavat työkyvyn heikkenemiseen tulevaisuudessa. Tutkimusartikkeli on julkaistu Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä.
Aiheesta muualla:
Sairauspäivärahakauden aloittavilla työttömillä on heikot työhön paluun mahdollisuudet
Sairauspäivärahalle siirtyvät työttömät ovat heterogeeninen ryhmä, jolla on useita erilaisia työmarkkinapolkuja. Usein työttömyyden ja työkyvyttömyyden yhdistelmä kuitenkin tarkoittaa heikkoja mahdollisuuksia työllistymiseen tai työkyvyn palautumiseen seuraavien vuosien aikana. Työttömät, joilla on pitkä työttömyyshistoria, korkea ikä, alhainen koulutustaso tai mielenterveysoireita, voivat hyötyä kohdennetusta työhön paluun tuesta.
Aiheesta muualla:
- Tutkimusartikkeli: Unemployed and disabled for work: identifying three-year labour market pathways from the beginning of a sickness absence using sequence and cluster analyses in a register-based longitudinal study in Finland (PubMed)
- Blogi: Vain hyvin harva työkyvyttömistä työttömistä pääsee kiinni vakiintuneeseen työhön (Tietotarjotin.fi)
Mikä saisi eläkkeelle siirtyvät jatkamaan töissä? – sekä raha että työnantajan asenteet painavat
Taloudelliset kannustimet ovat vaikuttaneet työssä jatkamiseen noin kolmanneksella, kun asiaa kysyttiin vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneiltä. Vajaan kolmanneksen mielestä taas työnantajan kannustus, johtamistapojen parantaminen tai ikääntyneiden työntekijöiden arvostaminen olisivat saaneet jatkamaan työssä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Suurin osa ei vähennä työskentelyä osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla
Moni osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneista jatkaa työskentelyä tavalliseen tapaan eikä heidän palkkatasossaan tapahdu muutoksia. Vain noin viidennes eläkkeen nostaneista näyttää vähentävän työntekoa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työeläkekuntoutuksen suunnittelu toimii pääosin hyvin – erityisesti kolmessa asiassa kuitenkin kehitettävää
Työkokeiluun osallistuvilla työeläkekuntoutujilla on melko myönteinen kokemus kuntoutuksen suunnittelusta ja yhteistyöstä esimerkiksi työterveyshuollon tai työnantajan kanssa. Kehitettävinä asioina esiin nousivat yksilöllinen tuki, kuntoutuksen ajoitus ja keskustelu työllistymismahdollisuuksista. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, joka perustuu työkokeiluun osallistuvien kuntoutujien haastatteluihin.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Eläkkeellä työskentely on usein epäsäännöllistä ja satunnaista – moni ei löydä sopivaa työtä
Puolet työstä vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on kiinnostunut työskentelemään. Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksen mukaan useimmat eläkkeellä työssäkäyneet ovat jatkaneet samalla työnantajalla samanlaisissa tehtävissä. Työskentely on yleensä epäsäännöllistä ja satunnaista.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Sairauspäivärahan tarkistuspisteet lisäsivät kuntoutukseen osallistumista, mutta eivät vaikuttaneet työhön paluuseen
Vuonna 2012 sairauspäivärahajärjestelmään lisättiin 30, 60 ja 90 päivän kohdalle tarkistuspisteitä, joiden tarkoituksena oli parantaa pitkittyvän työkyvyttömyyden havaitsemista ja nopeuttaa työhön paluuta. Eläketurvakeskuksen ja Kelan tutkimuksessa havaittiin, että kuntoutukseen osallistuminen lisääntyi uudistuksen jälkeen, mutta uudistuksella ei ollut vaikutusta työhön paluuseen. Sekä työeläkekuntoutus että Kelan järjestämisvastuulla oleva kuntoutus lisääntyivät.
Aiheesta muualla:
Pitkäänkin sairauspäivärahalla olleilla kuntoutukseen osallistuminen on melko vähäistä
Harva pitkään sairauspäivärahalla olleista osallistui kuntoutukseen, jota Kela tai työeläkelaitokset korvaavat. Esimerkiksi 60. sairauspäivärahapäivään mennessä 5 % sairauspäivärahakauden aloittaneista oli osallistunut kuntoutukseen, ja vuotta myöhemmin osuus oli 17 %. Työhön palaaminen oli sitä epätodennäköisempää ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sitä yleisempää, mitä pidempään sairauspäivärahakausi jatkui. Tulokset perustuvat Kelan ja Eläketurvakeskuksen hankkeeseen.
Aiheesta muualla:
- Loppuraportti: Sairauspäivärahakausien tarkistuspisteet: Kuntoutuksen ja työhön paluun toteutuminen (Julkaisuarkisto Valto)
- Policy brief: Sairauspäivärahaa pitkään saavien työkyvyn tukea pitää entisestään tehostaa (Tieto käyttöön)
- Tiedote: Tutkimus: Kuntoutukseen osallistuminen melko vähäistä sairauspäivärahaa pitkään saaneilla – työkyvyn tukea syytä tehostaa (Tieto käyttöön)
Itse arvioitu työkyky ennustaa voimakkaasti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä
Itseään osittain työkyvyttömänä pitävillä riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavan kolmen vuoden aikana oli kolminkertainen ja itseään täysin työkyvyttöminä pitävillä kuusinkertainen täysin työkykyisiin verrattuna. Tutkimuksessa yhdistettiin Terveys2000- ja FinHealth 2017 -tutkimusten tietoa Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistoon. Tutkimusartikkeli on julkaistu European Journal of Public Health -lehdessä.
Aiheesta muualla:
Miksi työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on vähentynyt?
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt reilun neljänneksen vuodesta 2010 vuoteen 2020. Valtaosa muutoksesta johtuu siitä, että paljon suuriin ikäluokkiin kuuluvia on siirtynyt pois työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle. Samaan aikaan myös uusien työkyvyttömyyseläkkeiden alkaminen on vähentynyt, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelista.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Myönteinen kokemus työstä ja työoloista voi kannustaa työskentelemään yli alimman vanhuuseläkeiän
Merkityksellinen ja mieleinen työ sekä vähäisempi kokemus kiireestä ja muutoksista työssä ovat yhteydessä siihen, että työssä jatketaan alimman vanhuuseläkeiän yli. Tämä ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselyssä, jossa tarkasteltiin vuosina 2019–2021 vanhuuseläkkeelle jääneitä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Työllisyys on kasvanut merkittävästi eläkeiän nousun myötä – myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän asteittainen nousu on lisännyt huomattavasti eläkeiän kynnyksellä olevien työllisyyttä. Samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeellä olo ovat kasvaneet selvästi.
Lue lisää Etk:fissä:
Aiheesta muualla:
Vanhuuseläkkeelle siirtyneillä ammattiluokkien väliset erot fyysisessä toimintakyvyssä kasvoivat, työkyvyttömyyseläkeläisillä kaventuivat
Erot fyysisessä toimintakyvyssä ammattiluokkien välillä kasvoivat vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen ja vähenivät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen. Helsingin yliopiston ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa toimintakyvyn kehittymistä sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
- Trajectories in physical functioning by occupational class among retiring women: the significance of type of retirement and social and health-related factors. Journal of Epidemiology & Community Health (BMJ) | Artikkelin hyväksytty käsikirjoitus (Helda)
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä eroja julkisen ja yksityisen sektorin välillä
Julkiselta sektorilta siirrytään yksityistä sektoria yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä ovat erityisen suuria osatyökyvyttömyyseläkkeissä. Lisäksi erot vaihtelevat ammattiryhmittäin. Tutkimusartikkeli on julkaistu Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä.
Lue lisää Etk:fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Suomalaisten eläkeaikeet myöhentyneet samaa tahtia kuin vanhuuseläkeikä on noussut
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Eläkeiän nosto eläkeuudistuksessa 2017 onnistui – vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentynyt merkittävästi
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt huomattavasti erityisesti yksityisellä sektorilla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta. Lisäksi työskentely 63 ikävuoden jälkeen on lisääntynyt selvästi juuri yksityisillä aloilla. Vanhuuseläkeiän asteittaisesta noususta sovittiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.
Lue lisää Etk.fi:ssä: