Tutkimusta eläkkeelle siirtymisestä

Työurien pidentyminen edellyttää keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nousemista. Siksi eläkkeelle siirtymisen reittien tutkimus on tärkeää. Uusien eläkelajien, työuraeläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen, käytön yleisyyttä ja vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen on tarpeen arvioida. Myös eläkejärjestelmän taloudellisista kannustimista ja niiden vaikutuksista eri väestöryhmissä tarvitaan tietoa. Toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ohella tarkastellaan väestön eläkeaikeita ja työnantajien suhtautumista esimerkiksi ikääntyneiden työllistämiseen.

Monen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on viime vuosina kokonaisuutena laskenut ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden sekä kuntoutustukien osuudet ovat kasvaneet. Tutkimuksessa seurataan väestöryhmittäisiä eroja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa eri sairausryhmissä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä, kuten terveyden, työolojen ja kuntoutuksen merkitystä.

Viime vuosina työssäkäynti eläkkeen rinnalla on yleistynyt.  Tutkimustietoa tuotetaan eläkkeen saannin ja työn rinnakkaisuuden yleisyydestä ja kehityksestä.  Lisäksi tarkastellaan muiden maiden eläkeuudistuksia ja niiden vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen.

Käynnissä olevia hankkeita

 Kuka ottaa uutta OVE:a?

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan osittaiselle vanhuuseläkkeelle eläkelajin ensimmäisen
voimassaolovuoden aikana siirtyneitä. Tutkimuskysymyksenä on, mitkä
tekijät lisäävät todennäköisyyttä ottaa osittainen vanhuuseläke. Selvitetään tilastollisella analyysilla yksilötason tekijöiden yhteyttä osittaisen vanhuuseläkkeen ottamiseen.

Toteutus: Eläketurvakeskuksen rekistereistä poimitaan henkilöt, jotka ovat vuonn
a 2017 olleet oikeutettuja osittaiseen vanhuuseläkkeeseen. Tutkitaan, ketkä heistä ovat ottaneet eläkkeen ja kuvailevalla tarkastelulla ja regressiomalleilla analysoidaan mitkä tekijät ovat ennustaneet eläk-
keen ottamisen todennäköisyyttä.

Aikataulu: 2018

Tekijät:  Noora Järnefelt, Sanna Tenhunen, Satu Nivalainen, Janne Salonen

Polut työstä vanhuuseläkkeelle/ Work-to-retirement trajectories

Tavoite: Tutkimuksessa identifioidaan, kuvataan ja analysoidaan millaisten polkujen kautta Suomessa on siirrytty työstä vanhuuseläkkeelle 2005 eläkeuudistuksen jälkeen. Työstä eläkkeelle vievät polut identifioidaan tunnistamalla keskenään samanlaisia siirtymähistorioita rekisteriaineistosta sekvenssianalyysilla. Tutkimuksessa tarkastellaan tietynlaisille poluille valikoitumista ja poistumisreittien yhteyttä eläketasoon.

Toteutus: Hanke toteutetaan kahtena tai useampana eri tutkimuksena, jotka julkaistaan artikkeleina kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Tutkimukset perustuvat ensisijaisesti Eläketurva-keskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritietoihin.

Aikataulu: 2015–2017

Tekijät: Arie Riekhoff (Tampereen yliopisto), Noora Järnefelt (ETK)

 

Rekisteritutkimus työkyvyttömyyseläkettä edeltävästä ajasta II

Tavoite: Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisen kannalta on tärkeätä tietää mitkä tekijät lisäävät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä ja minkälaisia reittejä pitkin ihmiset eläkkeelle päätyvät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on laajan ja valtakunnallisesti edustavan aineiston avulla tuottaa ajankohtaista tietoa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltävistä tapahtumista ja kehityskuluista. Tutkimus jatkaa aikaisempaa vuonna 2015 päättynyttä hanketta, jossa rekisteritietojen avulla tarkasteltiin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltänyttä sairauspäiväraha-, kuntoutus-, ja työttömyyshistoriaa.

Toteutus: Tutkimus perustuu aineistoon, jossa on yhdistetty Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisteritietoja.

Aikataulu: 2016-2020

Tekijät: Mikko Laaksonen, Anu Polvinen. Kela: Jenni Blomgren, Annamari Tuulio-Henriksson, Lauri Virta, Karoliina Koskenvuo. Turun Yliopisto: Laura Salonen

 

Työkyvyttömyyseläkeläisten työssäkäynti

Tavoite: Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla on mahdollista tehdä ansiotyötä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista lähes 80 % ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista noin 10 % työskentelee eläkkeen rinnalla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, joilla on ansiotuloja, eroavat muista työkyvyttömyyseläkkeellä olevista muun muassa koulutuksen, sosioekonomisen aseman, toimialan, aikaisempien ansiotulojen sekä siviilisäädyn mukaan. Työkyvyttömyyseläkkeellä työskentelyä tarkastellaan myös työkyvyttömyyseläkkeen syyn mukaan.

Toteutus: Aineistona käytetään Tilastokeskuksen 10 % otosta Suomen väestöstä vuosina 1995-2012 sekä Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja.

Aikataulu: 2016-2017

Tekijät: Anu Polvinen

Työssäkäynti vanhuuseläkkeellä

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vanhuuseläkkeellä olevat, joilla on ansiotuloja, eroavat muista vanhuuseläkkeellä olevista muun muassa koulutuksen, sosioekonomisen ase-man, tulojen, sukupuolen tai siviilisäädyn mukaan.

Toteutus: Aineistona käytetään Tilastokeskuksen 10 % otosta Suomen väestöstä vuosina 1995-2012.

Aikataulu: 2017-2018

Tekijät: Anu Polvinen, Juha Rantala, Susan Kuivalainen

Työuraeläketutkimus

Tavoite: Työuraeläke tulee uutena eläkemuotona voimaan vuoden 2018 alusta. Tavoitteena on
selvittää työuraeläkkeelle hakeutumista ja sitä edeltäviä vaiheita, siihen liittyviä yksilöllisiä ja ins-
titutionaalisia tekijöitä sekä uuden eläkemuodon käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyviä
kysymyksiä ja mahdollisia ongelmia.

Toteutus: Asiakirja -aineistoa (mm. eläkehakemukset, työnantajan- ja lääkärinlausun-
not) aletaan kerätä vuoden 2018 alusta lähtien.

Aikataulu: 2016–

Tekijät: Jyri Liukko, Mikko Laaksonen, Anu Polvinen

Yritystason tekijöiden vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen

Tavoite: Työpaikoilla voidaan tehdä erilaisia toimenpiteitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi ja myöhentämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan yritystason tekijöiden merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja kuntoutukseen ohjautumiseen. Tutkimuskysymyksinä ovat, onko työn-antajatason tekijöillä merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen kun yksilötason tekijät on huomioitu ja mitkä rekistereistä saatavilla olevat työnantajatasoa kuvaavat rakenteelliset piirteet mahdollisesti ovat yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen? Toteutus: Eläketurvakeskuksen rekisteritietoista poimitaan otos työpaikoista ja niiden työntekijöistä. Tiedot yhdistetään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä koskeviin tietoihin. Työpaikkatason tekijöiden yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen tarkastellaan monitasoanalyysin keinoin.
Aikataulu: 2017–2018

Tekijät:
Laaksonen Mikko, Liukko Jyri, Rantala Juha, Polvinen Anu, Kesälä Meeri, Varis Jarno, Kuivalai-nen