Tutkimusta eläkkeelle siirtymisestä
Eläkkeelle siirrytään erilaisia reittejä pitkin. Eläkkeelle siirtymisen ajankohdan ja eläkelajin tutkimus antaa tietoa työurien pidentymisestä sekä eri eläkelajien, kuten työkyvyttömyyseläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen yleisyydestä.
Ohjelmakaudella tutkitaan eläkkeelle siirtymistä eläkelajeittain ja väestöryhmittäin sekä arvioidaan etenkin vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia. Toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ohella tutkitaan väestön eläkeaikeita sekä aiotun ja toteutuneen eläkeiän yhteyttä. Tarkastelussa ovat työpaikkatason tekijöiden yhteys eläkkeelle siirtymiseen ja työnantajien näkemykset muun muassa ikääntyvästä työvoimasta ja eläkejärjestelmän ikärajoista.
Monen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaudella tutkitaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, hakemista ja hylkäysosuuden ajallista muutosta ja väestöryhmittäisiä eroja sekä näiden vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrään. Lisäksi tarkastellaan terveyden, työkyvyn ja työolojen yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen sekä työkykyä tukevia toimia ja eläkkeelle siirtymisen prosessia.
Uutta tutkimustietoa
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa ennen eläkeikää jopa 40 prosenttia ikäluokasta
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä noin 20 prosenttia otti eläkkeen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Eläkeiän nousu on kasvattanut työllisyyttä merkittävästi – etenkin yrittäjillä ja työntekijäammateissa
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän nousu on kasvattanut työllisyyttä työntekijöillä ja yrittäjillä selvästi enemmän kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Eläketurvakeskuksen ekonomisti Satu Nivalainen on tarkastellut eläkeiän nousun vaikutuksia vuosina 1954–1957 syntyneillä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
- Tutkimusjulkaisu: Vanhuuseläkeiän nousun vaikutukset vuosina 1954–1957 syntyneillä ja sosioekonomiset erot (Julkari)
- Tutkimusjulkaisu: Vuoden 2017 eläkeuudistus: Vanhuuseläkeiän nousun vaikutus työllisyyteen ja muihin työmarkkinatiloihin (Julkari)
Yksilöllisen varhaiseläkkeen poisto vähensi työkyvyttömyyseläkehakemuksia selvästi
Yksilöllinen varhaiseläke poistamisella oli suuri vaikutus 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkehakemuksiin, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit eivät muuttuneet tämän ikäisillä. Ainoastaan eläkkeen nimi muuttui yksilöllisestä varhaiseläkkeestä työkyvyttömyyseläkkeeksi. Nimenmuutoksen myötä hakeminen väheni 1,8 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa 37 prosentin vähennystä. Matalasti koulutetuilla hakeminen väheni muita enemmän. Tutkimusartikkeli on julkaistu Journal of Economic Behavior & Organization -lehdessä.
Aiheesta muualla:
Nuoremmat ikäluokat jäävät vanhempia ikäluokkia harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle
Yli 50-vuotiaita tarkastelleessa rekisteritutkimuksessa havaittiin, että nuoremmat ikäluokat jäävät sekä täydelle että osatyökyvyttömyyseläkkeelle harvemmin kuin vanhemmat ikäluokat saman ikäisinä. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lykkääntynyt entistä myöhemmäksi, näyttää siltä, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tulee nuoremmissa syntymäkorteissa vähenemään. Tutkimus on julkaistu ETK:n uudessa Analyyseja-sarjassa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Kuntatason tekijät eivät selitä alueellisia eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on suuria alueellisia eroja. ETK:n ja Kelan yhteistutkimuksessa tarkasteltiin, vaikuttavatko erilaiset kuntatason alueelliset tekijät, kuten työttömyysaste tai elinkeinorakenne, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin. Tällaisten tekijöiden merkitys on kuitenkin vähäinen, ja erot selittyvät pääasiassa yksilöiden välisillä eroilla. Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä.
Aiheesta muualla:
Elämänlaatu kohenee eläkkeelle siirtymisen jälkeen, vaikka toimeentulon koetaan heikkenevän
Suurin osa kokee elämänlaatunsa paranevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, sillä vapaa-aika lisääntyy ja jaksaminen kohentuu. Sen sijaan toimeentulon koetaan heikentyvän, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksessa, johon vastasivat hiljattain työstä vanhuuseläkkeelle jääneet.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työkykyennusteet viittaavat väestön työkyvyn heikkenemiseen
Useisiin edustaviin väestötutkimuksiin perustuva tutkimus osoitti, että 20–44-vuotiailla koettu työkyky on 2000-luvulla heikentynyt, 45–54-vuotiailla työkyvyn kehitys on ollut vakaata ja 55 vuotta täyttäneillä työkyky on parantunut. Syntymäkohorttiennusteet viittaavat työkyvyn heikkenemiseen tulevaisuudessa. Tutkimusartikkeli on julkaistu Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä.
Aiheesta muualla:
Sairauspäivärahakauden aloittavilla työttömillä on heikot työhön paluun mahdollisuudet
Sairauspäivärahalle siirtyvät työttömät ovat heterogeeninen ryhmä, jolla on useita erilaisia työmarkkinapolkuja. Usein työttömyyden ja työkyvyttömyyden yhdistelmä kuitenkin tarkoittaa heikkoja mahdollisuuksia työllistymiseen tai työkyvyn palautumiseen seuraavien vuosien aikana. Työttömät, joilla on pitkä työttömyyshistoria, korkea ikä, alhainen koulutustaso tai mielenterveysoireita, voivat hyötyä kohdennetusta työhön paluun tuesta.
Aiheesta muualla:
- Tutkimusartikkeli: Unemployed and disabled for work: identifying three-year labour market pathways from the beginning of a sickness absence using sequence and cluster analyses in a register-based longitudinal study in Finland (PubMed)
- Blogi: Vain hyvin harva työkyvyttömistä työttömistä pääsee kiinni vakiintuneeseen työhön (Tietotarjotin.fi)
Mikä saisi eläkkeelle siirtyvät jatkamaan töissä? – sekä raha että työnantajan asenteet painavat
Taloudelliset kannustimet ovat vaikuttaneet työssä jatkamiseen noin kolmanneksella, kun asiaa kysyttiin vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneiltä. Vajaan kolmanneksen mielestä taas työnantajan kannustus, johtamistapojen parantaminen tai ikääntyneiden työntekijöiden arvostaminen olisivat saaneet jatkamaan työssä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Suurin osa ei vähennä työskentelyä osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla
Moni osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneista jatkaa työskentelyä tavalliseen tapaan eikä heidän palkkatasossaan tapahdu muutoksia. Vain noin viidennes eläkkeen nostaneista näyttää vähentävän työntekoa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työeläkekuntoutuksen suunnittelu toimii pääosin hyvin – erityisesti kolmessa asiassa kuitenkin kehitettävää
Työkokeiluun osallistuvilla työeläkekuntoutujilla on melko myönteinen kokemus kuntoutuksen suunnittelusta ja yhteistyöstä esimerkiksi työterveyshuollon tai työnantajan kanssa. Kehitettävinä asioina esiin nousivat yksilöllinen tuki, kuntoutuksen ajoitus ja keskustelu työllistymismahdollisuuksista. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, joka perustuu työkokeiluun osallistuvien kuntoutujien haastatteluihin.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Eläkkeellä työskentely on usein epäsäännöllistä ja satunnaista – moni ei löydä sopivaa työtä
Puolet työstä vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on kiinnostunut työskentelemään. Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksen mukaan useimmat eläkkeellä työssäkäyneet ovat jatkaneet samalla työnantajalla samanlaisissa tehtävissä. Työskentely on yleensä epäsäännöllistä ja satunnaista.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla: