Tutkimusta eläkkeelle siirtymisestä

Työurien pidentyminen edellyttää keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nousemista. Siksi eläkkeelle siirtymisen reittien tutkimus on tärkeää. Uusien eläkelajien, työuraeläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen, käytön yleisyyttä ja vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen on tarpeen arvioida. Myös eläkejärjestelmän taloudellisista kannustimista ja niiden vaikutuksista eri väestöryhmissä tarvitaan tietoa. Toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ohella tarkastellaan väestön eläkeaikeita ja työnantajien suhtautumista esimerkiksi ikääntyneiden työllistämiseen.

Monen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on viime vuosina kokonaisuutena laskenut ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden sekä kuntoutustukien osuudet ovat kasvaneet. Tutkimuksessa seurataan väestöryhmittäisiä eroja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa eri sairausryhmissä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä, kuten terveyden, työolojen ja kuntoutuksen merkitystä.

Viime vuosina työssäkäynti eläkkeen rinnalla on yleistynyt.  Tutkimustietoa tuotetaan eläkkeen saannin ja työn rinnakkaisuuden yleisyydestä ja kehityksestä.  Lisäksi tarkastellaan muiden maiden eläkeuudistuksia ja niiden vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen.

Käynnissä olevia hankkeita


Ikääntyvien palkansaajien eläkeaikomukset ja toteutunut eläkkeelle siirtyminen

Tavoite: Hankkeessa tutkitaan mikä selittää yksityisen ja julkisen sektorin eroa aikomuksissa jatkaa työssä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan ja toteutuneessa eläkkeelle siirtymisessä. Työolotutkimusten mukaan joustavan eläkeiän käyttöön oton jälkeen eläköitymisaikeet ovat selvästi myöhentyneet julkisella sektorilla, mutta ei yksityisellä sektorilla. Missä määrin aiottu eläköitymisikä ja toteutunut eläkkeelle siirtyminen vastaavat toisiaan? Missä määrin henkilökohtainen eläkeikä ohjaa julkisen sektorin palkansaajia siirtymään eläkkeelle yksityisen sektorin palkansaajia myöhemmin? Missä määrin työolotekijät selittävät eroa yksityisen ja julkisen sektorin eläkeaikeissa?

Toteutus: Aineistona käytetään Tilastokeskuksen työolotutkimuksia vuosilta 2003, 2008 ja 2013 sekä näihin liitettyjä Tilastokeskuksen, Eläketurvakeskuksen ja Kevan rekisteritietoja. Tutkimuskysymyksiä selvitetään sekä kuvailevin että monimuuttujamenetelmin.

Aikataulu: 2016-2017

Tekijät: Noora Järnefelt ja Satu Nivalainen


Polut työstä vanhuuseläkkeelle/ Work-to-retirement trajectories

Tavoite: Tutkimuksessa identifioidaan, kuvataan ja analysoidaan millaisten polkujen kautta Suomessa on siirrytty työstä vanhuuseläkkeelle 2005 eläkeuudistuksen jälkeen. Työstä eläkkeelle vievät polut identifioidaan tunnistamalla keskenään samanlaisia siirtymähistorioita rekisteriaineistosta sekvenssianalyysilla. Tutkimuksessa tarkastellaan tietynlaisille poluille valikoitumista ja poistumisreittien yhteyttä eläketasoon.

Toteutus: Hanke toteutetaan kahtena tai useampana eri tutkimuksena, jotka julkaistaan artikkeleina kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Tutkimukset perustuvat ensisijaisesti Eläketurva-keskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritietoihin.

Aikataulu: 2015–2017

Tekijät: Arie Riekhoff (Tampereen yliopisto), Noora Järnefelt (ETK)

 


Rekisteritutkimus työkyvyttömyyseläkettä edeltävästä ajasta II

Tavoite: Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisen kannalta on tärkeätä tietää mitkä tekijät lisäävät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä ja minkälaisia reittejä pitkin ihmiset eläkkeelle päätyvät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on laajan ja valtakunnallisesti edustavan aineiston avulla tuottaa ajankohtaista tietoa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltävistä tapahtumista ja kehityskuluista. Tutkimus jatkaa aikaisempaa vuonna 2015 päättynyttä hanketta, jossa rekisteritietojen avulla tarkasteltiin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltänyttä sairauspäiväraha-, kuntoutus-, ja työttömyyshistoriaa.

Toteutus: Tutkimus perustuu aineistoon, jossa on yhdistetty Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisteritietoja.

Aikataulu: 2016-2020

Tekijät: Mikko Laaksonen, Anu Polvinen. Kela: Jenni Blomgren, Annamari Tuulio-Henriksson, Lauri Virta, Karoliina Koskenvuo. Turun Yliopisto: Laura Salonen


 

 

Työkyvyttömyyseläkeläisten työssäkäynti

Tavoite: Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla on mahdollista tehdä ansiotyötä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista lähes 80 % ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista noin 10 % työskentelee eläkkeen rinnalla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, joilla on ansiotuloja, eroavat muista työkyvyttömyyseläkkeellä olevista muun muassa koulutuksen, sosioekonomisen aseman, toimialan, aikaisempien ansiotulojen sekä siviilisäädyn mukaan. Työkyvyttömyyseläkkeellä työskentelyä tarkastellaan myös työkyvyttömyyseläkkeen syyn mukaan.

Toteutus: Aineistona käytetään Tilastokeskuksen 10 % otosta Suomen väestöstä vuosina 1995-2012 sekä Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja.

Aikataulu: 2016-2017

Tekijät: Anu Polvinen


Yritystason tekijöiden vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen

Tavoite: Työpaikoilla voidaan tehdä erilaisia toimenpiteitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi ja myöhentämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan yritystason tekijöiden merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja kuntoutukseen ohjautumiseen. Tutkimuskysymyksinä ovat, onko työn-antajatason tekijöillä merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen kun yksilötason tekijät on huomioitu ja mitkä rekistereistä saatavilla olevat työnantajatasoa kuvaavat rakenteelliset piirteet mahdollisesti ovat yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen? Toteutus: Eläketurvakeskuksen rekisteritietoista poimitaan otos työpaikoista ja niiden työntekijöistä. Tiedot yhdistetään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä koskeviin tietoihin. Työpaikkatason tekijöiden yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen tarkastellaan monitasoanalyysin keinoin.
Aikataulu: 2017–2018

Tekijät:
Laaksonen Mikko, Liukko Jyri, Rantala Juha, Polvinen Anu, Kesälä Meeri, Varis Jarno, Kuivalai-nen