Tutkimusta eläkkeelle siirtymisestä

Työurien pidentyminen edellyttää keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nousemista. Siksi eläkkeelle siirtymisen reittien tutkimus on tärkeää. Uusien eläkelajien, työuraeläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen, käytön yleisyyttä ja vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen on tarpeen arvioida. Myös eläkejärjestelmän taloudellisista kannustimista ja niiden vaikutuksista eri väestöryhmissä tarvitaan tietoa. Toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ohella tarkastellaan väestön eläkeaikeita ja työnantajien suhtautumista esimerkiksi ikääntyneiden työllistämiseen.

Monen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on viime vuosina kokonaisuutena laskenut, ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden sekä kuntoutustukien osuudet ovat kasvaneet. Tutkimuksessa seurataan väestöryhmittäisiä eroja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa eri sairausryhmissä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä, kuten terveyden, työolojen ja kuntoutuksen merkitystä.

Viime vuosina työssäkäynti eläkkeen rinnalla on yleistynyt.  Tutkimustietoa tuotetaan eläkkeen saannin ja työn rinnakkaisuuden yleisyydestä ja kehityksestä.  Lisäksi tarkastellaan muiden maiden eläkeuudistuksia ja niiden vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen.

Käynnissä olevia hankkeita

Eläkeaikeet ja toteutunut eläkkeelle siirtyminen vuoden 2008 työolotutkimuksella

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin eläkeaikomukset ja toteutunut eläkkeelle siirtyminen vastaavat toisiaan ja mitkä tekijät selittävät aikeita ja toteutunutta eläkkeelle siirtymistä. Aineistona on vuoden 2008 Työolotutkimus, johon on yhdistetty rekisteritietoja Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä. Tutkimus kohdistuu 50–62-vuotiaisiin.

Toteutus: Kirjallisuuskatsaus ja ekonometrinen tarkastelu.

Aikataulu: 2018

Tekijät: Satu Nivalainen, Noora Järnefelt

Employer role in work-to-retirement transition

Tavoite: Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt julkisella sektorilla, mutta ei yksityisellä sektorilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisilla yksityisen sektorin työpaikoilla työurat päättyvät pitkään ja millaisilla työpaikoilla työurat päättyvät varhain. Tutkimuksessa tarkastellaan yksityisen sektorin palkansaajien työuran päättymistä yrityksissä, jotka ovat kooltaan yli 10 hengen yrityksiä. Tutkimme organisaation rakenteellisten ominaisuuksien merkitystä työuran päättymisessä ja eläkkeelle siirtymisessä, kun yksilötason ominaisuudet huomioidaan. Rakenteellisilla ominaisuuksilla tarkoitamme suhteellisen vakiintuneita ja hitaasti muuttuvia työnantajaorganisaation ominaisuuksia, kuten henkilöstön ikärakenne, koulutustaso, yrityksen koko ja toimiala. Tutkimme työnantajaorganisaation ominaisuuksien yhteyttä työuran päättymiseen kilpailevien reittien olosuhteissa (työkyvyttömyyseläke, työttömyys ja vanhuuseläke) ja 2005 eläkeuudistuksen voimassaoloaikana vuoteen 2014 asti.

Toteutus: Käytämme FLEED työnantaja–työntekijäaineistoa. Tutkimuspopulaatio koostuu vuosina 1947–1950 syntyneistä, jotka työskentelevät yksityisellä sektorilla vähintään 10 hengen yrityksessä, heitä seurataan ikävuosina 55–68 tai kunnes he siirtyvät eläkkeelle. Kuvailevan tarkastelun lisäksi käytämme monitaso- ja elinaikamalleja.

Aikataulu: 2018–2019

Tekijät: Aart-Jan Riekhoff, Noora Järnefelt, Mikko Laaksonen

Kuka ottaa uutta OVE:a?

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan osittaiselle vanhuuseläkkeelle eläkelajin ensimmäisen voimassaolovuoden aikana siirtyneitä. Tutkimuskysymyksenä on, mitkä tekijät lisäävät todennäköisyyttä ottaa osittainen vanhuuseläke. Selvitetään tilastollisella analyysilla yksilötason tekijöiden yhteyttä osittaisen vanhuuseläkkeen ottamiseen.

Toteutus: Eläketurvakeskuksen rekistereistä poimitaan henkilöt, jotka ovat vuonna 2017 olleet oikeutettuja osittaiseen vanhuuseläkkeeseen. Tutkitaan, ketkä heistä ovat ottaneet eläkkeen, ja kuvailevalla tarkastelulla ja regressiomalleilla analysoidaan, mitkä tekijät ovat ennustaneet eläkkeen ottamisen todennäköisyyttä.

Aikataulu: 2018

Tekijät:  Noora Järnefelt, Sanna Tenhunen, Satu Nivalainen, Janne Salonen

Rekisteritutkimus työkyvyttömyyseläkettä edeltävästä ajasta II

Tavoite: Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisen kannalta on tärkeätä tietää, mitkä tekijät lisäävät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä ja minkälaisia reittejä pitkin ihmiset eläkkeelle päätyvät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on laajan ja valtakunnallisesti edustavan aineiston avulla tuottaa ajankohtaista tietoa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltävistä tapahtumista ja kehityskuluista. Tutkimus jatkaa aikaisempaa, vuonna 2015 päättynyttä, hanketta, jossa rekisteritietojen avulla tarkasteltiin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltänyttä sairauspäiväraha-, kuntoutus-, ja työttömyyshistoriaa.

Toteutus: Tutkimus perustuu aineistoon, jossa on yhdistetty Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisteritietoja.

Aikataulu: 2016–2020

Tekijät: Mikko Laaksonen, Anu Polvinen, Jenni Blomgren (Kela), Annamari Tuulio-Henriksson (Kela), Lauri Virta (Kela), Karoliina Koskenvuo (Kela), Laura Salonen (Turun Yliopisto)

The Finnish pension reform of 2005 – The effect of relabeling and incentives on retirement

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan, miten taloudelliset kannustimet vaikuttavat eläkeikään ja miten eläkkeelle siirtymistapahtuman uudelleennimeäminen vaikuttaa eläkeikään (esim. ennen v. 2005 63-v eläkkeelle ”varhennettu vanhuuseläke”, v. 2005 jälkeen ”normaali vanhuuseläke”).

Toteutus: Tutkimuksen empiirinen osio perustuu Eläketurvakeskuksen rekisteritiedoista muodostettuun kokonaisaineistoon 50–70-vuotiaista Suomen kansalaisista vuosilta 2000–2015.

Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Ohto Kanninen (PT), Terhi Ravaska (PT) Jonathan Gruber (MIT), Roope Uusitalo (Hy), Satu Nivalainen (ETK)

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden väheneminen

Tavoite: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on viimeisen kymmen vuoden aikana selvästi vähentynyt. Tutkimuksessa tarkastellaan tätä muutosta väestöryhmittäin ja yritetään eritellä työikäisen väestön rakenteellisten muutosten vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähenemiseen sekä pohditaan muita mahdollisia syitä alkavuuden vähenemiselle.

Toteutus: Käytetään Tutkimusrekisterin ja eläkerekisterin tietoja.

Aikataulu: syksy 2018 – kevät 2019

Tekijät: Mikko Laaksonen, Heidi Nyman

Työssäkäynti vanhuuseläkkeellä

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vanhuuseläkkeellä olevat, joilla on ansiotuloja, eroavat muista vanhuuseläkkeellä olevista muun muassa koulutuksen, sosioekonomisen aseman, tulojen, sukupuolen tai siviilisäädyn mukaan.

Toteutus: Aineistona käytetään Tilastokeskuksen 10 % otosta Suomen väestöstä vuosina 1995–2012.

Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Anu Polvinen, Juha Rantala, Susan Kuivalainen

Työuraeläketutkimus

Tavoite: Työuraeläke tulee uutena eläkemuotona voimaan vuoden 2018 alusta. Tavoitteena on selvittää työuraeläkkeelle hakeutumista ja sitä edeltäviä vaiheita, siihen liittyviä yksilöllisiä ja institutionaalisia tekijöitä sekä uuden eläkemuodon käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyviä kysymyksiä ja mahdollisia ongelmia.

Toteutus: Asiakirja-aineistoa (mm. eläkehakemukset, työnantajan- ja lääkärinlausunnot) aletaan kerätä vuoden 2018 alusta lähtien.

Aikataulu: 2016–

Tekijät: Jyri Liukko, Mikko Laaksonen, Anu Polvinen

Yritystason tekijöiden vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen

Tavoite: Työpaikoilla voidaan tehdä erilaisia toimenpiteitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi ja myöhentämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan yritystason tekijöiden merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja kuntoutukseen ohjautumiseen. Tutkimuskysymyksinä ovat, onko työnantajatason tekijöillä merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, kun yksilötason tekijät on huomioitu, ja mitkä rekistereistä saatavilla olevat työnantajatasoa kuvaavat rakenteelliset piirteet mahdollisesti ovat yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Toteutus: Eläketurvakeskuksen rekisteritietoista poimitaan otos työpaikoista ja niiden työntekijöistä. Tiedot yhdistetään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä koskeviin tietoihin. Työpaikkatason tekijöiden yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen tarkastellaan monitasoanalyysin keinoin.

Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Mikko Laaksonen, Jyri Liukko, Juha Rantala, Anu Polvinen, Meeri Kesälä, Jarno Varis, Susan Kuivalainen