Tutkimusta työurista ja niiden kehityksestä

Työuran pituus ja ajoittuminen sekä työuran aikaiset ansiot vaikuttavat eläketurvan tasoon. Työurilla on vaikutuksia myös eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet työurien pidentämisestä lisäävät aihetta koskevan tutkimustiedon tarvetta.

Tutkimusta tehdään työurien pituudesta ja työuran aikaisista ansiotuloista. Tutkimuksen kohteena ovat eri palkansaajaryhmien työolot, työuran vakaus sekä eläkeaikeet. Työuran loppupään tarkastelun lisäksi tietoa tuotetaan työuran alku- ja keskivaiheista. Erilaisten skenaarioiden avulla arvioidaan myös työurien kehittymistä keskipitkällä aikavälillä.

Työuraan voi sisältyä katkoksia eri syistä, esimerkiksi työttömyydestä, opiskelusta tai perhevapaista johtuvia. Tieto palkattomien jaksojen yleisyydestä ja jakautumisesta eri väestöryhmissä sekä katkosten jälkeisestä työurasta on tärkeää niin eläketurvan kuin työllisyydenkin kannalta.

Työurien tutkimus perustuu pääasiassa kansallisiin aineistoihin, mutta kansainväliset vertailut antavat perspektiiviä esimerkiksi sukupuolten tai sosioekonomisten ryhmien välisten erojen suuruuden arviointiin.

Käynnissä olevia hankkeita

Pirstoutuvatko työurat?

Tavoite: We analyse industrial working lives in three sectors (metals, chemicals and forestry) between the late 1980s and early 2010s. We look at different dimensions of possible career fragmentation: de-standardization, destabilization and changes in career mobility. We analyse the contributions of individual factors (gender, education, year of birth and industry of employment) as well as structural factors (economic recession, automatization and digitalization).

Toteutus: The (quantitative) analysis is mainly based on FLEED. The first part of the analysis will be centred around sequence analysis. In the second part, other methods, such as growth curve analysis and diff-in-diff, will also be considered.

Tekijät: Satu Ojala (Tampere University), Aart-Jan Riekhoff (Finnish Centre for Pensions), Liudmila Lipiäinen, Pasi Pyöriä, Katri-Maria Järvinen (Tampere University)

Substituting exit pathways in Europe

Tavoite: The aim of this study is to analyse the substitution or spill-over effects of reforming early exit pathways in Europe. Closing off options for early exit has often been problematic: certain groups of older workers may continue to need early exit routes and other social insurance and benefit schemes take over the role of the reformed pathway. We analyse to what extent early retirement, disability and unemployment schemes act as substitutes and whether cutbacks in one scheme are followed by expansions in the others.

Toteutus: We use macrolevel data from Eurostat on inactivity due to disability, retirement and long-term unemployment among the population aged 55–64 in 20+ EU countries between the years 1995–2017. We also look at expenditure data from Eurostat for the same period and the same countries. To check for the robustness of our results, we use EU-SILC data for 2004–2014 on the actual receipt of pensions, unemployment benefits and disability benefits within our age group.

Tekijät: Aart-Jan Riekhoff, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki

Aikataulu: 2018–2019

Työmarkkinoilta syrjäytyneet nuoret

Tavoite: Työmarkkinoilta syrjäytymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia tulevan eläketurvan kannalta. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan syrjäytymisvaarassa olevien määrää ja syrjäytymisen pitkittymistä. Tutkimuskysymys liittyy siihen kuinka suuri osa nuorista on vaarassa jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tarkastelu koskee vuosia 2005–2014 ja pääasiassa vuonna 1987 syntynyttä kohorttia. Tutkimuksessa sovelletaan ns. trajektorianalyysiä nuorten työurapolkujen selvittämiseen.

Toteutus: Tutkimusrekisteriaineistolla tehtävä tilastollinen mallinnus, jossa lisäksi käytetään Tilastokeskuksen ammatti-, sosioekonominen asema- ja koulutustietoja.

Aikataulu: 2015–2019

Tekijät: Janne Salonen yhteistyössä TUNI:n (Tapio Nummi, Pekka Virtanen, Antti Saloniemi ja Liudmila Lipiäinen) kanssa

Vanhemmuus ja työurakatkot uran alkuvaiheen ansioriskeinä

Tavoite: Elinkaaren työura ja sen aikainen palkkakertymä vaikuttavat oleellisesti ansiosidonnaisen eläke-etuuden tasoon vanhuusiässä. Näin ollen myös työuran aikaisilla palkattomilla jaksoilla on merkitystä eläketurvan kertymisessä. Tässä hankkeessa tarkastellaan perhevapaiden vaikutuksia ura- ja palkkakehitykseen työuran alkuvaiheessa olevilla henkilöillä vuosina 2005–2015. Ensiksi analysoidaan kuvailevasti vanhempainvapaista johtuvien työurakatkosten yleisyyttä ja pituutta miehillä ja naisilla sekä eri ammatti- ja koulutusryhmissä. Toiseksi tarkastellaan erityisesti, kuinka vanhemmuus ja vanhempainvapaiden käyttö vaikuttaa työmarkkina-asemaan ja palkkakehitykseen miehillä ja naisilla.

Toteutus: ETK:n ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuva otos vuosina 1967–1987 syntyneistä kohorteista. Menetelmänä käytetään trajektorianalyysiä, joka soveltuu toisaalta aineiston ryhmittelyyn ja toisaalta ryhmien sisäisten ilmiöiden mallintamiseen.

Tekijät: Kati Kuitto, Janne Salonen, Jan Helmdag (University of Greifswald)

Aikataulu: 2016–2019