Tutkimusaiheet

  • Eläkeläisten toimeentulo, eläketurvan riittävyys, luottamus eläketurvaan 
  • Työkykyongelmien hallinta, kuntoutus ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmä 
  • Sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva ja sosiaalivakuutus 

Esittely

Viime aikoina olen tutkinut eläkeläisten toimeentuloon, työkyvyttömyyseläkejärjestelmään ja kuntoutukseen sekä eläkejärjestelmien muutokseen liittyviä teemoja. Tutkimustyössäni painottuvat eläketurvan institutionaaliset kysymykset ja kvalitatiiviset menetelmät. Koulutustaustani on sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikassa Helsingin yliopistossa, josta väittelin vuonna 2013. Pidempiaikainen kiinnostuksen kohteeni on sosiaaliturvan ja erityisesti sosiaalivakuutuksen muutos.

Käynnissä olevat hankkeet

Hanke perustuu työmarkkinajärjestöjen kesäkuussa 2019 tekemään sopimukseen, jossa Eläketurvakeskusta pyydettiin selvittämään ammatillisen kuntoutuksen ratkaisukäytännön ja työeläkelainsäädännön vastaavuutta, prosessien toimivuutta sekä ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta. Selvityksessä käydään läpi työeläkekuntoutukseen liittyvä lainsäädäntöä sekä lain perusteluita ja soveltamisohjeita. Lisäksi selvitys sisältää katsauksen työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta ja prosessien toimivuutta tarkastelevasta kotimaisesta tutkimuksesta. Työeläkekuntoutuksen ratkaisukäytäntöä suhteessa lainsäädäntöön sekä työeläkekuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta käsitellään asiantuntijahaastatteluiden perusteella. Selvitystä varten haastateltiin työeläkelaitosten asiantuntijalääkäreitä ja kuntoutusasiantuntijoita sekä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan asiantuntijoita.

Aikataulu: 2019–2020

Tekijä: Jyri Liukko

Julkaisut:

In this paper, we explain how Canada and Finland diverge interestingly from dominant pension trends, Canada in the Anglo-Saxon context and Finland in the Continental European context. We argue that there is an exceptional resemblance between the developments in these two countries. Crucial in this respect is the deliberate utilization of partial pre-funding and equity investment in trying to secure the economic and social sustainability of public pensions. In both countries, there are counter-tendencies to international pension trends on the benefits side (non-privatization), but, nevertheless, an increasing involvement in global pension fund capitalism on the investment side (marketization). The article broadens the understanding of pensions by highlighting the intertwinement of public insurance and investment in pension arrangements. The analyses are based on academic, governmental and other expert literature and published statistics.

Aikataulu: 2018–2020

Tekijät: Jyri Liukko, Aaron Doyle (Carleton University, Ottawa), Turo-Kimmo Lehtonen (TUNI)

Julkaisut: Liukko, Jyri & Doyle, Aaron & Lehtonen, Turo-Kimmo (2020) Marketization without privatization. Recent tendencies of pension security development in Canada and Finland. Submitted, under review.

Tutkimuksessa kartoitetaan kyselyn avulla suomalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä eläketurvasta, sen luotettavuudesta ja eläkejärjestelmän tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi selvitetään suomalaisten arvioita eläkeajan toimeentulosta sekä taloudellisesta varautumista eläkeaikaan. Tutkimuksessa kartoitetaan myös eläkeasioiden tuntemusta sekä tietämystä vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista ja näkemyksiä niiden mahdollisista vaikutuksista eläkkeelle siirtymiseen.

Tutkimus perustuu kyselyyn, joka lähetetään 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–67-vuotiaalle suomalaiselle. Aineistoon yhdistetään rekisteritietoja. Tutkimuksen henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaselosteet: Tietosuojaseloste (pdf)Dataskyddsbeskrivning (pdf).

Aikataulu: 2019–2021

Tekijät: Sanna Tenhunen, Liisa-Maria Palomäki, Jyri Liukko, Juha Rantala, Susan Kuivalainen

Työurien pidentämisen kannalta on tärkeää tietää, miten työpaikoilla suhtaudutaan vanhuuseläkeikää lähestyvien työntekijöiden työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen. Työeläkkeen vanhuuseläkeikä on joustava siten, että eläkkeen saaja voi valita eläkkeelle siirtymisen ajankohdan lain mukaisen alaikärajan ja yläikärajan puitteissa. Ikärajat nousevat vuonna 2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen johdosta vähitellen. Hankkeessa tutkitaan, miten työnantajat suhtautuvat ikärajoihin ja niiden nousemiseen oman henkilöstönsä osalta ja yleisesti. Hankkeessa selvitetään myös työnantajien näkemyksiä ikääntyvästä työvoimasta, henkilöstöpolitiikasta ja halukkuutta työllistää eläkeikää lähestyviä ja vanhuuseläkeikäisiä.

Työnantajien näkemyksiä selvitetään yksityisen ja julkisen sektorin eri kokoisille työnantajille suunnatulla kyselytutkimuksella vuonna 2021. Vastaava kyselyaineisto on kerätty Eläketurvakeskuksen toimesta vuosina 2004 ja 2011. Uusin aineistonkeruu toteutetaan siten, että keskeisten kysymysten osalta tuloksia voidaan verrata aikaisempiin vuosiin.

Aikataulu: 2020–2022

Tekijät: Noora Järnefelt, Mikko Laaksonen, Jyri Liukko, Aart-Jan Riekhoff

Julkaisuja