Tutkimusta eläketurvan riittävyydestä

Eläketurvan tavoitteena on turvata riittävä toimeentulo eläkeaikana. Tutkimuksen tehtävänä on tarjota monipuolista ja ajantasaista tietoa eläkeläisten toimeentulosta ja sen kehityksestä.

Eläkeläisten toimeentuloa ja sen kehitystä arvioidaan eläkkeiden, käytettävissä olevien tulojen, yksilöiden omien kokemusten sekä kulutuksen ja säästämisen huomioivilla tavoilla. Eläkeläisten toimeentuloa verrataan sekä koko väestön ja työssä olevien toimeentuloon että eläkeaikaa edeltäneeseen tuloon.

Tarkasteluissa otetaan huomioon se, että eläkkeensaajat poikkeavat muusta väestöstä esimerkiksi kokonaistulojen rakenteessa, kotitalouden koossa ja kulutustavoissa. Eläkkeensaajat on myös sisäisesti heterogeeninen ryhmä: eläkkeensaajien joukossa on niin hyvin toimeentulevia, keskituloisia kuin pienituloisiakin.

Eläketurvan kansainvälisten muutossuuntien ennakoimiseksi tutkimustyössä seurataan ja arvioidaan eläketurvan ja eläkepolitiikan kehitystä myös muissa maissa.

Käynnissä olevia hankkeita

Activating pension reforms and benefit adjustment in European comparison

Tavoite: Hankkeessa tutkitaan eurooppalaisten eläketurvajärjestelmien uudistuksia aktivoivan sosiaalipolitiikan näkökulmasta kartoittamalla eläketurvajärjestelmien viimeaikaisia muutoksia, joiden tavoitteena on ikääntyvän väestön työllisyysasteen sekä eläkeiän nosto. Lisäksi tarkastellaan reformien dynamiikkaa ja niiden leviämistä maasta toiseen.

Toteutus: OECD-, Eurostat- ja CWED2-aineistoihin perustuva kuvaileva analyysi (vaihe I); tilastotieteellinen selittävä spatial regression -mallinnus (vaihe II).

Aikataulu: 2016–2019

Tekijät: Kati Kuitto, Jan Helmdag (Universität Greifswald)

Julkaisut:

Eläkebarometri

Tavoite: Tutkia suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta sekä näissä tapahtuvia ajallisia muutoksia ja vaihtelua eri väestöryhmissä.

Toteutus: Vuosina 2017–2021 vuosittain toteutettava puhelinhaastattelu 1 000:lle Manner-Suomessa asuvalle 17–79-vuotiaalle henkilölle.

Aikataulu: 2017–2021

Tekijät: Mikko Kautto, Susan Kuivalainen

Julkaisut: Eläkebarometri (vuodet 2017 ja 2018)

Eläkeläisnaisten ja -miesten pienituloisuus

Tavoite: Eläkeläisillä pitkittynyt köyhyys on muuta väestö yleisempää ja iäkkäillä naisilla se on lisäksi selvästi suurempaa kuin saman ikäisillä miehillä. Toisaalta on havaittu, että eläkeläismiesten pienituloisuus on kasvanut 2000-luvulla eläkeläisnaisia selvästi nopeammin. Tutkimuksessa selvitetään muutoksen syitä.

Toteutus: Tutkimuksen kohdejoukkona on 10 prosentin otos vuosien 1995–2012 eläkeläisistä. Kaikista otoshenkilöistä on saatavilla runsaasti seurantatietoja vuosilta 1995–2012. Tutkimuksessa käytetään tulonjakotutkimuksen menetelmiä.

Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Juha Rantala, Susan Kuivalainen, Marjo Pyy-Martikainen (Kela), Marja Riihelä (VATT)

Eläkeläisten toimeentulo ja hyvinvointi

Tavoite: Toteuttaa eläkkeensaajille laaja kyselytutkimus, jolla tuotetaan ajantasaista ja monipuolista tietoa eläkkeensaajien toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Tutkimuksessa tarkastellaan eläkkeensaajien toimeentuloa ja siihen keskeisesti liittyviä asioita, kuten asumista, työssä käyntiä, terveyttä, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja läheisiltä saatavaa apua.

Toteutus: ETK:n toteuttama kysely eläkkeen saajille yhdistettynä rekisteritietoihin.

Aikataulu
: 2017–2019

Tekijät: Kati Ahonen, Liisa-Maria Palomäki, Susan Kuivalainen, Anu Polvinen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Noora Järnefelt

Julkaisu: Ahonen, Kati & Palomäki, Liisa-Maria & Polvinen, Anu (2018) Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2017. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 03/2018.

Eläkeoikeudet ja -etuudet kansainvälisessä vertailussa

Tavoite: Hankkeessa tarkastellaan ansioperusteisten eläke-etuuksien tason ja saantikriteerien muutosta Euroopassa ja OECD-maissa vuosina 1995-2010. Muutosta pyritään myös selittämään poliittisilla, sosioekonomisilla ja kansainvälisillä tekijöillä time-series–cross-section-regressiomallinnuksen avulla.

Toteutus: CWED2-aineistoon perustuva kuvaileva analyysi ja tilastotieteellinen selittävä mallinnus.

Aikataulu: 2016–2019

Tekijät: Kati Kuitto, Lyle Scruggs (University of Connecticut), Detlef Jahn (Universität Greifswald), Jan Helmdag (Universität Greifswald)

Entanglement of collective and individual tendencies in pension security cases of Canada and Finland

Tavoite: Hankkeen tavoitteena on tarkastella Kanadan ja Suomen eläkejärjestelmien kollektiivisia ja yksilöllisiä elementtejä ja niiden viimeaikaisia muutoksia suhteessa yleisempään kansainväliseen kehitykseen kohti aiempaa yksilöllisempää eläketurvaa.

Toteutus: Aineistona käytetään Kanadan ja Suomen eläkejärjestelmiä ja niiden uudistuksia käsittelevää kirjallisuutta, media-aineistoa ja tilastotietoja.

Aikataulu: 2018–2019

Tekijät: Jyri Liukko, Aaron Doyle (Carleton University), Turo-Kimmo Lehtonen (TUNI)

Justifying pension reforms in France and Finland

Tavoite: Artikkelin tavoitteena on vertailla eläkeuudistusten oikeuttamista. Tarkastelemme Ranskan ja Suomen eläkeuudistuksia varten tehtyjä asiantuntijaraportteja ja sitä, miten eläkejärjestelmän uudistusvaihtoehtoja perustellaan ja oikeutetaan. Teoreettisena viitekehyksenä artikkelissa toimii Thévenot’n ja Boltanskin oikeuttamisteoria.

Toteutus: Aineistona käytetään Ranskan ja Suomen eläkeuudistusta varten tehtyjä asiantuntijaraportteja, jotka julkaistiin vuonna 2013.

Tekijä: Niko Väänänen, Jyri Liukko

Aikataulu: 2018–2019

Short-sighted entrepreneurs pay too little pension contribution: Trajectory analysis of incomes

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan syitä ammatin- ja liikkeenharjoittajien matalaan työtuloon ja eläketurvaan. Tarkastelu perustuu ETK:n YEL-valvonta-aineistoon vuosilta 2012–2015. Trajektorianalyysiä käyttäen tutkimuksessa etsitään eri tavoin käyttäytyviä yrittäjiä.

Toteutus: ETK:n ja Verohallinnon rekistereihin perustuva tutkimus.

Aikataulu: 2017–2019

Tekijät: Janne Salonen, Lasse Koskinen (TUNI), Tapio Nummi (TUNI)

Tieto ja luottamus

Tavoite: Tutkia suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon ja eläkejärjestelmään kohdistuvan luottamuksen välistä yhteyttä. Tietoa tarkastellaan sekä subjektiivisen itsearvion, että objektiivisemman perusväitteiden tuntemisen näkökulmasta. Aineisto mahdollistaa myös subjektiivisen ja objektiivisen tiedon välisen yhteyden tarkemman analysoinnin.

Toteutus: Eläkebarometri-kyselyn aineiston avulla.

Aikataulu: 2017–2019

Tekijät: Sanna Tenhunen, Susan Kuivalainen

Tulevaisuuden eläkkeiden mikrosimulointi

Tavoite: Mikrosimuloinnin tavoitteena on laskea henkilön eläke tulevaisuudessa. Toteutustapana on työmarkkinoihin ja lakisääteisiin eläkkeisiin menevä mikrosimulointi, joka toimii tiiviisti samalla oletuspohjalla kuin PTS-malli. ELSI-mallissa kyse on väestötason simuloinnista, jossa otetaan huomioon useampia ulottuvuuksia. Keskeisessä roolissa on eläkkeensaajien kannan elättäminen tulevaisuuteen riskipitoisessa maailmassa. Toinen keskeinen asia on eläkkeelle siirtyneiden simuloiminen eri työmarkkinatiloista. Kolmantena asiana pitää luoda työmarkkinasiirtymät ja tulot muille kuin eläkkeelle siirtyville. Tilasiirtymien lisäksi simulointimalliin rakennetaan työeläkkeiden ja Kelan eläkkeiden laskenta sekä tulojen verotus. Mallityön tueksi tehdään erillistutkimusta tietyistä kysymyksistä, kuten perheiden muodostuksesta, mikrosimulaation tulosten testaamisesta ja ansiokehityksestä.

Toteutus: Tutkimusrekisteriin perustuva mallinnus. Käytetään myös Tilastokeskuksen tietoja.

Aikataulu: 2012–2019

Tekijät: Heikki Tikanmäki, Janne Salonen

Julkaisut:

Työkyvyttömyyseläketausta ja taloudelliset vaikeudet vanhuuseläkkeellä

Tavoite: Tutkimuksessa selvitetään, miten aikaisempi työkyvyttömyyseläketausta on yhteydessä taloudellisten vaikeuksien kokemiseen vanhuuseläkkeellä. Vanhuuseläkeläisten taloudellisia vaikeuksia on mitattu kysymyksillä siitä, miten vaikeaa heidän on kattaa ruuan, asumisen, lääkkeiden ja terveydenhuollon aiheuttamat menot. Ensinnäkin työkyvyttömyyseläketaustaisia vanhuuseläkkeensaajia verrataan muihin vanhuuseläkkeensaajiin. Toiseksi tarkastellaan sitä, ketkä työkyvyttömyyseläketaustaiset kokevat eniten taloudellisia vaikeuksia vanhuuseläkkeellä. Onko esimerkiksi iällä, sukupuolella, koulutuksella tai työkyvyttömyyseläkediagnoosilla merkitystä taloudellisten vaikeuksien kokemiseen?

Toteutus: Eläkeläisten toimeentulo ja taloudellinen hyvinvointi -kyselytutkimus (thv-aineisto) sekä siihen liitetyt ETK:n rekisteritiedot

Aikataulu: 2018–2019

Tekijät: Anu Polvinen, Mikko Laaksonen, Juha Rantala, Liisa-Maria Palomäki, Susan Kuivalainen

Vanhuuseläkeläiset ja toimeentulotuki

Tavoite: Hankkeessa tutkitaan (vanhuus)eläkeläisiä toimeentulotuen asiakkaina. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten usein tukea haetaan ja minkä tyyppiset eläkeläiset tukea hakevat. Lisäksi analysoidaan toimeentulotukipäätöksiä erityisesti hylkäävien ratkaisujen määrää ja syitä korkealla hylkäysasteelle.

Toteutus: Kelan teemakirjaan, joka käsittelee toimeentulotuen Kela-siirtoa ja uutta toimeentulotukijärjestelmää. Aineistona Kelan toimeentulotukirekisterit.

Aikataulu: 2018–2019

Tekijät: Minna Ylikännö (Kela), Susan Kuivalainen

Yrittäjyys, yrittäjien toimeentulo ja yrittäjien eläkevakuutus

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyden luonnetta, yrittäjien toimeentuloa ja yrittäjien eläkevakuutusta monesta eri näkökulmasta. Tarkastellaan mm. yrittäjien käsityksiä ja tietoutta eläkevakuutuksesta. Myös palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämistä tarkastellaan. Lisäksi tarkastellaan yrittäjien näkemystä eläkkeelle siirtymisestä ja työuran loppuvaiheen työaikeista, kuten eläkkeen ohella työskentelystä.

Toteutus: Aineistona on vuoden 2017 työvoimatutkimuksen yhteydessä kerätty Ad Hoc -moduli yrittäjyydestä. Kuvailevaa ja ekonometrista analyysiä.

Aikataulu: Syksy 2018–2019

Tekijät: Satu Nivalainen, Sanna Tenhunen, Juha Rantala, Janne Salonen