Mikko Kautto

Nuorisoalan järjestöt ovat julkistaneet ehdotuksensa eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Ehdotusten taustalla on hallituksen vaatima sopeutustavoite ja käynnissä olevat eläkeuudistusneuvottelut, joihin halutaan vaikuttaa.

Kehysriihen alla huomio kiinnittyi vahvasti siihen, otetaanko myös eläkkeet ja eläkkeensaajat hallituksen sopeutustoimien piiriin. Nyt tiedämme, että Suomessa asuvien eläketurvaan ei kohdistettu säästötoimia, mutta verotuksen muutokset koskevat myös eläkkeensaajia.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma – Vahva ja välittävä Suomi – julkaistiin vähän ennen juhannusta. Eläkejärjestelmää koskeva raskaansarjan kirjaus löytyy luvusta ”1.5 Eläkkeet”. Hallitus haluaa valmistella kolmikantaisesti työeläkelakien muuttamista eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseksi sekä julkisen talouden kokonaisuuden merkittäväksi vahvistamiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistamisesta pitäisi saavuttaa kolmikantainen yhteisymmärrys tammikuuhun 2025 mennessä.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut käsiteltyä hallituksen esityksen yrittäjien eläkelakiin (YEL) tehtävistä täsmennyksistä. Lakiesitys nostatti loppukesästä erityisesti pienyrittäjien keskuudessa huolta ja kritiikkiä.

Eduskunnassa on käsiteltävänä Yrittäjien eläkelain päivittämistä koskeva esitys, josta on noussut paljon keskustelua. Uudistamiskeskusteluihin osallistuneena taustoitan tässä kirjoituksessa YEL:n päivittämistä koskevan esityksen taustoja ja näkökulmia.

Moni maa vaihtaisi akuutit ongelmansa Suomen kanssa. Voimme olla tyytyväisiä, että eläketurvaa koskeva keskustelu koskee 2060-luvulla nähtävissä olevaa laskennallista maksunkorotustarvetta eikä leikkaustarpeita tässä ja nyt.

Työeläkkeiden korottaminen ja työeläkeindeksin parantaminen pulpahtivat taas voimalla julkisen keskustelun aiheeksi. Keskustelu käynnistyi SDP:n 23 kansanedustajan tekemästä kirjallisesta kysymyksestä. Kirjallisessa kysymyksessä on yhdistetty kaksi aloitetta, joista kumpikaan ei ole aikaisemmin saanut riittävästi kannatusta edetäkseen. Niiden näkyvä yhteinen nimittäjä on halu parantaa työeläkkeiden tasoa, ja toisaalta tästä seuraava iso eläkemenon kasvu.