Lähes 18 000 jäi työkyvyttömyyseläkkeelle
Vuonna 2023 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 17 700 henkilöä. Määrä oli lähes sama edellisvuonna. Ikääntyneiden työkyvyttömien määrä on kuitenkin kasvussa. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) uusista tilastoista.
Suomalaisten työkyvyttömyyden perusteet muuttuvat hitaasti. Viime vuonna työeläkejärjestelmässä alkoi 17 700 uutta työkyvyttömyyseläkettä. Määrä on lähes yhtä suuri kuin vuonna 2022.
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläke myönnettiin 5 700 henkilölle. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin lähes yhtä paljon.
– Tosin tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus pieneni hieman, sillä naisia siirtyi näiden sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle aikaisempaa vähemmän, tilastoasiantuntija Joonas Hautamäki kertoo.
Työkyvyttömyyseläke voidaan työeläkejärjestelmästä myöntää täytenä tai osaeläkkeenä. Näiden eläkkeiden diagnoosijakaumat poikkeavat selvästi toisistaan. Osaeläkkeistä lähes puolet myönnetään tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella. Vuonna 2023 osatyökyvyttömyyseläkkeitä alkoi selvästi aiempaa vähemmän. Niiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä putosi neljännekseen.
Mielenterveyden häiriöiden osalta kokonaiskuva on edellisvuoden kaltainen. Vuonna 2023 mielenterveyden häiriöiden perusteella alkoi työkyvyttömyyseläkkeitä saman verran kuin edellisenä vuonna niin miehillä kuin naisillakin.
– Mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärä on ollut laskussa vuodesta 2019. Mutta nyt tämä lasku pysähtyi, Hautamäki huomauttaa.
Varttuneiden osuus työkyvyttömistä kasvaa
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärä on laskenut huomattavasti 2000-luvulla. Viime vuosina kuitenkin yli 60-vuotiaiden määrä on noussut selvästi. Keskeinen syy tähän on vanhuuseläkkeen ikärajan nousu, minkä vuoksi työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään nyt myös 63 vuotta täyttäneille.
Vuonna 2023 varttuneen työvoiman osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä kasvoi jälleen pari prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ikääntyneille miehille myönnettiin työkyvyttömyyseläkkeitä selvästi edellisvuotta enemmän. Sen sijaan naisia jäi työkyvyttömyyseläkkeelle edellisvuotta vähemmän.
Viime vuonna työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 6 900 yli 60-vuotiasta.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus laskee
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kehitykseen vaikuttaa useita tekijöitä. Yhtäältä väestön ikärakenne on vähentänyt eläkkeiden määrää, toisaalta työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on puoliintunut. Jälkimmäinen merkitsee työikäisten olevan aiempaa työkykyisempiä läpi työuran.
– Hyvä kehitys jatkui myös viime vuonna, kun työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus laski reiluun 0,5 prosenttiin. Kehitys on ollut samansuuntainen niin miehillä kuin naisillakin, kehityspäällikkö Jari Kannisto kuvailee.
Kanniston mukaan työkyvyttömyysriski on vahvasti ikäsidonnaista. Riski on pieni nuorella iällä, mutta se kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen. Nuorilla työkyvyttömyyttä aiheuttavat ensisijaisesti mielenterveyden sairaudet. Työuran loppupäässä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riski kasvaa ja nousee yleisimmäksi työkyvyttömyyden syyksi.
Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus yli 55-vuotiailla oli reilun 1,5 prosentin luokkaa.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus – riskimittari
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus mittaa vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuutta työeläkevakuutetusta väestöstä.
Alkavuuksia lasketaan sekä ikävakioituna että ikävakioimattomana. Ikävakioiduissa alkavuuksissa väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus on eliminoitu, joten se sopii parhaiten pitkän aikavälin tarkasteluihin.
Ennen vuotta 2018 työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vain alle 63-vuotiaille. Tämän vuoksi alkavuuksia on esitetty eri ikäryhmille, mutta vertailukelpoisin ikäryhmä pitkällä aikavälillä on 25–62-vuotiaat. Vanhuuseläkkeen ikärajan yhä noustessa työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään entistä vanhemmille, joten tilaston ikäluokitusta joudutaan muuttamaan jatkossa.
Lisätietoa:
