Eläkkeiden leikkaus, eläkeiän nosto vai eläkemaksujen nosto?

Jos eläkejärjestelmän rahoitusta pitäisi vahvistaa, otsikon kolmesta vaihtoehdosta mieluisin olisi eläkemaksujen korottaminen. Lähes puolet eläkeikää lähestyvistä suomalaisista pitää eläkemaksujen nostoa perusteltuna vaihtoehtona järjestelmän rahoituksen vahvistamiseksi. Eläkeiän nostoa kannattaa reilu kolmannes ja kuukausieläkkeen pienentämistä viidennes.

Eliniän pidentyessä eläkkeiden rahoitus on kustannuspaineiden edessä tilanteessa, jossa rahoituksen kestävyyden varmistamiseksi on tehtävä jotain. Useissa maissa onkin uudistettu eläkejärjestelmää vastaamaan paremmin pidentyneitä elinikiä. Suomessa toteutui eläkeuudistus vuoden 2017 alussa, jossa rahoituksen kestävyyttä vahvistettiin.

Kategorisesti ajateltuna vaihtoehtoja rahoitustilanteen korjaamiseksi on kolme: eläkkeiden leikkaus, eläkeiän nosto tai eläkemaksujen nosto. Jokainen kolmesta esiin otetusta vaihtoehdosta tarkoittaa heikennystä eläkejärjestelmän piirissä oleville nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Aivan yksiselitteistä heikkeneminenkään ei kuitenkaan ole.

Kuukausieläkkeen leikkaus vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen koko loppuelämän ajan. Toisaalta, pienemmästä kuukausieläkkeestä huolimatta elinkaaren aikana saatavat eläkkeet voivat muodostua suuremmiksi kuin aiemmilla sukupolvilla, koska eliniän pidentyessä eläkettä saadaan pidemmän aikaa.

Eläkeiän noustessa eläkkeellä oloaika lyhenee aiempaan verrattuna. Eläkkeellä oloaika voi kuitenkin olla pitempi kuin aiemmilla sukupolvilla, jos elinikä nousee enemmän kuin eläkeikä. Tämän vaihtoehdon heikennys ajoittuu eläkkeellesiirtymishetkeen, jota joutuu eläkeiän noustessa lykkäämään kauemmaksi tulevaisuuteen. Osa toki jatkaa mielellään työelämässä yli alaikärajan, heille ikärajan nousulla ei ole vastaavaa vaikutusta.

Korottamalla eläkemaksuja järjestelmään on mahdollista rahoittaa aiempaa korkeammat eläkemenot kestävästi. Tässä vaihtoehdossa kustannukset kohdistuvat työssä käyviin ja tuleviin sukupolviin, kun lähellä eläkeikää olevat pääsevät vähemmällä.

Eläkkeiden leikkaus vähiten suosittu vaihtoehto

Eläketurvakeskuksen vuonna 2016 tekemässä kyselytutkimuksessa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten perusteltuna he pitävät eläkkeiden leikkausta, eläkeiän nostamista ja eläkemaksujen korotusta tilanteessa, jossa elinikä pitenee ja eläkejärjestelmän rahoitus halutaan pitää kestävällä tasolla. Kyselyyn vastasi 2 179 iältään 54–62-vuotiasta suomalaista. Kysely ajoittui hetkeen, jolloin vuoden 2017 uudistuksen muutokset olivat jo tiedossa, mutta eivät vielä olleet voimassa. Vaikka kyselystä on jo kaksi vuotta, tuloksia käsityksistä ei ole aiemmin raportoitu.

Koska kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot tarkoittavat jonkinlaista heikennystä eläkejärjestelmän tuottoon joko omalla tai tulevien sukupolvien kohdalla, on ymmärrettävää, etteivät uudistusvaihtoehdot saa kovin suurta kannatusta. Perusteltuna muutoksia pitävien osuus vaihteli 21 ja 45 prosentin välillä.

Eniten kannatusta herätti vaihtoehto nostaa eläkemaksuja. Lähes puolet eläkeikää lähestyvistä piti eläkemaksujen nostoa perusteltuna vaihtoehtona järjestelmän rahoituksen vahvistamiseksi. Eläkeiän nostoa perusteltuna vaihtoehtona piti reilu kolmannes ja kuukausieläkkeen pienentämistä viidennes vastaajista.

Jotta eliniän pidentyessä eläkejärjestelmän rahoitus pysyisi kestävänä

Koulutus, hyvä taloudellinen asema ja tietämys lisäävät kannatusta

Sukupuolten välillä näkemyksissä ei ollut eroja, mutta koulutus ja asema työelämässä heijastuivat selvästi käsityksiin uudistusvaihtoehdoista. Korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät pitivät näitä muutoksia muita vastaajia useammin perusteltuina. Sen sijaan perusasteen koulutus ja työttömyys heijastuivat matalampana kannatuksena kaikkien uudistusvaihtoehtojen kohdalla.

Myös nykyiset tulot ja käsitykset eläkeaikaisesta toimeentulosta näkyivät vastauksissa. Korkeampia eläkettä kartuttavia ansiotuloja saavat ja paremmaksi toimeentulonsa eläkeaikana arvioivat pitivät kaikkia uudistusvaihtoehtoja useammin perusteltuina kuin heikommassa taloudellisessa asemassa olevat.

Eläkeasioiden tunteminen heijastui näkemyksiin uudistusvaihtoehdoista. Tuntemusta mitattiin kolmella mittarilla: osaako vastaaja arvioida tulevan eläkkeensä, tunteeko hän elinaikakertoimen vaikutuksen ja onko hänellä mielestään hyvä käsitys siitä, miten työssä jatkaminen heijastuu tulevaan eläkkeeseen. Vastaajista viidennes tunsi kaikki kolme mittaria. Heidän kohdallaan kaikkien uudistusvaihtoehtojen kannatus on korkeampaa kuin muilla vastaajilla. Eläkemaksujen tai eläkeiän nostamista kannattaa puolet ja kuukausieläkkeen pienentämistä lähes kolmannes eläkeasioita tuntevista.

Valinnan vaikeus

Kyselyssä vaihtoehdot olivat erillisiä kysymyksiä, eikä niitä esitetty toisilleen vaihtoehtoisina tapoina vahvistaa eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä. Kysymyksen muotoilu ei myöskään velvoittanut valitsemaan ainakin jotain keinoista. Joka yhdeksäs vastaajista pitikin useampaa mainituista vaihtoehdoista perusteltuina keinoina. Kaksi viidestä sen sijaan ei pitänyt yhtäkään vaihtoehdoista perusteltuna toimena.

Uudistuksia olisi helppo tehdä, jos ne parantaisivat kaikkien osapuolten tilannetta heti tai viimeistään myöhemmin tulevaisuudessa. Eläkkeiden pienentäminen, eläkeiän nosto ja eläkemaksun korotus eivät tällaisilta tunnu, jos omaan etuuteen tulee leikkaus. Pitkälle tulevaisuuteen tai tuleville sukupolville kohdistuvat hyödyt eivät vaikuta yhtä konkreettisilta kuin muutos käteen jäävässä tulossa.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa eliniän kasvamisen vaikutus on huomioitu usealla tavalla. Eläkeikä nousee ja elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Useampi eläkeikää lähestyvistä olisi kyselyn perusteella ottanut mieluummin eläkemaksun korotuksen. Nuorempien vastaajien joukossa näkemys olisi voinut olla toisenlainen.

Kyselyn pohjalta aiemmin julkaistua:

1 kommentti
  1. Lena Roos
    Lena Roos says:

    Tärkeätä olisi tietää mitä mieltä eri ikäryhmät ovat näistä vaihtoehdoista. Alle 40-vuotiaat, 40-54-vuotiaat, 55-64-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat ovat varmaan hyvin eri mieltä asioista,

Kommentointi on päättynyt.