Ajankohtaista

Eläketurvakeskus (ETK) on julkaissut päivitetyt ohjeet Suomen sosiaalivakuutusmaksuista useilla eri kielillä. Uutena lisäyksenä on espanjankielinen ohje.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut. Mitkä tekijät ovat yhteydessä suosion kasvuun? Tervetuloa Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuswebinaariin ma 12.5.2025 klo 14.00–15.15.

Suomen heikosta talouskehityksestä huolimatta työeläkejärjestelmän rahoitus säilyi kohtuullisen hyvänä. Indeksitarkastukset nostivat työeläkkeitä, mutta myös työeläkevarat kasvoivat, kertoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto vuosikatsauksessaan.

Suomen eläkekeskustelussa nousee ajoittain esiin kysymys, kuinka paljon eläkemaksulla saa eläkettä. ETK:n uudessa maavertailussa esitetään yksi mahdollinen tapa tarkastella lakisääteisen eläkemaksun ja vanhuuseläkkeen suhdetta. Vertailun mukaan heikoimmillaan vanhuuseläke jää maksuun nähden noin puoleen, ja korkeimmillaan eläke nousee lähes puolitoistakertaiseksi.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetuista noin 20 prosenttia otti sen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke jatkoi viime vuonna kasvuaan. Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin vuonna 2024 yhteensä 39,1 miljardia euroa.

Yli 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkettä saaneet ovat tyytymättömämpiä taloudelliseen tilanteeseensa kuin ne vanhuuseläkeläiset, jotka eivät ole saaneet työkyvyttömyyseläkettä. Heikoimmaksi tilanteensa kokevat täyttä työkyvyttömyyseläkettä saaneet. Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa laajasti työkyvyttömyyseläkeläisten toimeentulokokemuksia.

Eläkeuudistuksen ratkaisijana Ilkka Oksalalla oli kaksoisrooli eläkeneuvotteluissa: toinen käsi heilutti uskollisesti elinkeinoelämän sauvaa ja toinen tahditti osapuolia keskinäiseen sopimukseen. Oksalan henkilöhaastattelun lisäksi Työeläke-lehti avaa tuoreeltaan eläkeuudistukseen liittyviä monia näkökulmia.

Suomen työeläkejärjestelmän varat kasvoivat 20 miljardia euroa vuonna 2024. Varojen kasvu johtuu sijoitustuotoista. Vakuutusmaksutulot kasvoivat reilut puoli miljardia euroa.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suomalaisten vuosittainen lukumäärä on pysytellyt melko vakaana 2020-luvulla. Vuonna 2024 määrä väheni hieman ja oli tilastohistorian pienin. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tilastosta.