Kolme neljästä vanhuuseläkkeelle siirtyneestä kartuttanut eläkettä sosiaalietuuksista
Työeläkkeen tärkein karttumisperuste on ansiotyö, mutta valtaosa suomalaisista saa eläkettä myös sosiaalietuusjaksojen perusteella. Sosiaalietuuksista karttuneen eläkkeen merkitys korostuu etenkin pienituloisilla.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen mukaan vuonna 2025 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 76 prosenttia oli kartuttanut eläkettä sosiaalietuusjaksoilta.
Tällaisia jaksoja ovat esimerkiksi työttömyys-, perhevapaa- ja sairausjaksot. Merkittävin näistä on työttömyysturvasta kertynyt eläke. Yli puolet sosiaalietuusjaksoilta karttuneesta eläkkeestä perustuu työttömyysturvaan.
Vuonna 2025 vanhuuseläkkeelle siirtyneillä kaikista sosiaalietuusjaksoista yhteensä kertynyt eläke oli keskimäärin 43 euroa kuukaudessa. Työttömyysjaksoista karttunut eläke oli keskimäärin 30 euroa kuukaudessa.
Vanhuuseläkkeelle siirtyi viime vuonna 52 000 henkilöä, joista moni olet kerryttänyt eläkettä useammasta sosiaalivakuutusetuudesta. 42 prosentille oli kertynyt eläkettä työttömyysturvasta, 9 prosentille tutkintojen perusteella ja 60 prosentille muiden sosiaalietuusjaksojen perusteella.
Vuonna 2025 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden karttumaperusteiden jakauma, kaikki henkilöt
| Kaikki henkilöt/karttuman peruste | Lukumäärä | Osuus, %* |
|---|---|---|
| Eläkkeelle siirtyneitä yhteensä** | 52 178 | 100 |
| Karttumaa sosiaalietuusjaksoilta | 39 454 | 76 |
| – karttumaa työttömyysetuusjaksoilta | 21 905 | 42 |
| – karttumaa tutkinnoista | 4 461 | 9 |
| – karttumaa muilta sosiaalietuusjaksoilta | 31 302 | 60 |
** Henkilölle on voinut kertyä eläkettä yhdestä tai useammasta sosiaalietuudesta
Sosiaalietuusjaksoihin perustuvan eläkkeen merkitys korostuu pienituloisilla. Heillä etuusjaksoista karttuvan eläkkeen osuus kokonaiseläkkeestä oli 12 prosenttia.
Tulevan ajan säännöllä suuri merkitys työkyvyttömillä
Työkyvyttömyydestä vanhuuseläkkeelle siirtyneille suuri merkitys on niin sanotulla tulevan ajan karttumalla.
– Jos henkilön työura päättyy työkyvyttömyyteen ennen vanhuuseläkeikää, hänen työeläkkeeseensä lisätään tulevan ajan karttuma. Sen avulla huomioidaan osa siitä karttumasta, jonka henkilö olisi todennäköisesti ehtinyt ansaita jatkamalla työssä vanhuuseläkeikään saakka, ETK:n tilastotutkija Jukka Lampi kertoo.
Vuonna 2025 vanhuuseläkkeelle siirtyneillä, jotka tulivat täydeltä työkyvyttömyyseläkkeeltä, tulevan ajan karttuma muodosti lähes puolet vuoden 2004 jälkeen karttuneesta eläkkeestä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeeltä siirtyneillä vastaava osuus oli 29 prosenttia.
Pienituloisilla tulevan ajan karttuma muodostaa noin 15 prosenttia kokonaiseläkkeestä.
Työttömyysturvan lisäpäiviltä eläkkeelle siirtyneiden keskieläke, 1 419 euroa kuukaudessa, oli selvästi matalampi kuin suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskieläke. Työttömyysjaksojen ajalta kertynyt eläke oli heillä merkittävä, keskimäärin 168 euroa kuukaudessa.
Lähes puolet siirtyy vanhuuseläkkeelle työstä
Vuonna 2025 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä lähes puolet siirtyi eläkkeelle suoraan työstä. Osittain varhennetulta vanhuuseläkkeeltä siirtyi kolmannes ja työkyvyttömyyseläkkeeltä noin viidennes.
Vuonna 2025 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden karttumaperusteiden jakauma, suoraan vanhuuseläkkeelle
| Suoraan työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneet/karttuman peruste | Lukumäärä | Osuus, %* |
|---|---|---|
| Suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneitä yhteensä** | 25 299 | 100 |
| Karttumaa sosiaalietuusjaksoilta | 17 046 | 67 |
| – karttumaa työttömyysetuusjaksoilta | 9 524 | 38 |
| – karttumaa tutkinnoista | 2 234 | 9 |
| – karttumaa muilta sosiaalietuusjaksoilta | 12 577 | 50 |
** Henkilölle on voinut kertyä eläkettä yhdestä tai useammasta sosiaalietuudesta
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen kautta vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2025 heidän keskimääräinen vanhuuseläkkeensä oli 2 234 euroa kuukaudessa, mikä oli yli 200 euroa enemmän kuin suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä.
ETK:n tilastoanalyysi tarkastelee vuosina 2005–2024 karttuneita eläkkeitä.
Aiheesta lisää:
