Ajankohtaista

Kansainvälistyvä työelämä ja lisääntynyt tietoisuus näkyvät kasvuna A1-todistusten hakemusmäärissä. Myös ulkomaan eläkkeitä haettiin edellistä vuotta enemmän.

Palkansaajat suunnittelevat jäävänsä eläkkeelle yhä myöhemmin. Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan vuosina 2018–2023 suomalaisten suunnittelema eläköitymisikä on noussut ripeämmin kuin alin eläkeikä. Ekonomisti Satu Nivalaisen mukaan uutinen on myönteinen, sillä aiottu eläkeikä ennustaa toteutunutta eläkeikää varsin hyvin.

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on viime vuosina pysynyt vakaana. Samalla kuitenkin kuusikymppisten tekemien hakemusten määrä ja osuus on pitkällä aikavälillä kasvanut selvästi.

Eläketurvakeskus (ETK) myöntää vuosittain tunnustuspalkinnon ansiokkaalle opinnäytetyölle. Palkinnon arvo on 2 000 euroa. Ehdotus palkinnon saajaksi tulee tehdä viimeistään 13.3.2026.

Työeläketurvan perustiedot löytyvät nyt entistä useammalla kielellä. Suomen-, ruotsin, englannin-, viron- ja venäjänkielisten materiaalien lisäksi eläketietoa on saatavilla nyt myös pohjoissaameksi.

Vuoden 2027 aikana työeläkeala alkaa vastaanottaa sähköisiä BC-lausuntoja. Tämä vähentää asiakkaiden tarvetta toimittaa lausuntoja itse ja nopeuttaa esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyä.

Valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat kuitenkin varsin moninainen joukko. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan.

Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä.

Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.

Maailmanlaajuisesti eläkeuudistuksia ovat vauhdittaneet viime vuosikymmeninä väestön ikääntyminen, talouskriisit ja työelämän murros. Tavoitteena on ollut turvata eläkejärjestelmien taloudellinen kestävyys ja eläkkeiden riittävyys. Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi raportti kokoaa keskeiset järjestelmien rakenteellisten muutosten trendit.