Suomen kokonaispisteet nousivat, koska vähimmäiseläkkeen taso suhteessa keskipalkkaan on kasvanut.

– Myös eläkkeen korvausaste eläkkeelle siirryttäessä on noussut OECD:n tietojen perusteella, Eläketurvakeskuksen (ETK) yhteyspäällikkö Mika Vidlund kertoo.

Vidlundin mukaan monilla mailla pisteet nousivat kuitenkin enemmän kuin Suomella, ja siksi Suomi on Marshin vertailussa nyt sijalla yhdeksän.

Taulukon ”Top 10 eläkejärjestelmät” tiedot saavutettavana Excel-tiedostona

Marshin eläkevertailu, joka tunnettiin aiemmin Mercerin eläkevertailuna, pisteyttää maita eläkkeiden riittävyyden, eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden perusteella. Suomi on jo pitkään saanut parhaat pisteet hallinnon luotettavuudesta.

Hallinnon luotettavuuden tarkastelussa Marsh painottaa muun muassa eläkejärjestelmän toimintakykyä, läpinäkyvyyttä, sääntelyä ja hallintokulujen kohtuullisuutta.

– Digitaalinen asiointi ja kyberturvallisuus saavat aiempaa enemmän painoa. Uutena asiana Marsh tarkastelee esimerkiksi mobiilisovelluksen tarjoamista vakuutetuille. Pisteet voivat siis muuttua myös arviointiperusteiden muuttuessa, vaikka eläkejärjestelmä itsessään ei olisi muuttunut. Suomen vahvuuksia ovat hallinto- ja riskienhallintavaatimukset sekä eläkeoikeuksien suoja petos- ja konkurssitilanteissa, ETK:n Vidlund arvioi.

Pohjoismaat pärjäävät harmaantuvassa maailmassa

Marshin kansainvälisen eläkevertailun mukaan väestön ikääntyminen haastaa eläkkeitä kaikkialla maailmassa. Syntyvyyden lasku ja eliniän pidentyminen pienentävät työikäisen väestön osuutta. Samalla eläkkeellä vietetty aika pitenee. Tämä lisää paineita eläkejärjestelmien rahoitukselle, sillä tulevaisuudessa yhä harvempi työntekijä rahoittaa yhä useamman eläkeläisen etuuksia.

Pohjoismaat ovat Marshin vertailussa kyenneet vastaamaan hyvin väestön ikääntymiseen. Tanska ja Islanti sijoittuvat eläkevertailun kärkijoukkoon. Myös Suomi, Ruotsi ja Norja saavat Marshilta vahvat arviot eläkejärjestelmiensä kestävyydestä.

Eläkemenojen kasvun odotetaan olevan tulevina vuosikymmeninä Pohjoismaissa keskimääräistä maltillisempaa, erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

–Pohjoismaiden eläkeuudistukset, osittain tai kokonaan rahastoidut eläkejärjestelmät sekä ikääntyneiden työssäkäynnin tukeminen lieventävät väestömuutoksen vaikutuksia, Vidlund toteaa.

Alankomaat ykkönen – kansalaisten luottamus eläkeuudistuksen myötä parantumassa

Eläkevertailun kärkisijan saavuttanut Alankomaat hyötyy erityisesti vahvasta työeläkejärjestelmästään, jossa lakisääteisen perusturvan rinnalla on laajasti kattavia työpaikkakohtaisia eläkejärjestelyjä.

Alankomaiden vahvuuksia ovat korkea rahastointiaste, merkittävät eläkevarat sekä hyvä turvan taso suhteessa palkansaajien ansioihin. Lisäksi eläkejärjestelmän hallintoa, sääntelyä ja riskienhallintaa pidetään kansainvälisesti vahvoina.

Alankomaissa on parhaillaan käynnissä eläkeuudistus. Järjestelmä muuttuu kollektiivisesta etuusperusteisesta maksuperusteiseksi järjestelmäksi, jossa jokaisella työntekijällä on oma eläketili.

– Uudistuksella tavoitellaan läpinäkyvyyden lisäksi oikeudenmukaisempaa riskien ja tuottojen jakoa sukupolvien välillä. Eläkemaksujen ja sijoitustuottojen yhteys omaan eläkkeeseen selkeytyy, ja sijoitusriskiä voidaan sovittaa paremmin eri ikäryhmille. Viimeaikaiset luottamuskyselyt Alankomaissa viittaavat siihen, että kansalaisten luottamus järjestelmään olisi nyt parantumassa, Vidlund sanoo.

Eläkevertailussa mukana 55 maata

Marsh CFA Institute Global Pension Index -vertailun laatii kansainvälinen konsulttiyhtiö Marsh, joka pisteyttää maiden eläkejärjestelmiä yli 50 indikaattorin perusteella.

Tänä vuonna eläkevertailuun osallistui 55 maata. Maiden kokonaispisteet lasketaan painotetun keskiarvon perusteella. Eläkkeiden riittävyyspisteitä painotetaan 40 prosenttia, kestävyyspisteitä 35 prosenttia ja hallinnon luotettavuuspisteitä 25 prosenttia.

Marshin eläkevertailua on julkaistu vuodesta 2009.

Aiheesta lisää:

Marsh CFA Institute Global Pension Index
ETK: Kansainvälisiä arvioita Suomen eläkejärjestelmästä