Näihin kaikkiin teemoihin on tarjolla tuoreita arvioita ja tutkimustietoa myös Eläketurvakeskuksesta. Eläketurvakeskus on toteuttanut vuosittain Nordean kyselyn kaltaisia Eläkebarometri-kansalaiskyselyjä. Ajoittain olemme tehneet tieteelliset kriteerit täyttäviä tutkimuksia työikäisten ihmisten näkemyksistä eläketurvaa koskien. Olemme myös tutkineet nuorten eläketurvan tuntemisen, luottamuksen ja säästämiskäyttäytymisen yhteyksiä.

”Niin on kuin miltä näyttää” – vai onko sittenkään?

Siinä missä 60 vuotta täyttäneestä väestöstä valtaosa luottaa eläkejärjestelmään, nuorten luottamus eläkejärjestelmään näyttäytyy nyt ikäryhmistä heikoimpana niin Nordean kuin Eläkebarometrinkin kyselyssä. Epäluottamus näkyy sekä rahoituksen kestävyyteen, maksukehitykseen, eläketasoihin että eläkeikään liittyvissä nuorten arvioissa. Kyselyissä näkyvän nuorten eläkepessimismin voisi tiivistää seuraaviin iskulauseisiin:

• ”Eläkejärjestelmä romahtaa.”
• ”Eläkemaksut nousevat koko ajan.”
• ”Emme me mitään eläkettä saa.”
• ”Eläkeikä nousee koko ajan emmekä tule koskaan pääsemään eläkkeelle.”

Ovatko asiat näin kurjasti? Eivät ole.

Julkaisimme Eläketurvakeskuksen lakisääteisiä eläkkeitä koskevat pitkän aikavälin laskelmat kesäkuussa. Laskelmien pääviestit tiivistän seuraavasti:

1. Tehtyjen eläkeuudistusten jälkeen työeläketurvan rahoitus näyttää nyt kestävältä myös pitkällä aikavälillä.
2. Eläkemeno suhteessa palkkasummaan ei ole kasvamassa lähivuosikymmeninä.
3. Aiempaa suurempi osa eläkkeestä tullaan maksamaan eläkevaroille saatavista tuotoista.
4. Eläkevakuutusmaksuissa on em. syistä peruslaskelman valossa ennemmin laskuvaraa kuin nousupainetta.
5. Keskieläke ja keskimääräinen eläketaso suhteessa keskimääräisiin ansioihin on historiallisesti korkealla tasolla.
6. Keskieläkkeet jatkavat nousuaan ja eläkkeiden ostovoima kasvaa.

Miltä pessimistiset iskulauseet näyttävät faktojen valossa?

• Romahtamista ei ole tapahtunut eikä näköpiirissä. Työeläkejärjestelmä on laskelmien valossa ja muihin julkistalouden osiin verrattuna erittäin hyvässä kunnossa.
• Maksut eivät ole nousseet eivätkä nousemassa, pikemminkin päinvastoin. Yksityisen sektorin eläkemaksu on ollut nykyisellä tasolla viimeiset kymmenen vuotta. Kuntien ja hyvinvointialueiden kokonaismaksutasoa on laskettu viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kolme prosenttiyksikköä.
• Eläkkeen maksaminen on varsin turvattua, myös nuorille, koska rahoitus näyttäytyy historiallisen vahvalta ja karttuneilla eläkkeillä on omaisuudensuoja.
• Vanhuuseläkkeen alaikäraja on nyt 65 vuotta, sama kuin lähes sata vuotta sitten. Alaikäraja nousee vähitellen sillä ehdolla, että elinaika ja eläkeaikakin kasvavat. Aikuisikä jakautuu nuorilla samalla suhteella työura- ja eläkeaikaan kuin nyt. Odotettavissa oleva eläkeaika on nuorilla vähän nykyistä pidempi.

Tulevaisuuspessimismiin on hyviä syitä

Nuorten ilmaiseman eläkepessimismin ja faktojen välillä on hämmentävän iso kuilu. Epäluottamus ei selvästikään voi johtua eläkejärjestelmän tilaa kuvaavista tosiseikoista.

Kun tutkitaan luottamusta erilaisiin instituutioihin, huomataan yleinen heikentyvä trendi. Oli sitten kysymys poliisista, oikeusjärjestelmästä, eduskunnasta, puolueista, muusta sosiaaliturvasta tai sosiaali- ja terveydenhuollosta, suomalaisten luottamus kansalaisten turvaa ylläpitäviin järjestelmiin on vähentynyt.

Luottamus instituutioihin on vähentynyt siksi, että elämme valtavien murrosten aikaa ja tulevaisuus näyttäytyy uhkaavalta ja poikkeuksellisen sumealta. Huonoja tosiasioita on helppo luetella. Euroopassa on sota, ilmastonmuutos jatkuu, talouskehitys on ollut heikkoa, työttömyysaste on korkea, valtio velkaantuu ennätysvauhtia, seuraaville vuosille on tarjolla visioiden sijaan velkajarrua, tekoälyn seurauksia työlle ei tunneta ja median toimintalogiikka suosii huonojen uutisten ja uhkakuvien esittelyä.

Tulevaisuuspessimismiin on siis hyviä syitä. On selvää, että nuorten näkemyksiin nämä tosiasiat vaikuttavat tässä ja nyt. Niin kauan kuin toimintaympäristöämme ei saada paremmalle tolalle, eläkejärjestelmän luottamus ei välttämättä parane, vaikka kuinka eläkefaktoja toistaisi.

Säästäminen on järkevää, luotti eläkejärjestelmään tai ei

Epäluottamuksen ilmaisemisesta huolimatta nuoret voivat kaiken keskellä yhä vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Kouluttautuminen sekä työelämävalmiuksien ja -kokemuksen hankkiminen kannattavat edelleen. Nuorten talouslukutaito on myös selvästi edeltäviä sukupolvia korkeammalla tasolla. Nuoret säästävät ja sijoittavat aikaisempaa yleisemmin, pienistäkin tulovirroista. Ja onhan sekin positiivista, että nuoret luottavat säästämiseen, tulevaisuuteen siirrettyyn kulutukseen.

Kertooko säästämisen yleistyminen siitä, ettei ”mitään eläkettä saa”? Ei kerro. Jos kertoisi, suurinta epäluottamusta eläkejärjestelmää kohtaan ilmaisevien tulisi säästää muita yleisemmin. Säästäjiä on kuitenkin sekä luottavaisten että epäilijöiden joukossa. Ja eri ikäryhmissä luottamus ja säästäminen ovat eri tavoin toisiinsa yhteydessä.

Säästämisessä on kyse em. laajemmasta epäluottamuksesta ja epävarmuudesta. Säästäminen on tapa varautua tulevaisuuteen. On erinomaista, että säästäminen on lisääntynyt. Säästämisen kasvu on sitä paitsi tapahtunut kaikissa ikäluokissa ja riippumatta siitä, miten eri ikäiset ajattelevat eläketurvasta.

Parhaillaan selvitetään ns. Ruotsin mallia, ajatusta siitä, että osan eläkemaksuista voisi itse sijoittaa. Moni erityisesti finanssisektorilla liputtaa jo tämän puolesta. Toivottavasti eläkejärjestelmän tila ja luottamuksen taustasyyt ymmärretään, jotta Ruotsin mallista päästäisiin keskustelemaan sen tuottaman lisäarvon näkökulmasta. Oma mielipiteensä aiheesta kannattaa muodostaa, kun on tarkempia ehdotuksia siitä, miten Ruotsin mallin voisi meillä toteuttaa ja millainen vanhuuden ajan kokonaisturva silloin olisi. Eläketurvakeskuksessa voimme auttaa aiheesta käytävää keskustelua tuottamalla arvioita siitä, mikä kokonaisseuraus muutoksella olisi yksilön vanhuuden ajan turvan ja sen rahoituksen kannalta.

Tulevaisuus voi yllättää iloisesti

Sanotaan, että pessimisti ei pety. Eläketurvakeskuksen laskelmien ja säästämisen yleistymisen pohjalta voin tarjota positiivisen tulevaisuuskuvan lähivuosikymmenille. Kun työeläkejärjestelmä on nyt hyvässä kunnossa eikä suuria taloudellisia uhkakuvia näy, on todennäköisempää, että eläketurvamme on jatkossakin hyvällä ennemmin kuin huonolla tolalla. Maksussa olevien eläkkeiden ostovoima on nykyistä parempi, ja säästämisen myötä ihmisillä on nykyistä enemmän myös varallisuutta ja muista tulonlähteistä kuin eläketurvasta saatavia tuloja.

Lisää aiheesta:

• Nordean tiedote 8.9.2026: Eläke epäilyttää, tulevaisuus ei – nuoret ottavat ohjat omiin käsiinsä (Nordea.com)
• Eläkebarometri 2026, Eläketurvakeskuksen raportteja 6/2026 (Julkari)
• Eläketieto, luottamus ja taloudellinen varautuminen: Näkemyksiä eläketurvasta 2024 -kyselytutkimus (Julkari)
• Nuorten aikuisten yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten ja luottamus eläketurvaan, Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2/2026 (Julkari)
• Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelmat 2026, Eläketurvakeskuksen raportteja 7/2026 (Julkari)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ