Käynnissä olevia tutkimus­hankkeita

Activating pension reforms and benefit adjustment in European comparison

Tavoite: Hankkeessa tutkitaan eurooppalaisten eläketurvajärjestelmien uudistuksia aktivoivan sosiaalipolitiikan näkökulmasta kartoittamalla eläketurvajärjestelmien viimeaikaisia muutoksia, joiden tavoitteena on ikääntyvän väestön työllisyysasteen sekä eläkeiän nosto. Lisäksi tarkastellaan reformien dynamiikkaa ja niiden leviämistä maasta toiseen.

Toteutus: OECD-, Eurostat- ja CWED2-aineistoihin perustuva kuvaileva analyysi (vaihe I); tilastotieteellinen selittävä spatial regression -mallinnus (vaihe II).

Aikataulu: 2016–2018

Tekijät: Kati Kuitto, Jan Helmdag (Universität Greifswald)

Julkaisut:

Eläkeaikeet ja toteutunut eläkkeelle siirtyminen vuoden 2008 työolotutkimuksella

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin eläkeaikomukset ja toteutunut eläkkeelle siirtyminen vastaavat toisiaan ja mitkä tekijät selittävät aikeita ja toteutunutta eläkkeelle siirtymistä. Aineistona on vuoden 2008 Työolotutkimus, johon on yhdistetty rekisteritietoja Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä. Tutkimus kohdistuu 50–62-vuotiaisiin.

Toteutus: Kirjallisuuskatsaus ja ekonometrinen tarkastelu.

Aikataulu: 2018

Tekijät: Satu Nivalainen, Noora Järnefelt

Eläkebarometri

Tavoite: Tutkia suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta sekä näissä tapahtuvia ajallisia muutoksia ja vaihtelua eri väestöryhmissä.

Toteutus: Vuosina 2017–2021 vuosittain toteutettava puhelinhaastattelu 1 000:lle Manner-Suomessa asuvalle 17–79-vuotiaalle henkilölle.

Aikataulu: 2017–2021

Tekijät: Mikko Kautto, Susan Kuivalainen

Julkaisut: Eläkebarometri (vuodet 2017 ja 2018)

Eläkeläisnaisten ja -miesten pienituloisuus

Tavoite: Eläkeläisillä pitkittynyt köyhyys on muuta väestö yleisempää ja iäkkäillä naisilla se on lisäksi selvästi suurempaa kuin saman ikäisillä miehillä. Toisaalta on havaittu, että eläkeläismiesten pienituloisuus on kasvanut 2000-luvulla eläkeläisnaisia selvästi nopeammin. Tutkimuksessa selvitetään muutoksen syitä.

Toteutus: Tutkimuksen kohdejoukkona on 10 prosentin otos vuosien 1995–2012 eläkeläisistä. Kaikista otoshenkilöistä on saatavilla runsaasti seurantatietoja vuosilta 1995–2012. Tutkimuksessa käytetään tulonjakotutkimuksen menetelmiä.

Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Juha Rantala, Susan Kuivalainen, Marjo Pyy-Martikainen (Kela), Marja Riihelä (VATT)

Eläkeläisten toimeentulo ja hyvinvointi

Tavoite: Toteuttaa eläkkeensaajille laaja kyselytutkimus, jolla tuotetaan ajantasaista ja monipuolista tietoa eläkkeensaajien toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Tutkimuksessa tarkastellaan eläkkeensaajien toimeentuloa ja siihen keskeisesti liittyviä asioita, kuten asumista, työssä käyntiä, terveyttä, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja läheisiltä saatavaa apua.

Toteutus: ETK:n toteuttama kysely eläkkeen saajille yhdistettynä rekisteritietoihin.

Aikataulu
: 2017–2019

Tekijät: Kati Ahonen, Liisa-Maria Palomäki, Susan Kuivalainen, Anu Polvinen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Noora Järnefelt

Julkaisu: Ahonen, Kati & Palomäki, Liisa-Maria & Polvinen, Anu (2018) Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2017. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 03/2018.

Eläkemenot ja -maksut pitkällä aikavälillä

Tavoite: Arvioidaan lakisääteisen eläkemenon ja keskimääräisen etuustason kehitystä sekä yksityisalojen työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikavälillä.

Toteutus: Menoja ja maksuja arvioidaan Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallilla. Malli jäljittelee lakisääteisen eläkejärjestelmän toimintaa ja sen avulla voidaan tehdä laskelmia eläkejärjestelmän ennuste- ja suunnittelutarpeisiin.

Aikataulu: Jatkuva. Tuorein raportti 2016, seuraava julkaistaan vuonna 2019.

Tekijät: Kaarlo Reipas, Mikko Sankala, Heikki Tikanmäki

Julkaisut: Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelmat

Eläkeoikeudet ja -etuudet kansainvälisessä vertailussa

Tavoite: Hankkeessa tarkastellaan ansioperusteisten eläke-etuuksien tason ja saantikriteerien muutosta Euroopassa ja OECD-maissa vuosina 1995-2010. Muutosta pyritään myös selittämään poliittisilla, sosioekonomisilla ja kansainvälisillä tekijöillä time-series–cross-section-regressiomallinnuksen avulla.

Toteutus: CWED2-aineistoon perustuva kuvaileva analyysi ja tilastotieteellinen selittävä mallinnus.

Aikataulu: 2016–2018

Tekijät: Kati Kuitto, Lyle Scruggs (University of Connecticut), Detlef Jahn (Universität Greifswald), Jan Helmdag (Universität Greifswald)

Eläkevarat ja riskien jako työeläkejärjestelmässä

Tavoite: Tutkimuksessa havainnollistetaan, mitä Kanadan ja Ruotsin lakisääteisten eläkejärjestelmien ja Tanskan ja Hollannin työmarkkinaeläkkeiden ajatusten soveltaminen Suomen työeläkejärjestelmässä aiheuttaisi.

Toteutus: Tutkimus perustuu suurelta osin simulointeihin sijoitustuotoista ja vaihtoehtoisten riskienjakosääntöjen vaikutuksista eläkemaksuihin, -etuuksiin ja eri sukupolvien asemaan.

Aikataulu: 2018–2019

Tekijät: Jukka Lassila (ETLA), Tarmo Valkonen (ETLA), Eija Kauppi (ETLA)

Employer role in work-to-retirement transition

Tavoite: Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt julkisella sektorilla, mutta ei yksityisellä sektorilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisilla yksityisen sektorin työpaikoilla työurat päättyvät pitkään ja millaisilla työpaikoilla työurat päättyvät varhain. Tutkimuksessa tarkastellaan yksityisen sektorin palkansaajien työuran päättymistä yrityksissä, jotka ovat kooltaan yli 10 hengen yrityksiä. Tutkimme organisaation rakenteellisten ominaisuuksien merkitystä työuran päättymisessä ja eläkkeelle siirtymisessä, kun yksilötason ominaisuudet huomioidaan. Rakenteellisilla ominaisuuksilla tarkoitamme suhteellisen vakiintuneita ja hitaasti muuttuvia työnantajaorganisaation ominaisuuksia, kuten henkilöstön ikärakenne, koulutustaso, yrityksen koko ja toimiala. Tutkimme työnantajaorganisaation ominaisuuksien yhteyttä työuran päättymiseen kilpailevien reittien olosuhteissa (työkyvyttömyyseläke, työttömyys ja vanhuuseläke) ja 2005 eläkeuudistuksen voimassaoloaikana vuoteen 2014 asti.

Toteutus: Käytämme FLEED työnantaja–työntekijäaineistoa. Tutkimuspopulaatio koostuu vuosina 1947–1950 syntyneistä, jotka työskentelevät yksityisellä sektorilla vähintään 10 hengen yrityksessä, heitä seurataan ikävuosina 55–68 tai kunnes he siirtyvät eläkkeelle. Kuvailevan tarkastelun lisäksi käytämme monitaso- ja elinaikamalleja.

Aikataulu: 2018–2019

Tekijät: Aart-Jan Riekhoff, Noora Järnefelt, Mikko Laaksonen

Entanglement of collective and individual tendencies in pension security cases of Canada and Finland

Tavoite: Hankkeen tavoitteena on tarkastella Kanadan ja Suomen eläkejärjestelmien kollektiivisia ja yksilöllisiä elementtejä ja niiden viimeaikaisia muutoksia suhteessa yleisempään kansainväliseen kehitykseen kohti aiempaa yksilöllisempää eläketurvaa.

Toteutus: Aineistona käytetään Kanadan ja Suomen eläkejärjestelmiä ja niiden uudistuksia käsittelevää kirjallisuutta, media-aineistoa ja tilastotietoja.

Aikataulu: 2018–2019

Tekijät: Jyri Liukko, Aaron Doyle (Carleton University), Turo-Kimmo Lehtonen (TaY)

Kuka ottaa uutta OVE:a?

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan osittaiselle vanhuuseläkkeelle eläkelajin ensimmäisen voimassaolovuoden aikana siirtyneitä. Tutkimuskysymyksenä on, mitkä tekijät lisäävät todennäköisyyttä ottaa osittainen vanhuuseläke. Selvitetään tilastollisella analyysilla yksilötason tekijöiden yhteyttä osittaisen vanhuuseläkkeen ottamiseen.

Toteutus: Eläketurvakeskuksen rekistereistä poimitaan henkilöt, jotka ovat vuonna 2017 olleet oikeutettuja osittaiseen vanhuuseläkkeeseen. Tutkitaan, ketkä heistä ovat ottaneet eläkkeen, ja kuvailevalla tarkastelulla ja regressiomalleilla analysoidaan, mitkä tekijät ovat ennustaneet eläkkeen ottamisen todennäköisyyttä.

Aikataulu: 2018

Tekijät:  Noora Järnefelt, Sanna Tenhunen, Satu Nivalainen, Janne Salonen

Limittäisten sukupolvien kokonaistaloudellinen malli

Tavoite: Tuotetaan numeeriset limittäisten sukupolvien kokonaistaloudellinen malli eläkejärjestelmän taloudellisten vaikutusten ja väestön ikärakenteen muutosten analysointiin.

Toteutus: Mallinnetaan suomalainen työeläkejärjestelmä ja muut ikäsidonnaiset menot GAMS-ohjelmistolla numeerisesti ratkaistavaksi kokonaistaloudelliseksi malliksi.

Aikataulu: 2015–2019

Tekijät: Risto Vaittinen, Sanna Tenhunen

Julkaisut: Tuloksia raportoidaan kansainvälisissä tutkimuskonferensseissa ja valikoiden ETK:n julkaisusarjoissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.

Osa-aikaeläketutkimus

Tavoite: Tarkoituksena on kuvata osa-aikaeläkkeen voimaantuloon, lakimuutoksiin ja lopettamiseen liittyviä perusteluja ja keskustelua. Raportissa kuvataan osa-aikaeläkkeen saajia ja osa-aikaeläkeläisten työuria tehtyjen tutkimusten, tilastojen ja rekisteriaineistojen valossa. Lisäksi tarkastellaan vähittäisen eläkkeelle siirtymisen malleja muissa maissa.

Osa-aikaeläkkeen vaikutuksesta työurien pituuteen tehdään erillinen selvitys, joka toteutetaan yhdessä HY:n kanssa.

Toteutus: Aineistona käytetään aikaisempia tutkimuksia ja tilastoja osa-aikaeläkkeestä sekä ajantasaisia tutkimusrekisteritietoja.

Aikataulu: 2016–2018

Tekijät: Mervi Takala, Janne Salonen, Niko Väänänen, Mika Vidlund, Jyrki Möttönen (HY)

Julkaisu: Takala Mervi & Väänänen Niko (2016) Does part-time pension extend working lives? – A Finnish case study. Finnish Centre for Pensions, Reports 03/2016.

Rekisteritutkimus työkyvyttömyyseläkettä edeltävästä ajasta II

Tavoite: Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisen kannalta on tärkeätä tietää, mitkä tekijät lisäävät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä ja minkälaisia reittejä pitkin ihmiset eläkkeelle päätyvät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on laajan ja valtakunnallisesti edustavan aineiston avulla tuottaa ajankohtaista tietoa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltävistä tapahtumista ja kehityskuluista. Tutkimus jatkaa aikaisempaa, vuonna 2015 päättynyttä, hanketta, jossa rekisteritietojen avulla tarkasteltiin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltänyttä sairauspäiväraha-, kuntoutus-, ja työttömyyshistoriaa.

Toteutus: Tutkimus perustuu aineistoon, jossa on yhdistetty Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekisteritietoja.

Aikataulu: 2016–2020

Tekijät: Mikko Laaksonen, Anu Polvinen, Jenni Blomgren (Kela), Annamari Tuulio-Henriksson (Kela), Lauri Virta (Kela), Karoliina Koskenvuo (Kela), Laura Salonen (Turun Yliopisto)

Short-sighted entrepreneurs pay too little pension contribution: Trajectory analysis of incomes

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan syitä ammatin- ja liikkeenharjoittajien matalaan työtuloon ja eläketurvaan. Tarkastelu perustuu ETK:n YEL-valvonta-aineistoon vuosilta 2012–2015. Trajektorianalyysiä käyttäen tutkimuksessa etsitään eri tavoin käyttäytyviä yrittäjiä.

Toteutus: ETK:n ja Verohallinnon rekistereihin perustuva tutkimus.

Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Janne Salonen, Lasse Koskinen (TaY), Tapio Nummi (TaY)

The Finnish pension reform of 2005 – The effect of relabeling and incentives on retirement

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan, miten taloudelliset kannustimet vaikuttavat eläkeikään ja miten eläkkeelle siirtymistapahtuman uudelleennimeäminen vaikuttaa eläkeikään (esim. ennen v. 2005 63-v eläkkeelle ”varhennettu vanhuuseläke”, v. 2005 jälkeen ”normaali vanhuuseläke”).

Toteutus: Tutkimuksen empiirinen osio perustuu Eläketurvakeskuksen rekisteritiedoista muodostettuun kokonaisaineistoon 50–70-vuotiaista Suomen kansalaisista vuosilta 2000–2015.

Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Ohto Kanninen (PT), Terhi Ravaska (PT) Jonathan Gruber (MIT), Roope Uusitalo (Hy), Satu Nivalainen (ETK)

Tieto ja luottamus

Tavoite: Tutkia suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon ja eläkejärjestelmään kohdistuvan luottamuksen välistä yhteyttä. Tietoa tarkastellaan sekä subjektiivisen itsearvion, että objektiivisemman perusväitteiden tuntemisen näkökulmasta. Aineisto mahdollistaa myös subjektiivisen ja objektiivisen tiedon välisen yhteyden tarkemman analysoinnin.

Toteutus: Eläkebarometri-kyselyn aineiston avulla.

Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Sanna Tenhunen, Susan Kuivalainen

Tulevaisuuden eläkkeiden maksusimulointi

Tavoite: Mikrosimuloinnin tavoitteena on laskea henkilön eläke tulevaisuudessa. Toteutustapana on työmarkkinoihin ja lakisääteisiin eläkkeisiin menevä mikrosimulointi, joka toimii tiiviisti samalla oletuspohjalla kuin PTS-malli. ELSI-mallissa kyse on väestötason simuloinnista, jossa otetaan huomioon useampia ulottuvuuksia. Keskeisessä roolissa on eläkkeensaajien kannan elättäminen tulevaisuuteen riskipitoisessa maailmassa. Toinen keskeinen asia on eläkkeelle siirtyneiden simuloiminen eri työmarkkinatiloista. Kolmantena asiana pitää luoda työmarkkinasiirtymät ja tulot muille kuin eläkkeelle siirtyville. Tilasiirtymien lisäksi simulointimalliin rakennetaan työeläkkeiden ja Kelan eläkkeiden laskenta sekä tulojen verotus. Mallityön tueksi tehdään erillistutkimusta tietyistä kysymyksistä, kuten perheiden muodostuksesta, mikrosimulaation tulosten testaamisesta ja ansiokehityksestä.

Toteutus: Tutkimusrekisteriin perustuva mallinnus. Käytetään myös Tilastokeskuksen tietoja.

Aikataulu: 2012–2019

Tekijät: Heikki Tikanmäki, Janne Salonen

Julkaisut:

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden väheneminen

Tavoite: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on viimeisen kymmen vuoden aikana selvästi vähentynyt. Tutkimuksessa tarkastellaan tätä muutosta väestöryhmittäin ja yritetään eritellä työikäisen väestön rakenteellisten muutosten vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähenemiseen sekä pohditaan muita mahdollisia syitä alkavuuden vähenemiselle.

Toteutus: Käytetään Tutkimusrekisterin ja eläkerekisterin tietoja.

Aikataulu: syksy 2018 – kevät 2019

Tekijät: Mikko Laaksonen, Heidi Nyman

Työmarkkinoilta syrjäytyneet nuoret

Tavoite: Työmarkkinoilta syrjäytymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia tulevan eläketurvan kannalta. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan syrjäytymisvaarassa olevien määrää ja syrjäytymisen pitkittymistä. Tutkimuskysymys liittyy siihen kuinka suuri osa nuorista on vaarassa jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tarkastelu koskee vuosia 2005–2014 ja pääasiassa vuonna 1987 syntynyttä kohorttia. Tutkimuksessa sovelletaan ns. trajektorianalyysiä nuorten työurapolkujen selvittämiseen.

Toteutus: Tutkimusrekisteriaineistolla tehtävä tilastollinen mallinnus, jossa lisäksi käytetään Tilastokeskuksen ammatti-, sosioekonominen asema- ja koulutustietoja.

Aikataulu: 2015–2018

Tekijät: Janne Salonen yhteistyössä TaY:n (Tapio Nummi, Pekka Virtanen, Antti Saloniemi ja Liudmila Lipiäinen) kanssa

Työssäkäynti vanhuuseläkkeellä

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vanhuuseläkkeellä olevat, joilla on ansiotuloja, eroavat muista vanhuuseläkkeellä olevista muun muassa koulutuksen, sosioekonomisen aseman, tulojen, sukupuolen tai siviilisäädyn mukaan.

Toteutus: Aineistona käytetään Tilastokeskuksen 10 % otosta Suomen väestöstä vuosina 1995–2012.

Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Anu Polvinen, Juha Rantala, Susan Kuivalainen

Työuraeläketutkimus

Tavoite: Työuraeläke tulee uutena eläkemuotona voimaan vuoden 2018 alusta. Tavoitteena on selvittää työuraeläkkeelle hakeutumista ja sitä edeltäviä vaiheita, siihen liittyviä yksilöllisiä ja institutionaalisia tekijöitä sekä uuden eläkemuodon käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyviä kysymyksiä ja mahdollisia ongelmia.

Toteutus: Asiakirja-aineistoa (mm. eläkehakemukset, työnantajan- ja lääkärinlausunnot) aletaan kerätä vuoden 2018 alusta lähtien.

Aikataulu: 2016–

Tekijät: Jyri Liukko, Mikko Laaksonen, Anu Polvinen

Vanhemmuus ja työurakatkot uran alkuvaiheen ansioriskeinä

Tavoite: Elinkaaren työura ja sen aikainen palkkakertymä vaikuttavat oleellisesti ansiosidonnaisen eläke-etuuden tasoon vanhuusiässä. Näin ollen myös työuran aikaisilla palkattomilla jaksoilla on merkitystä eläketurvan kertymisessä. Tässä hankkeessa tarkastellaan perhevapaiden vaikutuksia ura- ja palkkakehitykseen työuran alkuvaiheessa olevilla henkilöillä vuosina 2005–2015. Ensiksi analysoidaan kuvailevasti vanhempainvapaista johtuvien työurakatkosten yleisyyttä ja pituutta miehillä ja naisilla sekä eri ammatti- ja koulutusryhmissä. Toiseksi tarkastellaan erityisesti, kuinka vanhemmuus ja vanhempainvapaiden käyttö vaikuttaa työmarkkina-asemaan ja palkkakehitykseen miehillä ja naisilla.

Toteutus: ETK:n ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuva otos vuosina 1967–1987 syntyneistä kohorteista. Menetelmänä käytetään trajektorianalyysiä, joka soveltuu toisaalta aineiston ryhmittelyyn ja toisaalta ryhmien sisäisten ilmiöiden mallintamiseen.

Tekijät: Kati Kuitto, Janne Salonen, Jan Helmdag (University of Greifswald)

Aikataulu: 2016–2019

WELTRANSIM-projekti

Tavoite: Selvittää väestön ikääntymisen tulonjakovaikutuksia ja sitä kuinka yhteiskuntien erilaiset hyvinvointimallit pyrkivät vaimentamaan niitä takaamalla hyvinvoinnin jakautumista yli elinkaaren (lapsuudesta vanhuusikään). Väestön ikääntyminen muuttaa tulonjakoa sekä julkisten resurssien että ajankäyttöä ikäryhmien välillä. Erilaiset hyvinvointimallit jakavat eri elinvaiheisiin liittyviä kustannuksia ja riskejä eri tavoin. WELTRANSIM-projektissa painotetaan erityisesti seuraavien seikkojen merkitystä:

  1. Koulutuksen merkitys elinajan odotteen eroihin eri väestöryhmissä.
  2. Mahdollisen sukupolvikonfliktin merkitystä poliittiselle paineelle siirtää julkisia resursseja nuorilta vanhoille.
  3. Perherakenteen muutoksen vaikutusta syntyvyyteen ja tulonsiirtoihin ikäryhmien välillä.
  4. Sekä julkisten että yksityisten tulonsiirtojen merkitystä syntyvyyteen ja väestön ikääntymiseen.

Toteutus: Hyödynnetään olemassa olevia ikäryhmätilinpitoaineistoja sekä laajennetaan niiden kattavuutta tarkastelemaan eri ikäsidonnaisia tulonsiirtoja koulutuksen ja sukupuolen mukaan kansainvälisessä vertailuhankkeessa.

Tekijät: Marja Riihelä (VATT), Risto Vaittinen

Yhteistyötahot: VATT, Barcelonan yliopisto, Austrian Institute for Economic Reseaerch (WIFO)

Aikataulu: 2017–2019

Yrittäjyys, yrittäjien toimeentulo ja yrittäjien eläkevakuutus

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyden luonnetta, yrittäjien toimeentuloa ja yrittäjien eläkevakuutusta monesta eri näkökulmasta. Tarkastellaan mm. yrittäjien käsityksiä ja tietoutta eläkevakuutuksesta. Myös palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistämistä tarkastellaan. Lisäksi tarkastellaan yrittäjien näkemystä eläkkeelle siirtymisestä ja työuran loppuvaiheen työaikeista, kuten eläkkeen ohella työskentelystä.

Toteutus: Aineistona on vuoden 2017 työvoimatutkimuksen yhteydessä kerätty Ad Hoc -moduli yrittäjyydestä. Kuvailevaa ja ekonometrista analyysiä.

Aikataulu: Syksy 2018–2019

Tekijät: Satu Nivalainen, Sanna Tenhunen, Juha Rantala, Janne Salonen

Yritystason tekijöiden vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen

Tavoite: Työpaikoilla voidaan tehdä erilaisia toimenpiteitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi ja myöhentämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan yritystason tekijöiden merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja kuntoutukseen ohjautumiseen. Tutkimuskysymyksinä ovat, onko työnantajatason tekijöillä merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, kun yksilötason tekijät on huomioitu, ja mitkä rekistereistä saatavilla olevat työnantajatasoa kuvaavat rakenteelliset piirteet mahdollisesti ovat yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.

Toteutus: Eläketurvakeskuksen rekisteritietoista poimitaan otos työpaikoista ja niiden työntekijöistä. Tiedot yhdistetään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä koskeviin tietoihin. Työpaikkatason tekijöiden yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen tarkastellaan monitasoanalyysin keinoin.

Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Mikko Laaksonen, Jyri Liukko, Juha Rantala, Anu Polvinen, Meeri Kesälä, Jarno Varis, Susan Kuivalainen