Työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna lähes 1 300 henkilöä eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu näkyi varsinkin mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä. Kaksi kolmasosaa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä oli naisia ja heistä kolme viidestä yli 45-vuotiaita.
Puolet eläkeläisistä saa alle 1 500 euron kuukausieläkettä. Yli 3 000 euron eläkkeensaajia on seitsemän prosenttia. Keskimäärin suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Jo joka kolmas yli 16-vuotias suomalainen on eläkeläinen.
Italian eläkejärjestelmä uudistettiin perusteellisesti vuonna 2012, jolloin siirryttiin laskennallisten tilien malliin. Tuolloin tehtiin myös päätös eläkeiän automaattisesti sitomisesta elinajanodotteeseeen. Eläkeikä nousee automaattisesti tilastotietojen perusteella. Vuonna 2019 lakisääteinen eläkeikä on 67 vuotta. Italiassa työeläkemaksu on 33 %, jonka mukaan myös työeläkettä karttuu. Maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan elinkustannusindeksin muutoksen perusteella. Indeksi on portaittainen, jolloin vain pienimmät eläkkeet …
Uudistunut eläkearviolaskuri ottaa huomioon Suomen yleisen ansiokehityksen eli palkansaajien keskiansioiden muutoksen. Ansiotason kasvun huomioon ottaminen parantaa tulosten realistisuutta. Eläkelaskuri tarjotaan kansalaisille suunnatussa Työeläke.fi-palvelussa.
Huhtikuun alusta alkaen muuttuvat Suomeen töihin tulevien ja Suomesta ulkomaille lähtevien oikeudet saada Kelan etuuksia. Lakimuutoksella on vaikutuksia myös kolmansiin maihin lähteville lähetetyille työntekijöille ja yrittäjille.
Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Venäjällä vuonna 2019 voimaan tullut eläkeuudistus nostaa miesten eläkeikää asteittain nykyisestä 60 vuodesta 65 vuoteen ja naisten eläkeikää 55 vuodesta 60 vuoteen. Työeläke muodostuu tasasuuruisesta perusmäärästä ja ansiosidonnaisesta osasta sekä mahdollisesta rahastoeläkkeestä. Eläkkeen määräytymisessä on siirrytty nykyiseen eläkepisteiden perusteella karttuvaan työeläkkeeseen vuodesta 2015 lähtien. Samalla vuonna 2002 käyttöön otettu yksilöllisiin eläketileihin perustuva rahastoeläkejärjestelmä muutettiin vapaaehtoiseksi. …
Muutoksen tuulet puhaltavat ja lakialoite laiksi kansanedustajain eläkelain muuttamisesta on eduskunnassa loppusuoralla. ETK järjestää työeläkealan toimijoille tietoiskun kansanedustajien eläkkeestä ja sopeutumisrahasta. Verkkoseminaari aiheesta toteutetaan tiistaina 9.4.2019.
Nordic EESSI Meeting järjestetään Eläketurvakeskuksessa 14.-15. maaliskuuta. Seminaariin osallistuu 60 pohjoismaista asiantuntijaa ja edustajia EU:n komissiosta. Tarkoituksena on edistää EESSI-sanomaliikenteeseen siirtymistä ja etenkin sen pohjoismaista yhteistyötä.
Eläkkeitä myönnettäessä vähennetään eläkkeensaajan työeläkkeestä mahdolliset ns. ensisijaiset etuudet. Eläkelaitoksilta on tullut pyyntöjä järjestää peruskoulutusta ensisijaisten etuuksien vaikutuksesta työeläkkeeseen, joten toteutamme kyseisestä aiheesta koulutuksen ETK:n toimitiloissa tiistaina 7.5.2019.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.