Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäykset työeläkejärjestelmässä ovat yleistyneet selvästi parinkymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2007 uusista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista 20 prosenttia sai kielteisen päätöksen, vuonna 2024 hylättyjä hakemuksia oli 40 prosenttia.
Suomalaisista noin 55 prosenttia pitää tammikuussa sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään – luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.
Yrittäjien eläketurvan rahoitus on kokenut merkittäviä muutoksia, kun työtulojen tarkistukset ovat alkaneet nostaa vakuutusmaksutuloja. Eläketurvakeskuksen aktuaaripäällikkö Jaakko Aho arvioi, että muutos parantaa yrittäjien eläkkeiden rahoitusta vuosittain 100–200 miljoonaa euroa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisun mukaan ruokalähetit työskentelivät työsuhteessa eivätkä itsenäisinä yrittäjinä. Ratkaisu on linjassa Eläketurvakeskuksen (ETK) ja työeläkealan muutoksenhakuasteiden päätösten kanssa.
Riskit lisääntyvät ja osakepaino kasvaa tulevan sijoitusuudistuksen myötä. Työeläke-lehden haastattelussa Risto Murto muistuttaa, että uudistus on järkevä toteuttaa asteittain ajallisesti hajauttaen.
Työeläkealan yhteinen innovointiryhmä kannustaa vanhasta ja turhaksi havaitusta luopumiseen. Tämä tulisi pitää kehittämistöissä mielessä ennen kuin ryhdytään koodaamaan bittejä tai puututaan teknologiseen perustaan.
Eläketurvakeskuksen pro gradu -palkinto on myönnetty valtiotieteiden maisteri Noora Lähteenmäelle. Hänen tutkielmansa käsittelee työeläkekuntoutuksen prosessia ja eri toimijoiden roolia prosessissa. Eläketurvakeskus palkitsee vuosittain ansiokkaan eläkeaiheisen gradun.
Viime vuonna alkoi 31 000 osittaista vanhuuseläkettä. Osittaista vanhuuseläkettä nostetaan sekä taloustilanteen helpottamiseksi että työnteon vähentämiseksi.
Euroopan maiden yhteistyö eläkeasioissa on perinteisesti ollut pienimuotoista ja varovaista. Näin ei enää ole. Viime vuosikymmenet ovat tuoneet EU:n eläkepolitiikkaan uutta voimaa, kun komission valta eläkeasioissa on kasvanut. Tuorein merkki komission vallasta on strategia lisäeläketurvan kasvattamiseksi koko Euroopassa.
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.