Eläkeläiset jakautuvat kolmeen ryhmään – keskieläkkeen nousu ei kerro koko kuvaa
Keskimääräinen kokonaiseläke on kasvanut 30 vuodessa reaalisesti noin 50 prosenttia. Keskiarvon taakse jää kuitenkin kolme keskenään hyvin erilaista ryhmää, joiden eläketaso ja eläkkeiden kehitys poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantala tutkii eläkeläisten talouteen liittyviä kysymyksiä. Hän on kirjoittanut laajoja tutkimuksia eläkkeiden kehityksestä ja toimeentulon muutoksista sekä tehnyt useita selvityksiä eläkepoliittisen päätöksenteon tueksi. Tuoreimmassa työssään Rantala tarkastelee Suomen työ- ja kansaneläkkeen muodostaman kokonaiseläkkeen kehitystä vuosina 1995–2025. Esitimme Juhalle kuusi kysymystä eläketurvan muutoksista.
Eläkeläisistä puhutaan julkisuudessa usein yhtenäisenä väestöryhmänä. Millainen kuva eläkeläisistä tutkimuksesi perusteella muodostuu?
Kärjistäen voimme puhua kolmen kerroksen väestä. Meillä on Suomessa suuri, voimakkaasti kasvanut eläkeläisryhmä, jolla on takanaan yleensä pitkät työurat. Heidän eläketurvansa perustuu pelkästään ansiosidonnaiseen työeläkkeeseen. Sitten meillä on pienempi eläkeläisryhmä, jonka toimeentulo rakentuu sekä työeläkkeestä että Kelan eläkkeestä. Näiden eläkeläisten työura on usein ollut rikkonainen ja pienipalkkainen. Kolmantena ja varsin pienenä ryhmänä meillä on eläkeläiset, joilla ei ole työuraa lainkaan. He ovat ainoastaan kansaneläkkeen tai takuueläkkeen varassa.
Pidän tärkeänä, että työ- ja kansaneläkkeen välistä työnjakoa tarkastellaan myös tällä ryhmityksellä, sillä ryhmät eroavat toisistaan niin kooltaan, rakenteeltaan kuin eläketurvan tasoltaankin. Lisäksi ryhmissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkastelujakson aikana.
Eläkeläisten määrä kasvoi Suomessa menneinä vuosikymmeninä tuntuvasti. Millä tavalla nämä kolme eri eläkeläisryhmää ovat kehittyneet?
Pelkästään työeläkettä saavien määrä on kasvanut kolmessakymmenessä vuodessa lähes miljoonalla henkilöllä. Sekä työ- että Kelan eläkettä saavien määrä on puolestaan vähentynyt lähes puolella miljoonalla henkilöllä ja vain Kelan eläkettä saavien määrä noin 70 000 henkilöllä. Nämä muutokset näkyvät myös ryhmien osuuksissa kaikista eläkkeensaajista, joita on nykyisin noin 1,6 miljoonaa. Pelkästään työeläkettä saavien osuus on noussut 5 prosentista 66 prosenttiin, kun taas sekä työ- että Kelan eläkettä saavien osuus on laskenut 82 prosentista 28 prosenttiin. Pelkästään Kelan eläkettä saavien osuus on pienentynyt 13 prosentista 5 prosenttiin.
Eläkkeensaajien rakenne on samalla muuttunut huomattavasti. Eläkkeensaajat ovat aiempaa vanhempia. Erityisesti 75 vuotta täyttäneiden ja 85 vuotta täyttäneiden osuudet ovat kasvaneet paljon. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on merkittävästi vähentynyt, etenkin yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä. Työkyvyttömyyseläkkeensaajille Kelan eläkkeen merkitys on tätä kautta kasvanut.
Minkä suuruisista summista puhutaan – paljonko eläkkeet ovat kasvaneet?
Keskimääräinen kokonaiseläke on kasvanut kolmessakymmenessä vuodessa reaalisesti noin 50 prosenttia. Viime vuonna keskimääräinen kokonaiseläke oli lähes 2 140 euroa kuukaudessa, kun se 30 vuotta aiemmin oli 1 460 euroa kuukaudessa. Mutta suurimmassa eli pelkästään työeläkettä saavien ryhmässä keskimääräinen kokonaiseläke oli isompi, viime vuonna lähes 2 600 euroa kuukaudessa. Kokonaiseläkkeen reaalinen kasvu selittyykin suurelta osin tämän ryhmän eläkkeen noususta. Pelkästään työeläkettä saavien ryhmässä eläketason kasvu on kuitenkin hidastunut selvästi 2010-luvulta alkaen.
Entä eläkkeen kehitys pienemmissä eläkeläisryhmissä?
Sekä työ- että Kelan eläkettä saavien ryhmän kokonaiseläke oli viime vuonna keskimäärin 1 300 euroa kuukaudessa eli noin puolet vain työeläkettä saavien vastaavasta tasosta. Tämän ryhmän kokonaiseläkkeen kehityksessä näkyy lähinnä kansaneläkkeen pohjaosan asteittainen poistuminen, joka vuoteen 2001 asti pienensi keskimääräistä kokonaiseläkettä. Vain Kelan eläkettä saavilla keskimääräinen kokonaiseläke on säilynyt melko ennallaan, se oli viime vuonna 960 euroa kuukaudessa. Merkittävin muutos on ollut takuueläkkeen voimaantulo vuonna 2011, joka nosti eläketasoa.
Olet tarkastellut myös uusien eläkeläisten eläketurvan kehitystä. Miten se eroaa muista eläkeläisistä?
Eläkkeelle siirtyneet, siis uudet eläkeläiset, ovat tärkeä ryhmä eläkkeiden kehityksen ymmärtämiseksi. Eläketasohan määräytyy sinä hetkenä, kun henkilö siirtyy eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden eläketaso kertoo myös eläkkeiden tasosta tulevaisuudessa.
Vuonna 2025 eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen kokonaiseläke oli noin 2 000 euroa kuukaudessa eli jonkin verran pienempi kuin kaikkien eläkkeensaajien keskimääräinen eläke. Vielä vuoteen 2017 saakka eläkkeelle siirtyneiden kokonaiseläke oli suurempi. Tämän jälkeen tilanne on kääntynyt, ja eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen kokonaiseläke on ollut keskimääräistä eläkettä matalampi. Kehitys voi viitata siihen, että nuorempien sukupolvien kokonaiseläkkeet eivät enää nouse sukupolvesta toiseen samalla tavalla kuin aiempina vuosikymmeninä.
Olet tutkinut pitkään lähes 1,6 miljoonaan suomalaisen toimeentuloa. Mikä tässä väestöryhmässä mietityttää sinua eniten?
Eläketurvan tasoa tarkastellaan usein keskieläkkeen kautta. Koska työeläkkeet ovat tasoltaan selvästi korkeammat kuin Kelan eläkkeet, työeläkkeiden osuus keskimääräisestä kokonaiseläkkeestä on noin 90 prosenttia. Työeläke onkin kiistatta keskeisin osa eläketurvaa.
Mutta noin joka kolmas eläkeläinen saa työeläkkeen lisäksi Kelan eläkettä. Jos tarkastelut painottuvat liikaa keskimääräiseen eläkkeen kehitykseen, Kelan eläkkeiden merkitys pienituloisten eläkeläisten toimeentulon turvaamisessa voi jäädä liian vähälle huomiolle. Onhan eläkejärjestelmän tavoitteena paitsi turvata kohtuullinen toimeentulo suhteessa eläkettä edeltävään aikaan myös ehkäistä köyhyyttä.
Juha Rantalan artikkelit eläketurvan rakenteen ja kokonaiseläkkeen kehityksestä ovat luettavissa ETK:n uudesta raportista. Raportti on Eläketurvan rakenne muutoksessa -trilogian toinen osa. Trilogian ensimmäinen osa, Eläketurvan rakenteelliset uudistukset kansainvälisessä vertailussa -raportti, ilmestyi viime vuonna. Trilogian kolmas osa ilmestyy loppuvuodesta 2026. Se käsittelee eläketurvan rakenteita esimerkkimaissa.
Lue lisää
