Ajankohtaislistaus
5.11.2026
Kuva: GettyImages

Palkansaajien mediaaniansio oli viime vuonna 3 320 euroa kuukaudessa. Naisten mediaaniansio oli 16 prosenttia miesten ansiota pienempi. Sukupuolten välinen suhteellinen ansioero on kuitenkin kaventunut, ilmenee ETK:n tuoreesta tilastosta.

Viidessä vuodessa miesten ja naisten suhteellinen ero on pienentynyt työeläkevakuutetuissa keskiansioissa kolme prosenttiyksikköä. Mediaaniansioissa ero on kaventunut neljä prosenttiyksikköä.

Viivakuvio naisten työeläkevakuutettujen ansioista suhteessa miesten ansioihin vuosina 2019–2025. Sekä keskiansioissa että mediaaniansioissa naisten ja miesten välinen suhteellinen ansioero on kaventunut. Viidessä vuodessa ero on pienentynyt keskiansioissa kolme prosenttiyksikköä ja mediaaniansioissa neljä prosenttiyksikköä. Vuonna 2025 naisten mediaaniansio oli 84 % miesten ansioista, naisten keskiansio oli 80 %.

Keskimääräinen ansioero naisten ja miesten välillä näyttäisi hiukan kaventuneen lähes kaikissa ikäryhmissä ja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

– Viime vuosien kunta-alan palkkaohjelman korotukset sekä hyvinvointialueiden palkkojen harmonisointi ovat osaltaan vaikuttaneet ansioeron kaventumiseen. Kunta-ala ja hyvinvointialueet ovat naisvaltaisia, ETK:n tilastosuunnittelija Marjo Kaasila kertoo.

Yksityisellä sektorilla naisen mediaanipalkka 850 euroa pienempi

Sukupuolten välinen palkkaero oli viime vuonna pienin kunta-alalla ja hyvinvointialueilla, jossa naisilla mediaaniansio oli 8 prosenttia pienempi kuin miehillä. Rahassa ero on 260 euroa.

Suurin ero palkoissa on yksityisellä sektorilla, jossa naisten mediaaniansio oli neljänneksen pienempi kuin miesten. Palkkaeron suuruus on 850 euroa.

Ansiotasoeroihin vaikuttaa osaltaan työmarkkinoiden voimakas eriytyminen sukupuolen mukaan.

– Naiset ja miehet työskentelevät usein eri toimialoilla ja ammateissa. Lisäksi naiset tekevät miehiä useammin osa-aikatyötä. Naiset myös käyttävät perhevapaita miehiä yleisemmin, mikä vaikuttaa naisten ansiokehitykseen, Marjo Kaasila arvioi.

Naiset kerryttävät eläkettä miehiä useammin lapsenhoidosta, sairausetuuksista ja tutkinnosta

Työeläkettä kertyy palkansaajan työansioiden ja yrittäjän työtulon lisäksi myös niin sanotuilta palkattomilta ajoilta, kuten lastenhoidon, työttömyyden ja sairauden ajalta sekä suoritetuista tutkinnoista.

Vuonna 2025 palkattomilta ajoilta työeläkettä kartutti lähes miljoona henkilöä. Heistä hieman yli puolet oli naisia. Liikenne- ja tapaturmavakuutuksissa etuuden saajista selvä enemmistö oli miehiä. Myös työttömyysetuuksissa miesten osuus oli suurempi. Sen sijaan muissa etuuksissa oli naisenemmistö.

Pylväskuvio palkattomilta ajoilta eläkettä kartuttaneiden sukupuolijakaumasta etuuslajeittain vuonna 2025. Sukupuolijakauma vaihtelee selvästi etuuslajien välillä: naisvaltaisia ovat muun muassa lapsenhoitoon, sairauteen ja tutkintoihin liittyvät ryhmät, miesvaltaisia työttömyys sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksen etuudet.

Selvästi eniten etuuksia maksettiin työttömyyden perusteella. Työttömyysturvaetuuksia maksettiin lähes 580 000 henkilölle.

Sairauspäivärahoja sai 160 000 henkilöä. Henkilömäärä pieneni seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

Lapsenhoidon etuuksia maksettiin 180 000 henkilölle ja tutkintoja rekisteröitiin 120 000 henkilölle.

Tilasto perustuu työeläkevakuutettuihin ansioihin

ETK:n julkaisemat tilastotiedot perustuvat työeläkevakuutettuihin ansioihin. Niihin lasketaan kaikki työeläkevakuutettu työ, myös epäsäännöllinen, joka voi olla kestoltaan lyhyt tai osa-aikainen.

Suomen palkkarakennetilastoja julkaisee Tilastokeskus.

Aiheesta lisää:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.