Yli miljoona suomalaista on kartuttanut eläkettä tutkinnosta – kustannukset veronmaksajille täydessä mitassa vuosisadan lopulla
Jo yli miljoonalle suomalaiselle oli kertynyt työeläkkeeseen verrattavaa eläke-etuutta tutkinnosta vuoden 2021 loppuun mennessä. Pitkällä aikavälillä tästä seuraa merkittäviä kustannuksia veronmaksajille, todetaan Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa.
Eläkettä karttuu vuosittain noin 80–90 000 tutkinnosta. Ensimmäistä kertaa tutkinnosta eläkettä on kertynyt vuosittain yleensä noin 70 000 henkilölle, joista hieman yli puolet on naisia. Kaikkiaan 1,1 miljoonalle henkilölle oli kertynyt eläkettä tutkinnosta vuoteen 2021 mennessä.
– Yli 40 prosentille kaikista yli 18-vuotiaista työeläkevakuutetuista, jotka eivät ole vielä vanhuuseläkkeellä, on kertynyt eläkettä tutkinnosta. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ovat suurin ryhmä niistä, joille on karttunut eläkettä tutkinnon suorittamisesta. Heitä on yli puoli miljoonaa, sanoo erikoistutkija Ilari Ilmakunnas Eläketurvakeskuksesta.
Tutkinnoista karttuva eläke alkaa kasvattaa eläkemenoa noin 30 vuoden kuluttua
Tutkinnon suorittamisesta alkoi karttua eläkettä vuoden 2005 eläkeuudistuksesta alkaen. Koska tutkinnot suoritetaan tavallisesti melko nuorena, vain hyvin harva jo vanhuuseläkkeellä oleva saa eläkettä tutkinnon suorittamisesta.
Tutkinnoista karttuva eläke alkaa nostaa eläkemenoja merkittävästi vasta usean vuosikymmenen päästä, kun nykyiset noin 35–40-vuotiaat jäävät vanhuuseläkkeelle.
– Vuosisadan loppupuolella tutkinnoista karttuvan eläkkeen osuus koko työeläkemenosta on arviolta noin kaksi prosenttia, sanoo matemaatikko Sampo Lappo Eläketurvakeskuksesta.
Miten tutkinnosta karttuva eläke jakautuisi eri tuloluokille?
Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka tutkinnon suorittamisesta kertynyt eläke olisi vaikuttanut eläketuloihin ja -karttumiin, jos vanhemmat ikäluokat – 1950 ja 1970 syntyneet – olisivat kartuttaneet eläkettä tutkinnoistaan.
Odotetusti korkeasti koulutetut henkilöt ja ne, joille on kertynyt suurimmat eläkkeet, hyötyvät euromääräisesti eniten tutkinnoista karttuvista eläkkeistä.
– Mielenkiintoista tuloksissa on se, että tutkinnoista karttuvista eläkkeistä hyödytään kuitenkin kaikissa eläketuloluokissa ja että suhteellinen merkitys työeläkkeeseen on keskimäärin hieman suurempi niillä, jotka saavat pientä eläkettä, Ilari Ilmakunnas toteaa.
Tutkinnoista karttuvat eläkkeet ovat herättäneet viime aikoina julkista keskustelua. Jotkut tahot – esimerkiksi valtiovarainministeriö – ovat esittäneet luopumista tutkinnoista kertyvästä eläkkeestä julkisen talouden vahvistamiseksi pitkällä aikavälillä.
Tutkimusartikkeli on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
Aiheesta muualla:
Eläkettä tutkinnon suorittamisesta: Rekisteripohjainen tarkastelu etuuden kohdentumisesta ja ennuste kustannuksista (Julkari.fi)
Uutista päivitetty 2.10.2024 klo 15.50: Graafia ja Excel-tiedostoa ”Tutkinnoista karttunut työeläkemeno suhteessa työtulosummaan ja koko työeläkemenoon vuosina 2020-2090, %” päivitetty ja Sampo Lapon sitaattia muokattu. Sitaatin aiempi muotoilu oli: – Vuosisadan loppupuolella tutkinnoista karttuvan eläkkeen osuus koko työeläkemenosta on arviolta hieman yli kaksi prosenttia, sanoo matemaatikko Sampo Lappo Eläketurvakeskuksesta.
