Tutkimusta eläkejärjestelmän taloudellisesta kestävyydestä

Eläkejärjestelmän menojen ja maksujen kehityksen seuraaminen on olennaista taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen kestävyyden näkökulmasta. Eläketurvakeskus tuottaa säännöllisesti ennakoivaa tietoa eläkemenojen, -maksujen ja -etuuksien tulevasta kehityksestä. Arvioissa huomioidaan muun muassa työllisyyden ja eläkkeellesiirtymisiän muutosten vaikutuksia menojen ja maksujen kehitykseen.

Eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä arvioidessa eläkejärjestelmä nähdään osana ikäryhmien välistä tulonsiirtojärjestelmää ja julkisen talouden kestävyyttä. Tutkimuksessa arvioidaan eri ikäryhmien kulutuksen ja työntarjonnan muutoksia suhteessa verotuksen ja eläketurvan muutoksiin. Osana kestävyysanalyysia tuotetaan tietoa erilaisten kokonaistaloudellisten häiriöiden lyhyt- ja pitkäkestoisista vaikutuksista eläkejärjestelmälle.

Käynnissä olevia hankkeita

Eläkemenot ja -maksut pitkällä aikavälillä

Tavoite: Arvioidaan lakisääteisen eläkemenon ja keskimääräisen etuustason kehitystä sekä yksityisalojen työeläkkeiden rahoitusta pitkällä aikavälillä.

Toteutus: Menoja ja maksuja arvioidaan Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallilla. Malli jäljittelee lakisääteisen eläkejärjestelmän toimintaa ja sen avulla voidaan tehdä laskelmia eläkejärjestelmän ennuste- ja suunnittelutarpeisiin.

Aikataulu: Jatkuva. Tuorein raportti 2016, seuraava julkaistaan vuonna 2019.

Tekijät: Kaarlo Reipas, Mikko Sankala, Heikki Tikanmäki

Julkaisut: Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelmat

Eläkevarat ja riskien jako työeläkejärjestelmässä

Tavoite: Tutkimuksessa havainnollistetaan, mitä Kanadan ja Ruotsin lakisääteisten eläkejärjestelmien ja Tanskan ja Hollannin työmarkkinaeläkkeiden ajatusten soveltaminen Suomen työeläkejärjestelmässä aiheuttaisi.

Toteutus: Tutkimus perustuu suurelta osin simulointeihin sijoitustuotoista ja vaihtoehtoisten riskienjakosääntöjen vaikutuksista eläkemaksuihin, -etuuksiin ja eri sukupolvien asemaan.

Aikataulu: 2018–2019

Tekijät: Jukka Lassila (ETLA), Tarmo Valkonen (ETLA), Eija Kauppi (ETLA)

Limittäisten sukupolvien kokonaistaloudellinen malli

Tavoite: Tuotetaan numeeriset limittäisten sukupolvien kokonaistaloudellinen malli eläkejärjestelmän taloudellisten vaikutusten ja väestön ikärakenteen muutosten analysointiin.

Toteutus: Mallinnetaan suomalainen työeläkejärjestelmä ja muut ikäsidonnaiset menot GAMS-ohjelmistolla numeerisesti ratkaistavaksi kokonaistaloudelliseksi malliksi.

Aikataulu: 2015–2019

Tekijät: Risto Vaittinen, Sanna Tenhunen

Julkaisut: Tuloksia raportoidaan kansainvälisissä tutkimuskonferensseissa ja valikoiden ETK:n julkaisusarjoissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.

WELTRANSIM-projekti

Tavoite: Selvittää väestön ikääntymisen tulonjakovaikutuksia ja sitä kuinka yhteiskuntien erilaiset hyvinvointimallit pyrkivät vaimentamaan niitä takaamalla hyvinvoinnin jakautumista yli elinkaaren (lapsuudesta vanhuusikään). Väestön ikääntyminen muuttaa tulonjakoa sekä julkisten resurssien että ajankäyttöä ikäryhmien välillä. Erilaiset hyvinvointimallit jakavat eri elinvaiheisiin liittyviä kustannuksia ja riskejä eri tavoin. WELTRANSIM-projektissa painotetaan erityisesti seuraavien seikkojen merkitystä:

  1. Koulutuksen merkitys elinajan odotteen eroihin eri väestöryhmissä.
  2. Mahdollisen sukupolvikonfliktin merkitystä poliittiselle paineelle siirtää julkisia resursseja nuorilta vanhoille.
  3. Perherakenteen muutoksen vaikutusta syntyvyyteen ja tulonsiirtoihin ikäryhmien välillä.
  4. Sekä julkisten että yksityisten tulonsiirtojen merkitystä syntyvyyteen ja väestön ikääntymiseen.

Toteutus: Hyödynnetään olemassa olevia ikäryhmätilinpitoaineistoja sekä laajennetaan niiden kattavuutta tarkastelemaan eri ikäsidonnaisia tulonsiirtoja koulutuksen ja sukupuolen mukaan kansainvälisessä vertailuhankkeessa.

Aikataulu: 2017–2019

Tekijät: Marja Riihelä (VATT), Risto Vaittinen

Yhteistyötahot: VATT, Barcelonan yliopisto, Austrian Institute for Economic Research (WIFO)