Lisääkö epäluottamus eläketurvaan suomalaisten säästämistä?
Eläkeaikaan varautumisen tärkeä tavoite on turvata oma toimeentulo ja kulutus eläkeaikana. Jos luottamus lakisääteisen eläkejärjestelmän tuomaan turvaan omana eläkeaikana rakoilee, pitäisikö jokaisen pyrkiä varautumaan omaan eläkeaikaan säästämällä itse? Tuoreen tutkimuksen mukaan luottamuksen ja säästämisen välinen yhteys ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Osa luottamukseen viittaavista tekijöistä lisää säästämistä, osa vähentää sitä ja osa ei heijastu lainkaan säästämiseen.
Juuri julkaistussa kyselytutkimuksessa (Tenhunen 2021) perehdyttiin 25–67-vuotiaiden suomalaisten säästämiseen eläkeaikaa varten ja tarkasteltiin eläketurvaa kohtaan koetun luottamuksen yhteyttä siihen. Luottamus eläketurvaan on aikaisemmissa tutkimuksissa tunnistettu moniulotteiseksi ilmiöksi (esim. Palomäki ym. 2020), mikä näkyy myös luottamuksen ja säästämisen yhteydessä.
Uudessa tutkimuksessa eläketurvaan kohdistuvaa luottamusta mitattiin näkemyksillä eläkejärjestelmän yleisestä luotettavuudesta sekä mielipiteillä eläkejärjestelmän toiminnasta ja sen tavoitteiden toteutumisesta.
Osa luottamusta kuvaavien näkemysten ja säästämisen yhteyksistä tukivat ajatusta siitä, että heikompi luottamus eläkejärjestelmään johtaa korkeampaan säästämiseen. Osa viittasi päinvastaiseen eli siihen, että enemmän eläkejärjestelmään luottavat säästävät useammin. Jotkut luottamukseen liittyvistä näkemyksistä taas eivät olleet lainkaan yhteydessä säästämiseen.
Kriittisesti eläketurvaan suhtautuvat ja talousasioista huolissaan olevat säästävät muita useammin
Ne, jotka eivät kokeneet Suomen eläkejärjestelmän olevan yleisesti luotettava, säästivät useammin kuin eläkejärjestelmän luotettavuuteen myönteisesti tai neutraalisti suhtautuvat. Myös eläkejärjestelmään heijastuvat laajemmat, koko taloutta koskettavat huolenaiheet tukivat ajatusta epäluottamuksen ja säästämisen yhteydestä. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä ovat nostaneet esiin väestön ikääntymisen sekä talous- ja työllisyyskehityksen merkityksen eläkkeiden rahoitukselle (Tikanmäki ym. 2019). Jos kansalaisten huoli näistä tulkitaan epäluottamuksena eläkejärjestelmää kohtaan, epäluottamus lisää säästämistä.
Luottamus eläkevarojen hoitoon ja eläkkeiden nykyeläkeläisille takaamaan toimeentuloon lisää säästämistä
Toisaalta säästäminen oli yleisempää myös vastaajilla, jotka kokivat eläkevarojen hoidon luotettavaksi ja jotka eivät olleet kovin huolissaan eläkevarojen sijoitustoiminnan riskeistä. Lisäksi luottamus eläkkeen takaamaan toimeentuloon nykyeläkeläisille ja vähäisemmät huolet pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta lisäsivät säästämistä. Myös myönteiset käsitykset sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ja nykyisten eläkeläisten toimeentulosta viittasivat siihen, että luottamus lisää säästämistä.
Huoli tulevaisuudesta ei heijastu säästämiseen
Hieman yllättäen monet eläkejärjestelmän toimintaan ja sen tuomaan tulevaisuudenturvaan viittaavat mielipiteet eivät olleet yhteydessä säästämiseen. Luottamus eläkkeiden maksamiseen tai niiden takaamaan toimeentuloon tulevaisuudessa eivät lisänneet eivätkä vähentäneet säästämistä. Myöskään huolet eläkeläisten välisistä tuloeroista tai kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta eläkeaikana eivät näyttäytyneet säästämistä motivoivina tekijöinä.
Tulokset eivät ole ristiriidassa, vaan kuvaavat ilmiön moniulotteisuutta
Epäluottamus yleisellä tasolla tai huoli rahoitukseen vaikuttavista tekijöistä oli yhteydessä säästämiseen, mutta luottamusta yksityiskohtaisemmin kuvaavat piirteet näyttivät, että luottamus lisää säästämistä tai se ei vaikuta säästämiseen lainkaan. Vaikka luottamusta kuvaavat näkemykset liittyvät eri tavalla säästämiseen, tulosten ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Luottamus eläketurvaan ja eläkeaikaan säästäminen ovat hankalasti rajattavia ja mitattavia ilmiöitä. Erilaiset vaikutukset kuvaavat enemminkin luottamuksen moniulotteisuutta ja erilaisten yksityiskohtien eri suuntaisia yhteyksiä säästämiseen.
Lähteet:
Blogitekstiä korjattu 5.5.2021 klo 13: Väliotsikko ”Luottamus eläkevarojen hoitoon ja tulevaisuuden toimeentuloon lisää säästämistä” on korjattu muotoon ”Luottamus eläkevarojen hoitoon ja eläkkeiden nykyeläkeläisille takaamaan toimeentuloon lisää säästämistä”. Lisäksi sana ”tulevaisuudessa” on korvattu sanalla ”nykyeläkeläisille” lauseessa ”Lisäksi luottamus eläkkeen takaamaan toimeentuloon tulevaisuudessa ja vähäisemmät huolet pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta lisäsivät säästämistä.”
