Ajankohtaista

Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.

Maailmanlaajuisesti eläkeuudistuksia ovat vauhdittaneet viime vuosikymmeninä väestön ikääntyminen, talouskriisit ja työelämän murros. Tavoitteena on ollut turvata eläkejärjestelmien taloudellinen kestävyys ja eläkkeiden riittävyys. Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi raportti kokoaa keskeiset järjestelmien rakenteellisten muutosten trendit.

Eläketurvakeskus (ETK) on julkaissut raportin, jossa tarkastellaan vuoden 2025 alussa sovitun työeläkeuudistuksen vaikutuksia. Eläkeuudistuksessa muutetaan erityisesti TyEL-järjestelmän sijoitus- ja rahoitussääntöjä. Raportissa arvioidaan uudistuksen vaikutuksia monipuolisesti useilla eri laskentamalleilla. ETK julkaisee stokastiseen väestöennusteeseen perustuvia laskelmia ja eläkelaitoskohtaisia laskelmia nyt ensimmäistä kertaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2024 filosofian tohtori Jukka Rantalan selvityshenkilöksi kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Selvityshenkilön raportti on nyt julkaistu. Rantala ehdottaa yrittäjän työtulon määrittämistä yrittäjätoiminnan verotettavan ansiotulon perusteella.

Jo kolmekymppisiä kiinnostaa, paljonko tienatusta palkasta kertyy eläkettä ja milloin pääsee eläkkeelle. Juuri ilmestyneen Työeläke-lehden teemanumero on suunnattu tiedonhaluisille nuorille aikuisille.

Vuonna 2026 työeläkemaksut muuttuvat: jatkossa kaikki työntekijät maksavat saman verran eläkemaksuja, riippumatta iästä.

Palkansaajien mediaaniansio oli viime vuonna 3 208 euroa kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 3,3 prosenttia. Hyvää ansiokehitystä kuitenkin varjostaa nuorten työmarkkinoille pääsyn vaikeutuminen. Uusien työeläkevakuutettujen määrä on laskenut kymmenen prosentin vuositahtia, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) palkkatilasto.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut asetuksella elinaikakertoimen vuodelle 2026. Kerroin pienentää alkavia eläkkeitä lähes 5,4 prosenttia, mikä on edellisvuotta enemmän. Eläkkeen määrä kerrotaan elinaikakertoimella eläkkeen alkaessa eli siinä vaiheessa, kun eläkkeesi myönnetään.

Miltä näyttää eläketurva vuonna 2050? Entä toimiiko eläkeuudistus? Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureuduttiin vuoden 2025 Työeläkepäivässä.

Suomalaiset jatkavat työelämässä entistä pidempään. Kehitys on erityisen merkittävää 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka työllisyysaste on yli kaksinkertaistunut lähes 65 prosenttiin. Tämä on huomattava muutos työurien loppupäässä.