Eläkejärjestelmään luottavat muita useammin ne, jotka kokevat yhteiskunnallisen asemansa korkeaksi
Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään vaihtelee sen mukaan, minkälaiseksi he arvioivat asemansa yhteiskunnassa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan suomalaiset jakautuvat kolmeen ryhmään eläkeluottamuksessa.
Eläketurvakeskuksen kyselytutkimukseen vastanneet jakautuvat kolmeen ryhmään luottamuksessa eläkejärjestelmään:
- neutraalit (46 prosenttia). Suurin ryhmä suhtautuu eläkejärjestelmään maltillisesti. Neutraalit eivät ole erityisen luottavaisia mutta eivät myöskään selvästi kriittisiä eläkejärjestelmää kohtaan.
- kriittiset (30 prosenttia). Tämä ryhmä epäilee eläkkeiden riittävyyttä ja järjestelmän kestävyyttä.
- luottavaiset (24 prosenttia). Luottavaiset uskovat järjestelmän toimivuuteen ja kestävyyteen eivätkä ole kovin huolissaan järjestelmän tulevaisuudesta.
Korkeaksi koettu sosiaalinen asema liittyy vahvempaan eläkeluottamukseen
Tutkimuksen mukaan ne, jotka kokevat sosiaalisen asemansa korkeaksi, pitävät useammin eläkejärjestelmää luotettavana, oikeudenmukaisena ja selkeänä. He myös uskovat, että eläke turvaa kohtuullisen toimeentulon nyt ja tulevaisuudessa.
Erikoistutkija Liisa-Maria Palomäen mukaan tulosta eivät selitä esimerkiksi korkeammat tulot tai koulutus, vaan nimenomaan sosiaalinen asema.
– Sen sijaan ne, jotka kokevat sosiaalisen asemansa matalaksi tai melko matalaksi, suhtautuvat eläkejärjestelmään useammin kriittisesti. Erot näkyvät erityisesti luottamuksessa eläkevarojen hoitoon ja järjestelmän toimivuuteen, Palomäki sanoo.
Poliittisen näkemyksen merkitys vähäisempi
Poliittinen asemoituminen vasemmisto–oikeisto-välillä erottelee eläkemielipiteitä sosiaalista asemaa vähemmän. Poliittinen asemoituminen erotteli vastaajia lähinnä silloin, kun kysymys koski eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja nykyisten eläkkeiden riittävyyttä.
Vasemmistoon asemoituvat kokivat useammin, että eläkejärjestelmä on epäoikeudenmukainen ja että eläkkeet eivät takaa nykyeläkeläisille riittävää toimeentuloa. Oikealle asemoituvat taas olivat muita huolestuneempia nuorten eläkemaksutaakan suuruudesta.
– Yleinen luottamus eläkejärjestelmään, eläkevarojen hoitoon ja järjestelmän toimivuuteen ei puolestaan juuri eronnut poliittisen näkemyksen mukaan, Palomäki toteaa.
Valtaosa kokee sosiaalisen asemansa vähintään melko korkeaksi
- Valtaosa ETK:n kyselytutkimuksen vastaajista arvioi sosiaalisen asemansa melko korkeaksi tai korkeaksi. Noin kolme neljästä koki sijoittuvansa yhteiskunnassa asteikon ylempään puoliskoon. Vain pieni osa, alle kymmenes, koki asemansa selvästi matalaksi.
- Poliittisesti suurin osa vastaajista sijoitti itsensä lähelle keskikohtaa. Ääripäihin, selvästi vasemmalle tai oikealle, sijoittui vain harva.
- Tutkimus perustuu Eläketurvakeskuksen syksyllä 2024 keräämään Näkemyksiä eläketurvasta -kyselyyn, johon vastasi noin 1 600 työikäistä suomalaista.
Tutkimusjulkaisu:
Eläkeluottamuksen yhteys sosiaaliseen statukseen ja poliittiseen asemoitumiseen
Eläketurvakeskuksen tutkittua tietoa tiiviisti -sivulle on koottu tutkimustietoa luottamuksesta eläkejärjestelmään.
