Viime vuosien kriisit – kuten koronapandemia ja sota Ukrainassa – sekä ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaiset maailmanlaajuiset trendit ovat lisänneet epävarmuutta monella elämänalueella.  

Tulevaisuudennäkymät geopoliittisen tilanteen ja sen talousvaikutusten suhteen näyttäytyvät monelle huolestuttavina. Samalla hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen, kasvanut työttömyys sekä julkisen talouden sopeutukset ovat osuneet kipeästi monen arkeen lisäten epävarmuutta tulevaisuudesta. 

Luottamus eläkejärjestelmään aiempaa matalammalla tasolla

Tämä yhteiskunnallinen tilanne näkyy myös luottamusta mittaavien kyselytutkimusten tuloksissa. Eläkeasioihin suhtautumista mittaavassa Eläkebarometrissa reilu puolet vastaajista kertoi luottavansa eläkejärjestelmään, kriittisesti siihen suhtautui neljännes. Lähes puolet piti eläkevarojen hoitoa luotettavana ja uskoi, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa.  

Yleinen luottamus eläkejärjestelmään, näkemys eläkevarojen hoidon luotattavuudesta sekä arviot eläkeajan toimeentulosta olivat selvästi aiempia vuosia alemmalla tasolla. Myönteisesti eläkejärjestelmän luotettavuudesta ajattelevien osuus oli tänä vuonna noin 20 prosenttiyksikköä aiempaa pienempi. Eläkevarojen hoitoa luotettavana pitävien osuus putosi lähes yhtä paljon ja vähintään melko hyväksi eläkeajan toimeentulonsa arvioivien osuus lähes puolittui.  

Mitä muutoksen takana voisi olla?

Erot aikaisempaan voivat johtua aineiston keräystavan vaihtumisesta puhelinhaastatteluista internetpaneeliin. Koska tulokset kuitenkin muuttuivat niin paljon aiemmasta, taustalla voi olla myös muutoksia näkemyksissä eläketurvasta, eikä eron voida olettaa johtuvan pelkästään erilaisesta aineiston keräystavasta.  

Luottamuksen tason laskua on havaittu myös muissa kyselyissä, esimerkiksi luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on laskenut (Terve Suomi 2024 -kysely), näkemykset Suomen tulevaisuudesta ovat aiempaa pessimistisempiä (Tulevaisuusbarometri) ja nuorten luottamus tulevaisuuteen on alentunut (Nuorisobarometri).  

Eläketurva ei ole oma erillinen saareke, vaan osa yhteiskunnallisten rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta, jossa elämme. Eläkeajan toimeentulo perustuu omalta työuralta karttuvaan eläkkeeseen, unohtamatta myös tarjolla olevien palveluiden, verotuksen ja mahdollisten tukien vaikutuksia. Niinpä ei ole yllättävää, että meitä ympäröivän maailman meno heijastuu myös eläketurvaan sekä odotuksiin ja huoliin omasta eläkeajasta.   

Eläketurvan tunteminen luottamuksen perustaksi

Luottamuksen heikentymiseen on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota. On tärkeää huomioida väestöryhmittäisiä eroja näkemyksissä. Esimerkiksi Eläkebarometrin nuoret vastaajat suhtautuivat vanhempia kriittisemmin eläkejärjestelmän luotettavuuteen.  

Samalla tulokset paljastivat myös myönteisiä asioita. Eläkejärjestelmän perusasioita tunnettiin laajasti ja selvä enemmistö piti eläkejärjestelmän perusperiaatteita – kaikkien kuulumista automaattisesti saman järjestelmän piiriin sekä eläkemaksujen ja eläkkeiden tulosidonnaisuutta – vähintään melko hyvinä periaatteina.  

Eläkejärjestelmän tunteminen auttaa oman tulevaisuuden suunnittelussa ja antaa hyvän pohjan arvioida luottamusta eläkejärjestelmään. Siksi on tärkeää varmistaa, että tarjolla on selkeää ja eri väestöryhmien tarpeita huomioivaa informaatiota eläkejärjestelmän tuomasta toimeentulon turvasta ja järjestelmän kestävyyttä ylläpitävistä eläkeuudistuksista.

Aiheesta lisää:

• Eläkebarometri 2025 (Julkari)  
• Tiedote: Yli puolet suomalaisista pitää eläkeuudistusta hyvänä (Etk.fi)  

Muita lähteitä:   

• Terve Suomi 2024 -kysely, THL (pdf) 
• Tulevaisuusbarometri 2025, Sitra (pdf) 
• Nuorisobarometri 2024, Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusverkosto (pdf)  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ