Tutkimusseminaarit
Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusseminaareissa esitellään uusinta tutkimusta eläketurvan kehittämisen kannalta tärkeistä aiheista niin Suomessa kuin muuallakin. Tutkimusseminaareillamme pyrimme edistämään tutkijoiden, asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden vuoropuhelua sekä eläketutkimuksen vaikuttavuutta.
Seminaarit ovat maksuttomia ja avoimia kaikille ja niitä järjestetään sekä suomen- että englanninkielisinä. Saat tiedon tulevista tutkimusseminaareista näiltä sivuilta sekä tilaamalla Eläkefakta-uutiskirjeen. Seminaarit järjestetään joko webinaareina Teams-sovelluksessa tai seminaarina paikan päällä. Linkki webinaareihin lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse ja sen voi myös pyytää osoitteesta tutkimus(at)etk.fi.
Menneiden seminaarien materiaaleja voi pyytää osoitteesta tutkimus(at)etk.fi. Materiaalit lähetetään automaattisesti seminaariin ilmoittautuneille seminaarin jälkeen.
Tulevia seminaareja
Research webinar: Early exit or working longer through flexible retirement? Lessons from the Nordic countries
Monday 22 April 2024, 14.00–15.15 (local time EEST) / 13.00–14.15 (CEST)
Online webinar via Teams
Many countries have introduced flexible retirement options, the Nordic countries being forerunners. In Finland, Norway, and Sweden, (partial) retirement is nowadays fully decoupled from employment; an individual can draw a partial —or even full—pension independent of employment status. Withdrawing pension before the statutory retirement age results in reductions in the retiree’s own pension entitlements. It is often hoped that flexible retirement will lead to prolonged working lives.
The webinar focuses on the experiences in Finland and Norway. How do individuals adjust their employment after withdrawing pension before full retirement? Does flexible retirement mean partial retirement, in other words, a combination of part-time work and pension? What are the implications regarding the goal of prolonged working lives?
Programme
Presentations:
- Ilari Ilmakunnas (Finnish Centre for Pensions, Finland): Working before and after drawing partial old-age pension in Finland
- Anne Skevik Grødem (Institute for Social Research, Norway): Combining Work and Pension in Norway: practices and motivations
Comment:
- Johannes Rausch (Munich Research Institute for the Economics of Aging and SHARE analyses (MEA), Germany)
Moderator:
- Aart-Jan Riekhoff (Finnish Centre for Pensions)
Discussion
Register for the webinar in Webropol
After registration, you will receive a confirmation and a calendar invitation with the webinar’s Teams link to your e-mail.
Welcome!
Tutkimusseminaari: Työ murroksessa – työurat pitenevät ja kevytyrittäjyys yleistyy
Miten suomalaisten työurat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? Entä miten kevytyrittäjien urapolut, tulot ja eläkekertymä ovat kehittyneet? Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaarissa maanantaina 13.5.2024 keskustellaan uusista uraauurtavista tutkimustuloksista työn ja työurien muutoksesta.
Työurien pidentäminen on ollut keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena jo pitkään. Kuinka suurella osalla työurat ovat pidentyneet, kuinka moni on jäänyt kelkasta? Kertyykö nuorille ikäluokille enemmän vai vähemmän työuraa kuin vanhemmille ikäluokille? Eläketurvakeskuksen kehittämien mittareiden avulla on tutkittu työurien kehitystä eri väestöryhmissä.
Yksi työn uusista muodoista, kevytyrittäjyys, on yleistynyt nopeasti viime vuosina. Aihe on herättänyt keskustelua siitä, ovatko kevytyrittäjät yrittäjiä vai työntekijöitä. Lisäksi on keskusteltu heidän eläke- ja sosiaaliturvastaan. Eläketurvakeskuksen toukokuussa julkaistavassa tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa kevytyrittäjien työuria, tulokehitystä ja eläkkeen karttumista.
Tervetuloa Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaariin maanantaina 13.5. klo 13–14.30 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa tai striimissä.
Ohjelma
Alustukset:
- Noora Järnefelt (ETK): Työurien pituus ja kehitys eri väestöryhmissä
- Susanna Sten-Gahmberg (ETK): Kevytyrittäjien työurat ja tulokehitys
Kommentti:
- Merja Kauhanen (LABORE)
Paneelikeskustelu:
- Petri Graeffe (Uusi työ ry)
- Aicha Manai (StartupRefugees)
- Heikki Räisänen (työ- ja elinkeinoministeriö)
- Liisa Siika-aho (sosiaali- ja terveysministeriö)
Juontajana Elina Päivinen (Eläketurvakeskus)
Ilmoittaudu seminaariin Webropolissa
Ilmoittautumisen jälkeen saat sähköpostitse vahvistuksen ja kalenterikutsun. Striimilinkki lähetetään ennen tapahtumaa.
Tervetuloa!
Aiemmat seminaarit
2023
Monday 20 November 2023, 14.00–15.15 (local time EET) / 13.00–14.15 (CET)
Online webinar via Teams
Today, more than ever, people return to work after retirement. Many do so because they like their work or wish to maintain social relations through the workplace. Others work for financial reasons. In any case, working in retirement can benefit not only the retirees themselves but also employers and society as a whole.
This research webinar focuses on the phenomenon of working in retirement: Who continues working after retirement? How common is it to work in retirement? What motivates retirees to continue working? What prevents those retirees who would like to work from working? The webinar highlights and discusses the phenomenon based on recent research findings both in Finland and the Netherlands.
Anu Polvinen presents results from studies by the Finnish Centre for Pensions of working in retirement of Finnish retirees who have recently retired on an old-age pension from paid work. Hanna van Solinge provides an overview of the same phenomenon in the Netherlands.
Programme
Presentations:
- Anu Polvinen (Finnish Centre for Pensions): Who continue working after old-age retirement and why?
- Hanna van Solinge (NIDI): Post-retirement work in the Netherlands: from plans to action
Comments:
- Simone Scherger (University of Bremen)
Moderator:
- Kati Kuitto (Finnish Centre for Pensions)
Wednesday 1 November 2023, 14.00–15.00 (local time EET) / 13.00–14.00 (CET)
Online webinar via Teams
The Dutch pension system is considered to be the best or one of the best pension systems in the world. A pension revolution, fundamental changes are underway in the Netherlands. To date DC plans are rare. The new pension act (effective 1 July 2023) implies, in the next 4-5 years all pension funds have to switch to a new system: existing pension fund assets (1,400 billion euro) must be broken down into millions of individual pension pots without (DC) or with collective risk sharing (CDC).
The social partners have to make that choice. How is this switch – a mega operation – motivated? Was it not possible to make the current pension system future-proof with some adjustments? In the new pension system, participants are given more options, but there are also more risks and responsibilities for the participant. What are the expected consequences of the new pension system for the pension funds? Will the changes in the second pillar pension increase confidence in the pension system and thus its sustainability?
Programme
Presentations:
- Lei Delsen: Will the 2023 pension reform really strengthen the sustainability of the Dutch pension system?
Lei Delsen is retired associate professor of socio-economic policy at the Radboud University in Nijmegen, the Netherlands. He is also a fellow of Netspar (the Network for Studies on Pensions, Ageing, and Retirement) and editor of Geron (a Dutch-Flemish journal about ageing and society).
Comments:
- Niko Väänänen (Finnish Centre for Pensions)
Moderator:
- Aart-Jan Riekhoff (Finnish Centre for Pensions)
Maanantaina 18 syyskuuta 2023, 13.00–14.30
Tiedekulman Fönster (Yliopistonkatu 4, Helsinki) / striimi
Työelämästä vanhuuseläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänmuutos. Minkälaiset tekijät vaikuttavat eläkkeelle siirtymiseen eläkeläisten mielestä? Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaarissa 18.9.2023 esitellään ensimmäisiä tuloksia Työstä eläkkeelle -kyselytutkimuksesta.
Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo syyskuun puolivälissä julkaistavasta tutkimuksesta, jossa on selvitetty vuosina 2019–2021 työstä eläkkeelle siirtyneiden kokemuksia
- eläkettä edeltävän työn merkityksellisyydestä
- työoloista ja työssä tapahtuneista muutoksista
- työilmapiiristä ja työnantajien suhtautumisesta
- sosiaalisten ja terveydellisten tekijöiden yhteydestä eläkkeelle siirtymiseen.
Lisäksi seminaarissa kuullaan Työstä eläkkeelle -kyselystä jatkossa julkaistavien raporttien alustavia tuloksia. Tuloksista keskustelevat Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä, Ville Kopra Akavasta ja Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä.
Ohjelma
Esitykset
- Sanna Tenhunen, ETK: Työ, terveys ja sosiaaliset suhteet ja niiden yhteys vanhuuseläkkeelle siirtymiseen
Tulossa olevia tutkimusteemoja:
- Anu Polvinen, ETK: Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden kiinnostus työskentelyyn eläkkeen ohella
- Satu Nivalainen, ETK: Kannustimien merkitystyössä jatkamisessa ja eläkkeelle siirtymisessä
- Liisa-Maria Palomäki, ETK: Eläkkeelle siirtyneiden muutos elämänlaadussa
Kommentit ja keskustelu
- Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät
- Ville Kopra, Akava
- Jenni Pääkkönen, valtiovarainministeriö
Lue lisää Etk.fi:ssä:
- Tutkimusseminaari syyskuussa: Työstä eläkkeelle – miten työ ja työolot vaikuttavat eläkkeelle siirtymiseen? (28.8.2023)
- Esitysmateriaali: Työstä eläkkeelle -seminaari 18.9.2023
Aiheesta muualla:
Monday 8 May 2023, 14.00–16.00 (local time EEST) / 13.00–15.00 (CEST)
Online webinar via Teams
Young Europeans are faced with a simultaneous challenge of increasing labour market insecurities and declining generosity of their future pensions. Temporary employment, repeated periods of non-employment and new forms of work, such as solo-self-employment, are more common among today’s youth than older generations, resulting in a weakening of labour market attachment from the beginning of the working life. At the same time, in many countries reforms of pension systems have diminished the generosity of future public pensions and strengthened the role of individual earnings-related pension accrual and private retirement saving.
How do labour market insecurities and interruptions in early career affect future pension adequacy of today’s young people in Europe? How do different pension systems account for periods of unemployment and childcare or atypical forms of work? How can public policies over the life course, related to education, labour market and welfare, promote the future life chances of young Europeans?
Based on a recently published edited volume, the research webinar highlights and discusses key findings from both internationally comparative and country-case-based studies in an elevator-pitch format.
Programme
Presentations
- Dirk Hofäcker (University of Duisburg-Essen) and Kati Kuitto (Finnish Centre for Pensions): How youth employment insecurities challenge future pension adequacy in Europe
- Susan Kuivalainen (Finnish Centre for Pensions): European comparison on how pension systems consider early adulthood and life course uncertainties
- Traute Meyer (University of Southampton): Manifesting future disadvantage – class, gender and pension accrual of the low-educated young in Europe
- Dina Frommert (German Federal Pension Insurance DRV Bund): How discontinuities due to unemployment affect outcomes in voluntary pension schemes in Germany
- Hayley James (Aston Business School): Social, cultural and economic influences on retirement saving for young adults in the UK
Comments
- Pasi Moisio (Finnish Institute for Health and Welfare THL)
- Wouter De Tavernier (OECD)
- Jussi Karhunen (Finance Finland)
Discussion
Moderator: Aart-Jan Riekhoff, Finnish Centre for Pensions
Viimeaikaisissa eläkeuudistuksissa on nostettu vanhuuseläkeikää niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa. Ranskassa puolestaan aikeet eläkeiän nostamisesta ovat herättäneet vastustusta. Eläkeiän nostaminen ja sen vaikutukset ovat aiheena Eläketurvakeskuksen (ETK) englanninkielisessä tutkimuswebinaarissa maanantaina 27.3.2023 klo 14.30–16.00.
Tuoreet ETK:n tutkimukset osoittavat, että Suomessa vuoden 2005 ja 2017 eläkeuudistukset ovat vaikuttaneet eri tavoilla työurien pidentymiseen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen.
-
- Miten eläkeuudistukset vaikuttavat vanhempien työntekijöiden työllisyyteen ja eläkkeelle siirtymiseen?
-
- Minkälaisia eroja on maiden välillä?
-
- Minkälaisia perusteluja puolesta tai vastaan on eläkeiän nostamiselle edelleen?
Tutkijat Suomesta ja Virosta kuvaavat ja vertailevat maiden eläkeuudistusten seurauksia.
Ohjelma
Alustukset:
What happened to retirement age and working careers after the 2005 and 2017 pension reforms in Finland?
Satu Nivalainen, Finnish Centre for Pensions
Did the 2017 pension reform affect the transition to disability pension?
Mikko Laaksonen, Finnish Centre for Pensions
What happened in Estonia to retirement and employment after raising the retirement age?
Lauri Leppik, University of Tallinn
Kommentti:
Bruno Palier, Sciences Po, Ranska
Moderaattori:
Kati Kuitto, ETK
Puhujat:
Satu Nivalainen on ekonomisti Eläketurvakeskuksessa. Hän on tutkinut laajasti työelämää ja vanhuuseläkkeelle siirtymistä Suomessa. Parhaillaan hän tutkii vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia työllisyyteen, työttömyyteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi hän tarkastelee tekijöitä, jotka vaikuttavat vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajoitukseen.
Mikko Laaksonen on erikoistutkija Eläketurvakeskuksessa. Hänen tutkimusalueenaan on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Tällä hetkellä hän tutkii muutoksia työkyvyttömyydessä 2000-luvulla ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneessä väestössä sekä niiden vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien keskimääräisiin tuloihin.
Lauri Leppik on sosiaali- ja väestötieteiden professori Viron väestötieteiden instituutissa Tallinnan yliopistossa. Leppik tutkii väestön ikääntymistä ja sosiaalipolitiikkaa ja on parhaillaan mukana SHARE-hankkeessa (Survey on Health, Ageing and Retirement in Europe). Hän on myös äskettäin johtanut vertailevaa tutkimushanketta kahdeksan Euroopan maan eläkejärjestelmistä Viron sosiaali- ja talousministeriöille.
Bruno Palier on tutkimusjohtaja Sciences Po -yliopistossa Ranskassa Euroopan – ja vertailevan politiikan tutkimuksen keskuksessa. Hän tutkii sosiaaliturvauudistuksia ja sosiaalipolitiikkaa Euroopassa ja johtaa parhaillaan useita vertailevia hankkeita sosiaalipolitiikasta, sosiaalisesta kahtijakautumisesta Euroopassa ja hyvinvointivaltion uudistuksista manner-Euroopassa. Viime aikoina Palier on kommentoinut vastustusta herättänyttä Ranskan eläkeuudistusta, jonka tavoitteena on nostaa eläkeikää.
Lue lisää:
2022
Työurien pidentäminen on yksi keskeinen eläkeuudistusten tavoite Euroopassa. Työnantajien merkitystä tavoitteen saavuttamisessa on kuitenkin tarkasteltu suhteellisen vähän. Jotta työurat pitenisivät loppupäästä, myös työnantajien pitäisi muuttaa toimintatapojaan sekä haluta palkata ja pitää työssä ikääntyvää työvoimaa.
Tutkimustieto siitä, miten työnantajat suhtautuvat vanhempien työntekijöiden johtamiseen, rekrytointiin ja eläköitymiseen, lisääntyy. Työnantajille tehdyt kyselyt Suomessa ja Alankomaissa osoittavat, että työnantajien näkemykset työurien pidentämisestä ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämisestä ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tästä huolimatta esteitä vanhempien työntekijöiden palkkaamiselle on edelleen.
Eläketurvakeskuksen webinaarissa maanantaina 14.11.2022 klo 14.30 – 15.30 keskustelemme edistysaskeleista ja parannuskohteista vertailemalla tuoretta tutkimustietoa Suomessa ja Alankomaissa.
Ohjelma
Alustukset
- Noora Järnefelt, Eläketurvakeskus: Are Finnish employers ready for longer working lives?
- Kène Henkens, Netherlands Interdisciplinary Demographic Institute (NIDI): Employers and longer working lives. Do policies and norms change?
Kommenttipuheenvuoro
- Anna Kwiatkiewicz, BusinessEurope
Tietoa esiintyjistä
Noora Järnefelt on erikoistutkija Eläketurvakeskuksessa. Hän on tutkinut laajasti työmarkkinoille osallistumista ja eläkkeelle siirtymistä. Hän vetää parhaillaan ETK:n tutkimushanketta, jossa on tutkittu työnantajien suhtautumista eläköitymiseen ja työvoiman ikääntymiseen Suomessa.
Kène Henkens on Työ ja eläkkeelle siirtyminen -teemaryhmän johtaja NIDI:ssä (Netherlands Interdisciplinary Demographic Institute). Hän on tutkinut työnantajien käyttäytymistä ikääntyvillä työmarkkinoilla ja on yksi edelläkävijöistä tällä tutkimusalueella.
Anna Kwiatkiewicz työskentelee vanhempana neuvonantajana BusinessEuropessa sosiaaliasiain politiikkaosastolla. BusinessEurope on tunnustettu työmarkkinaosapuoli, joka edustaa 35 maan kansallisia elinkeinoelämän liittoja eurooppalaisella päätöksenteon tasolla.
Lue lisää:
Tutkimuswebinaari 14.11.2022: Työnantajien näkemyksiä työurien pidentämisestä (25.10.2022)
Suomalaiset jatkavat työntekoa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti selvästi aiempaa useammin. Millä ryhmillä työurat ovat pidentyneet vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen? Missä ryhmissä eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt?
Enemmistö vanhuuseläkeläisistä pitää toimeentuloaan helppona. Mutta pitkittyvätkö talousvaikeudet joillakin eläkeläisryhmillä ja miksi?
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaarissa esitellään kaksi uutta tutkimusta ja keskustellaan niiden tuloksista. Ekonomisti Satu Nivalainen on tutkinut sosioekonomisia eroja vanhuuseläkkeelle siirtymisessä ja työurien pituudessa vuosina 2006–2017. Erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki kollegoineen on puolestaan selvittänyt, ovatko vanhuuseläkeläisten kokemukset toimeentulostaan muuttuneet vuosien 2017 ja 2020 välillä.
Ohjelma
Alustukset:
- Satu Nivalainen (ETK): Sosioekonomiset erot: vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja työurat 2006–2017
- Liisa-Maria Palomäki (ETK): Seurantatutkimus vanhuuseläkeläisten toimeentulokokemuksista 2017–2020
Kommenttipuheenvuorot:
- Heikki Hiilamo sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto.
- Niku Määttänen taloustieteen professori, Helsingin yliopisto.
Voit osallistua seminaariin joko paikan päällä Tiedekulmassa, Yliopistonkatu 4, Helsinki tai seuraamalla striimiä verkossa.
Lue lisää:
- Tutkimusseminaari syyskuussa: Miten muuttuvat vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja eläkeläisten kokemukset toimeentulosta eläkeaikana? (5.9.2022)
- Satu Nivalan tutkimuksen tiedote: Suomalaiset työskentelevät vanhuuseläkkeeseen asti yhä useammin – vähän koulutettujen työttömyys eläkkeen kynnyksellä puolittui (23.8.2022)
- Liisa-Maria Palomäen ym. tutkimuksen tiedote: Valtaosa vanhuuseläkeläisistä kokee toimeentulonsa pysyneen hyvänä – viidenneksellä pitkittyneitä talousvaikeuksia (6.9.2022)
Kuinka paljon suomalaisten ja pohjoismaalaisten eläkkeellesiirtymisikä on noussut? Entä miten koulutustaso vaikuttaa työmarkkinoilla jatkamiseen Euroopan maissa?
Webinaarissamme esittelemme kaksi uutta Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusta. Ensimmäisessä vertailtiin Pohjoismaiden ja Viron eläkkeellesiirtymis- ja työnjättöikiä vuosina 2007–2020. Toisessa tutkimuksessa puolestaan on verrattu työnjättöikiä koulutustason mukaan 16:ssa Euroopan maassa vuosina 2003–2020.
Webinaarissa pohdimme maiden välistä vertailua ja sitä, kuinka tieto työmarkkinoilta poistumisen eri tekijöistä voi toimia päätöksenteon tukena.
Ohjelma
Alustukset:
- Jari Kannisto & Mika Vidlund (ETK): Effective retirement age and exit age in Nordic countries and Estonia
- Aart-Jan Riekhoff & Kati Kuitto (ETK): Educational differences in effective exit ages in 16 European countries
Kommenttipuheenvuorot:
- Kristoffer Lundberg (EU:n sosiaalisen suojelun komitean indikaattorialatyöryhmän puheenjohtaja, Ruotsin terveys- ja sosiaaliministeriö)
- Saana Siekkinen (johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK)
Lue lisää:
Miten työnantajat suhtautuvat yli 55-vuotiaisiin työntekijöihin? Entä miten työnantajat näkevät työurien pidentämistavoitteet? Millä tavoin työpaikoilla tuetaan työurien pidentämistä, ja minkälaisia eroja on toimialojen välillä?
Työnantajien rooli työurien pidentämisessä on merkittävä, mutta työnantajien näkemyksistä tiedetään vasta vähän. Uuden tutkimuksen mukaan työnantajien asenne vanhempia työntekijöitä kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi. Työnantajista lähes kolme neljästä katsoo, että useimmissa työpaikan tehtävissä voi jatkaa 65-vuotiaaksi. Enemmistö työnantajista ei kuitenkaan usko työurien pitenevän omalla työpaikallaan.
Eläketurvakeskuksen ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman SustAgeable-konsortion seminaarissa keskustellaan tutkimuksen tuloksista, jotka perustuvat työnantajille vuonna 2021 tehtyyn kyselyyn.
Ohjelma
- Seminaarin avaus
Susan Kuivalainen (ETK, DEMOGRAPHY-ohjelman johtaja) ja Maria Vaalavuo (Turun yliopisto ja THL, SustAgeable-konsortion johtaja) - Työurien pidentäminen, eläkeuudistukset ja työnantajien näkemykset
Alustus Noora Järnefelt (ETK)
Paneelikeskustelu - Työnantajien mielikuvat yli 55-vuotiaista työntekijöistä ja työuria tukevat toimenpiteet
Alustus Noora Järnefelt (ETK)
Paneelikeskustelu
Paneelissa keskustelevat: Juha Antila (SAK), Harri Hellstén (Suomen Yrittäjät), Elina Pylkkänen (TEM), Paula Varpomaa (Teknologiateollisuus), Katja Veirto (Elo).
Seminaarin juontaa Elina Päivinen (ETK).
Lue lisää:
Seminar organised by the Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland and the Finnish Centre for Pensions
Working lives have extended across Europe during the past two decades. Pension reforms have often been an important driving force behind longer working lives and rising employment of older workers. Yet, pension reforms can come in different forms and sizes and various countries have chosen different reform paths to stimulate employment and encourage later retirement.
In this seminar, we compare the pension reform pathways in Finland and the United Kingdom during the past 25 years and discuss the impact of these reforms on the employment of older workers. Looking back, what can the countries learn from each other? Looking forward, what are the prospects of older-worker employment in both countries after the pandemic?
Programme:
- Elina Pylkkänen (Permanent State Undersecretary, Ministry of Economic Affairs and Employment): Opening words – pension reforms and the future of work
- Nick Pearce (Professor, University of Bath): Pensions reform, older workers and the post-pandemic labour market in the UK
- Olli Kangas (Professor, University of Turku): Finnish pension reforms in a Nordic perspective
- Anu Polvinen (Senior Researcher, Finnish Centre for Pensions): Employment at the end of the working career in Finland
- Comments by Seija Ilmakunnas (Professor, University of Jyväskylä)
Miten eläkeläisköyhyys kehittyy suhteessa muihin ikäryhmiin? Entä miksi naisten köyhyysriski on suurempi kuin miesten? Ja mikä merkitys eri tulonlähteillä on eläkeläisten toimeentulokokemukselle? Tarkastelemme köyhyyttä uusien vertailevaan EU-SILC-aineistoon perustuvien tutkimusten valossa. Aihetta kommentoi OECD:n eläkeasiantuntija Wouter De Tavernier.
Ohjelma (tilaisuus englanniksi):
- Ilari Ilmakunnas (ETK): How do different poverty thresholds affect the picture of poverty trends in the older population?
- Kati Ahonen (ETK): Does household structure explain gender differences in old-age poverty?
- Liisa-Maria Palomäki (ETK): Does the source of income affect pensioners’ perceptions of income adequacy?
Kommentaattori:
- Wouter De Tavernier (OECD)
Lue lisää:
2021
Webinaarin esitysdiat saatavissa osoitteesta koulutus(at)etk.fi.
Mielenterveysongelmat ovat nousseet yleiseksi työkyvyttömyyden syyksi niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Mitkä asiat erottavat ja yhdistävät meitä, ja mitä voimme oppia toisiltamme mielenterveyden ja työkyvyn tukemiseksi?
ETK:n tutkimuswebinaari avaa Pohjoismaiden tilannetta tarkemmin ja etsii trendien syitä. Onko Pohjoismaiden väestön mielenterveydessä havaittavissa merkittäviä muutoksia? Entä mikä on työelämän muuttumisen ja etuuksien myöntöperusteiden vaikutus kehitykseen?
Ohjelma (tilaisuus englanniksi)
- Mikko Laaksonen, erikoistutkija (ETK): Trends in mental health-related work disability: Finnish experiences
- Ulrik Lidwall, analyytikko (Försäkringskassan, Ruotsi): Long-term sick leave and work disability in Sweden – Trends and challenges with focus on mental disorders
- Ida E. H. Madsen, erikoistutkija (NFA, Tanska): Working conditions, mental health and disability in Denmark: interrelations and developments over time
- Kommentaattori: Jan Schugk, ylilääkäri (Työeläkevakuutusyhtiö Varma)
Lue lisää:
Webinaarin esitysdiat saatavissa osoitteesta koulutus(at)etk.fi.
Mitä toimenpiteitä on tulossa osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi? Entä kuinka usein osatyökyvyttömyys johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle, ja mikä on kuntoutuksen vaikuttavuus?
Ohjelma:
- Elina Pylkkänen (TEM): Toimenpiteitä osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi.
- Tiina Palotie-Heino (ETK): Ajankohtaista tilastoista
- Pasi Pyöriä (Tampereen yliopisto): Ajaako näköalattomuus miehiä työkyvyttömyyteen?
- Anu Polvinen (ETK): Osatyökyvyttömyyseläkkeeltä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen
- Mikko Laaksonen (ETK): Kuntoutuksen ennakkopäätökset ja kuntoutuksen vaikuttavuus
Lue lisää:
There are often concerns in popular discourse that careers have become more fragmented and unstable in recent decades. Phenomena such as globalisation, technological change, economic crises, and labour market deregulation are believed to contribute to growingly discontinuous and precarious employment with more frequent movements in and out of work and between jobs. Despite these myths, research has found very little evidence for trends towards more destabilised careers.
In this research webinar, we present some of the most recent studies on changes in employment career stability in Finland and Europe during the past few decades. Furthermore, we look at the penalties and premiums of career stability for earnings and, therefore indirectly, for pensions. Finally, we discuss if pension systems should play a role to mitigate the impact of unstable careers and if so, how?
Speakers:
- Satu Ojala (Tampere University): Employment careers in Finland: Stable for most, weaker among women and low educated
- Zachary Van Winkle (Sciences Po, Paris): The complexity of employment life courses across 20th century Europe
- Aart-Jan Riekhoff (Finnish Centre for Pensions): Is career instability good or bad for the development of your earnings? A Finnish cross-cohort analysis
- Commentator: Pasi Moisio (chair of the Social Security Committee, research professor, Finnish Institute for Health and Welfare)
Eläkkeelle siirtyminen on monelle iso elämänmuutos. Monelle se tarkoittaa työtulojen vaihtumista eläkkeeseen, mutta osa siirtyy eläkkeensaajaksi myös työelämän ulkopuolelta. Eläkkeen lisäksi jotkut ovat varautuneet eläkeaikaan yksityisesti.
Eläketurvakeskuksen tutkimuswebinaarissa esitellään uusien tutkimuksien tuloksia ja keskustellaan muun muassa sitä, miten ja kuinka paljon tulot muuttuvat eläkkeelle siirtyessä? Onko tässä tapahtunut muutoksia viidentoista vuoden aikana? Miten yleistä yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on? Kuka säästää eläkepäiviä varten ja miksi?
Puhujat:
Juha Rantala, ekonomisti (ETK):
Miten tulot muuttuvat eläkkeelle siirryttäessä?
Sanna Tenhunen, ekonomisti (ETK):
Taloudellinen varautuminen ja arviot eläkeajan toimeentulosta
Kommentaattorit:
Mikko Kuusela, johtaja (Finanssiala)
Niku Määttänen, professori (Helsingin yliopisto)
Lue lisää:
Monissa Euroopan maissa toteutetut eläkeuudistukset nostavat esiin uusia kysymyksiä eläkkeiden tasa-arvosta. Yksilön työmahdollisuudet ja työuran pituus vaikuttavat entistä vahvemmin eläkkeen suuruuteen. Myös vapaaehtoisten eläkesäästöjen merkitys yksilön eläketurvalle on monissa maissa yleistynyt. Samaan aikaan työelämä, työmarkkinat ja perhe-elämäkin ovat muutoksessa. Nämä toisiinsa limittyvät ja toisiaan vahvistavat muutokset voivat johtaa tasa-arvo-ongelmiin eläkkeiden riittävyydessä ja eläkkeelle siirtymisessä.
Webinaarissa kootaan Social Policy & Administration -lehden tuoreen erikoisnumeron keskeiset tulokset ja keskustellaan niiden annista eläkejärjestelmien kehittämiselle. Lehden artikkelit tarjoavat vertailevaa tutkimustietoa Euroopan eri maista ja niiden eläkejärjestelmistä.
Puhujat:
Kati Kuitto (ETK), Susan Kuivalainen (ETK) ja Katja Möhring (University of Mannheim):
Tilaisuuden avaus – Life-courses and pension systems in comparative perspective
Bernhard Ebbinghaus (University of Oxford):
Inequalities and poverty risks in old age across Europe: The double‐edged income effect of pension systems
Kati Kuitto (ETK):
Extending working lives: How policies shape retirement and labour market participation of older workers (with Jan Helmdag)
Katja Möhring (University of Mannheim):
The consequences of non‐standard working and marital biographies for old age income in Europe: Contrasting the individual and the household perspective
Ariane Bertogg (University of Konstanz):
Work–family balance in the second half of life: Caregivers’ decisions regarding retirement and working time reduction in Europe (with Tiziana Nazio and Susanne Strauss)
Aart-Jan Riekhoff (ETK):
Pension reforms, the generational welfare contract and preferences for pro‐old welfare policies in Europe
Kommentaattorit:
Bent Greve (Roskilde University, Editor-in-Chief of Social Policy & Administration)
Mikko Kautto (ETK)
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
Eläkejärjestelmiä kehitetään monissa maissa kohti joustavia eläke-etuuksia, jotka tukevat tavoitetta pidentää työuria. Suomessa vuoden 2017 eläkeuudistus toi ikääntyneille osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE), joka tarjoaa joustavamman mahdollisuuden yhdistää työnteko ja osittainen eläke.
Tässä tutkimuswebinaarissa tarkastellaan, mikä merkitys joustavilla eläkemuodoilla on työurille ja hyvinvoinnille. Ketkä tarttuvat joustoihin, miksi, ja mitä he hyötyvät niistä?
Puhujat:
Satu Nivalainen (Eläketurvakeskus): Does shorter expected longevity result in early claiming of partial old-age pension?
Isabel Baumann (Zurich University of Applied Sciences, Sveitsi): Studying flexible retirement and health: challenges and insights from an international comparison
Hans Dubois (Eurofound, Irlanti), kommentaattori
2020
Kuinka hyvin kansalaiset tuntevat eläketurvan perusasiat, etuudet ja niiden rahoituksen? Miten eläkeasioihin suhtaudutaan Suomessa ja Ruotsissa?
Tässä tutkimusseminaarissa luotaamme kansalaisten eläkeosaamista Suomessa ja Ruotsissa. Seminaarissa käsitellään eläkeosaamista sekä subjektiivisilla omaa koettua tuntemista mittaavilla mittareilla että objektiivisesti eläkejärjestelmän yksityiskohtien tuntemista tarkastelevilla kysymyksillä. Lisäksi seminaarissa kerrotaan uutta tietoa kansalaisten eläketurvaan liittyvästä luottamuksesta ja huolenaiheista.
Puhujat:
Sanna Tenhunen (ETK): How familiar are Finns with pension issues and the 2017 pension reform in Finland? Questionnaire survey on views relating to pensions.
Mattias Nordin (Uppsalan yliopisto, Ruotsi): Pension Knowledge in Sweden: Rare, too Complicated and Postponed for a Better Day.
Liisa-Maria Palomäki (ETK): Finns’ multifaceted opinions on the pension system.
Anu Raijas (Suomen Pankki), kommentaattori.
Olli Kärkkäinen (Valtiovarainministeriö), kommentaattori.
Kuntoutustuet ovat yleistyneet, mutta mihin ne johtavat – onko työhön paluu kasvanut vai siirrytäänkö aiempaa useammin pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle? Miten kuntoutustuen saajia aktivoidaan, jos aktivoidaan? Ja miten kuntoutujat itse kokevat työeläkekuntouksen toimivuuden? Entä mitä vakuutuslääkärit näkevät ongelmina ja onnistumisina?
Puhujat:
Mikko Laaksonen (ETK): Työhön paluu kuntoutustuen jälkeen: ajalliset muutokset.
Tiina Muinonen (STM): Selvitys kuntoutustuella olevien aktivointikäytännöistä.
Jarna Pasanen (Tampereen yliopisto): Työhön paluuta edistävät tekijät työeläkekuntoutujien näkökulmasta.
Jyri Liukko (ETK): Haastattelututkimus kuntoutuksen ratkaisukäytännöistä ja kuntoutuksen toimivuudesta.
Katarina Murto (STTK), kommentaattori.
Vesa Rantahalvari (EK), kommentaattori.
Mistä syntyvyyden väheneminen Suomessa johtuu? Näkyykö tunnelin päässä valoa? Mitä muutos merkitsee eläketurvan rahoitukselle?
Puhujat:
Marika Jalovaara (Turun yliopisto): Syntyvyyden muutokset Suomessa
Jessica Nisen (Max Plank Institute): Väestötieteellinen skenaarioennuste tulevan syntyvyyden kehityksestä
Heikki Tikanmäki (ETK): Syntyvyysskenaarioiden vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen
Antti Tanskanen (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), kommentaattori
Katri Ojala (Akava), kommentaattori
Heikki Hiilamo (Helsingin yliopisto / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL), kommentaattori
ETK Research Seminar with OECD Pensions at a Glance presentation
Have recent pension reforms reinforced or mitigated inequalities rising from labour markets and different life courses? Why does non-standard work raise concerns about pension adequacy? How have recent pension reforms, in general, managed in ensuring sustainable and adequate pension provision?
Part I: Pension reforms and life course inequalities: Insights from research
Karl Hinrichs (University of Bremen): Recent Pension Reforms in Europe: More Challenges, New Directions
Bernhard Ebbinghaus (University of Oxford): Reproducing labour market inequalities in old age pension income across Europe
Comments: Seija Ilmakunnas (University of Jyväskylä) and Traute Meyer (University of Southampton)
Part II: The OECD Pensions at a Glance 2019 Report – Recent pension reforms, non-standard forms of work and pensions
Hervé Boulhol (OECD): Recent pension reforms
Maciej Lis (OECD): Non-standard forms of work and pensions
Panel discussion: How does Finland’s pension system compare with other OECD countries?
With among others: Hervé Boulhol (OECD), Suvi-Anne Siimes (The Finnish Pension Alliance TELA), Teemu Muhonen (Helsingin Sanomat), Ilkka Kaukoranta (The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK), Hannu Ijäs (Ministry of Social Affairs and Health), Minna Helle (Technology Industries of Finland) and Elisa Gebhard (The Finnish National Youth Council Allianssi).
2019
Kansainvälinen puolipäiväseminaari, Suomen EU-puheenjohtajakauden oheistapahtuma. Lisätietoa erillisellä konferenssisivulla.
During the past decades, many countries have implemented pension reforms and introduced changes in their retirement age in order to delay retirement and extend working lives.
This seminar shows us how effective the incentives of pension reforms have been in Finland and the United Kingdom over the years. Further, it presents an eight-year follow-up study about retirement plans, intentions and the actual retirement.
- Jon Gruber (MIT), Ohto Kanninen (PT), Satu Nivalainen (ETK), Terhi Ravaska (PT), Roope Uusitalo (HY): The effect of relabeling and Incentives on Retirement: Evidence from a 2005 Finnish Pension Reform
- Ricky Kanabar (University of Bath): The effect of an increased UK State Pension Age on expected working life of employees
- Satu Nivalainen (ETK): From plans to actions? Retirement thoughts, intentions and actual retirement: An eight-year follow-up of the Finnish Quality of Working Life Survey
- Commentator: Ilkka Kaukoranta (SAK)
I osa: Life courses and inequalities in pensions – Results from the German LeA-study
Saksassa kuten monissa muissakin maissa työurat ja perhemuodot ovat muutoksessa. Miten muuttuvat työurat ja perhesuhteet vaikuttavat eläketurvaan? Entä miltä näyttää maahanmuuttajien tai työuransa useammassa maassa tehneiden eläketurva? Tutkimusseminaarin ensimmäisessä osassa Dina Frommert (Deutsche Rentenversicherung Bund) esittelee laajaa kysely- ja rekisteriaineistoon perustuvaa LeA-tutkimusta, jossa tarkastellaan työikäisten saksalaisten työuria, perhesiteitä ja eläketurvaa.
- Dina Frommert (DRV Bund): Life courses and inequalities in pensions – Results from the German LeA-Study
- Kommentaattori: Susan Kuivalainen (ETK)
II osa: Pension reforms in Germany
Tutkimusseminaarin toisessa osassa Frommert esittelee Saksan viimeaikaisia ja tulevia eläkeuudistuksia. Vuoden 2019 alusta voimaan tulleessa uudistuksessa eläkkeiden vähimmäiskorvaustaso sekä eläkemaksun yläraja asetettiin vuoteen 2025 asti. Lapsiperheiden sekä työkyvyttömien eläketurvaa parannettiin ja pienituloisten eläkemaksuja laskettiin. Minimieläkejärjestelmän kehittäminen ja yrittäjien saaminen pakollisen eläketurvan piiriin ovat seuraavien eläkeuudistusten isoja haasteita. Uudistusten rahoitus ja järjestelmän kestävyys ovat herättäneet keskustelua Saksassa.
- Dina Frommert (DRV Bund)
- Kommentaattorit: Niku Määttänen (ETLA) ja Antti Mielonen (ETK)
Eläkeläisten toimeentulo on tärkeä yhteiskunnallinen kysymys, josta käydään paljon keskustelua. Tässä tutkimusseminaarissa esittelemme uutta käynnissä olevaa tutkimusta toimeentulon eri osa-alueilta. Keitä ovat ne eläkeläiset, jotka joutuvat turvautumaan ruoka-apuun? Entä minkälaisia ovat perustoimeentulotukeen turvautuvat vanhuuseläkeläiset? Keihin eläkeläiset vertaavat toimeentuloaan? Miten eläkeläiset kokevat toimeentulonsa suhteessa työssäkäyviin tai viiden vuoden takaiseen tilanteeseen? Ketkä tekevät eläkkeellä töitä ja miksi?
Tutkimusseminaarin tavoitteena on lisätä ymmärrystä eläkeläisten toimeentulon kysymyksistä ja arvioida toimeentulon tasoa eri tavoilla tarkasteltuna.
- Tuomo Laihiala (Tampereen yliopisto): Eläkeläiset leipäjonon asiakkaina
- Minna Ylikännö (Kela): Vanhuuseläkeläiset perustoimeentulotuen asiakkaina
- Anu Polvinen (ETK): Vanhuuseläkkeellä ja työssä, työssäkäynnin motiivit ja taloudellinen hyvinvointi
- Liisa-Maria Palomäki (ETK): Miten eläkeläiset kokevat toimeentulonsa suhteessa muihin väestöryhmiin ja suhteessa eläkettä edeltävään aikaan?
- Kommentaattorit: Pasi Moisio (THL) ja Juho Saari (Tampereen yliopisto)
Yrityksillä ja työpaikkatason tekijöillä voi olla suuri vaikutus työntekijöiden eläkkeelle siirtymiseen. Tässä tutkimusseminaarissa tarkastelemme erilaisten työpaikkatason tekijöiden vaikutusta työmarkkinoilta poistumiseen työttömyyden, työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen kautta. Minkälaiset yritykset pystyvät pitämään kiinni työntekijöistään ja minkälaisissa yrityksissä ennenaikaisen työelämästä poistumisen riski on puolestaan suurin? Tutkimusseminaarin tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten yritykset voivat vaikuttaa työntekijöidensä eläkkeelle siirtymiseen ja arvioida työpaikkatason tekijöiden merkitystä työmarkkina- ja eläkepolitiikassa.
- Noora Järnefelt (ETK): Miten ja missä iässä työntekijöiden työurat päättyvät erityyppisissä yrityksissä?
- Mikko Laaksonen (ETK): Yritystason tekijöiden yhteys työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumiseen
- Kommentaattorit: Juha Antila (SAK) ja Anu Suutela-Vuorinen (Elo)
2018
Hylkäävät työkyvyttömyyseläkepäätökset ja niihin liittyvät riskit puhuttavat suomalaisia. Tässä tutkimusseminaarissa tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvua ja vaihtoehtoisia toimeentulon polkuja hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saamisen jälkeen. Työkyvyttömyyseläkepäätösten tutkiminen on oleellista sekä syrjäytymisen ja yhteiskunnallisten kustannusten ehkäisemiseksi että vajaakuntoisten työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi.
Puhujat:
Mikko Laaksonen (ETK):
Miksi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on noussut?
Laaksonen tarkastelee esityksessään työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden muutosta eri hakijaryhmissä ja selvittä hakijakunnan rakenteen muutoksen vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvuun 2000-luvulla. Lisäksi hän pohtii hylkäysosuuden kasvuun mahdollisesti vaikuttaneita muita tekijöitä.
Riku Perhoniemi (Kela):
Toimeentulon polut hylätyn työkyvyttömyyseläkehakemuksen jälkeen
Perhoniemi tarkastelee esityksessään, minkälaisia vaihtoehtoisia toimeentulon polkuja kansalaiset ovat käyttäneet saatuaan hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen. ETK:n ja Kelan tuore yhteishanke tuottaa aiheesta yleistettävää tietoa yhdistämällä ensi kertaa rekisteriaineistoa työ- ja kansaneläkkeistä.
Kommentaattorit:
Anne Mäki (Invalidiliitto) ja Kari Haring (SAK)
Many countries, including Finland, have implemented pension reforms in the context of demographic aging. The aim of the reforms has been to improve the financial sustainability of pension systems.
Reforms have raised the retirement ages and abolished early routes to retirement. At the same time, they have made pension systems more flexible with the aim to promote later-life employment and to extend working lives.
At our seminar, we will discuss recent research on the effect pension reforms have had on the retirement age and employment rates of older workers.
Following the seminar is a meeting concerning the implementation of Survey of Health, Ageing and Retirement (SHARE) in Finland.
Keynote speaker:
Axel Börsch-Supan (Max Planck Institute for Social Law and Social Policy): Dangerous Flexibility – Retirement Reforms Reconsidered, Empirical Results from Nine OECD Countries
Commentators:
Mikko Kautto (Finnish Centre for Pension): Flexibility and Retirement – Experiences from Finland
Tuulia Hakola-Uusitalo (Ministry of Finance): Research on Flexibility – What Type of Lessons for Policy?
Chair:
Noora Järnefelt (Finnish Centre for Pension)
Coffee break
Upcoming Waves and Financing of SHARE in Finland
Axel Börsch-Supan is the managing director of SHARE (Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe). The research project covers 28 European countries, and it aims to tackle challenges of population ageing by providing cross-national micro data.
SHARE has been running in Finland since 2016. Funding for the future waves in Finland in 2019 and 2021 has not been secured yet. Prof. Börsch-Supan will start by presenting briefly the significance of SHARE in Finland, followed by a discussion about the content of SHARE data and the possibilities for national funding.
The meeting is open for everyone interested in the future and financing of SHARE in Finland.
Kansainvälinen puolipäiväseminaari. Lisätietoa erillisellä konferenssisivulla.
Seminaarissa esitellään uusinta tutkimusta eläkeläisten toimeentulosta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Esillä on samana päivänä julkaistava tutkimus eläkeläisten käyttämistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kaksi käynnissä olevaa kyselytutkimusta, joissa on kartoitettu eläkeläisiltä heidän kokemuksiaan niin taloudellisesta hyvinvoinnista kuin hyvinvoinnista laajemminkin.
- Kati Ahonen (ETK) & Liisa-Maria Palomäki (ETK): Eläkeläisten toimeentulo. 55–85-vuotiaille eläkkeensaajille syksyllä 2017 tehdyn kyselytutkimuksen ensimmäisiä tuloksia.
- Maria Vaalavuo (THL): Eläkeläisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö Suomessa. Vastavalmistuneen tutkimuksen julkistus.
- Kommentaattorit: Ole Norrback (SPF, Svenska pensionärsförbundet) ja Henna Pursiainen (Akavan opiskelijat).
The seminar presents recent and on-going research from Finland and Norway on people’s pension knowledge. The seminar shows how information campaigns influence knowledge, attitudes and retirement plans. It also outlines how the potential impacts of information gains persist over time.
- Olli Kangas (Kela): Information and legitimacy: Attitudes on the Finnish 2017 pension reform.
- Henning Finseraas: (ISF) The Short and Long run Effects of Information about the Pension System.
- Sanna Tenhunen (ETK) & Satu Nivalainen (ETK): Retirement plans and knowledge of the incentives in pension system among 54-62 years old Finns.
- Commentator: Reija Hyvärinen (Keva).
2017
Yhden päivän seminaari, jossa puhujina mm. Anna Christina D’Addio (OECD) ja Joakim Palme (Uppsalan yliopisto). Lisätietoa erillisellä konferenssisivulla.
