Maailmanlaajuisesti eläkeuudistuksia ovat vauhdittaneet viime vuosikymmeninä väestön ikääntyminen, talouskriisit ja työelämän murros. Tavoitteena on ollut turvata eläkejärjestelmien taloudellinen kestävyys ja eläkkeiden riittävyys. Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi raportti kokoaa keskeiset järjestelmien rakenteellisten muutosten trendit.
Eläketurvakeskus (ETK) on julkaissut raportin, jossa tarkastellaan vuoden 2025 alussa sovitun työeläkeuudistuksen vaikutuksia. Eläkeuudistuksessa muutetaan erityisesti TyEL-järjestelmän sijoitus- ja rahoitussääntöjä. Raportissa arvioidaan uudistuksen vaikutuksia monipuolisesti useilla eri laskentamalleilla. ETK julkaisee stokastiseen väestöennusteeseen perustuvia laskelmia ja eläkelaitoskohtaisia laskelmia nyt ensimmäistä kertaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2024 filosofian tohtori Jukka Rantalan selvityshenkilöksi kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Selvityshenkilön raportti on nyt julkaistu. Rantala ehdottaa yrittäjän työtulon määrittämistä yrittäjätoiminnan verotettavan ansiotulon perusteella.
Vuonna 2026 työeläkemaksut muuttuvat: jatkossa kaikki työntekijät maksavat saman verran eläkemaksuja, riippumatta iästä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut asetuksella elinaikakertoimen vuodelle 2026. Kerroin pienentää alkavia eläkkeitä lähes 5,4 prosenttia, mikä on edellisvuotta enemmän. Eläkkeen määrä kerrotaan elinaikakertoimella eläkkeen alkaessa eli siinä vaiheessa, kun eläkkeesi myönnetään.
Miltä näyttää eläketurva vuonna 2050? Entä toimiiko eläkeuudistus? Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin pureuduttiin vuoden 2025 Työeläkepäivässä.
Suomalaiset jatkavat työelämässä entistä pidempään. Kehitys on erityisen merkittävää 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka työllisyysaste on yli kaksinkertaistunut lähes 65 prosenttiin. Tämä on huomattava muutos työurien loppupäässä.
Työeläkeindeksi korottaa työeläkkeitä vuodenvaihteessa noin 0,9 prosenttia. Palkkakerroin nousee 2,3 prosenttia.
Suomessa vanhuuseläkeläisten taloudellinen hyvinvointi on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta terveysongelmista kärsivät ja yksinasuvat eläkeläiset ovat muita hauraammassa asemassa. Ekonomisti Kati Ahosen väitöstutkimuksessa on tarkasteltu vanhuuseläkeläisten taloudellista hyvinvointia tulojen, kulutuksen, varallisuuden, subjektiivisen kokemuksen ja kotitalouden rakenteen kautta.
Ulkomaantyön vakuuttamisen parissa työskenteleville on nyt tarjolla uudistettu verkkokurssi, joka tarjoaa kattavan perehdytyksen sosiaaliturvaan kansainvälisissä työtilanteissa. Kurssi on suunnattu erityisesti asiantuntijoille, jotka neuvovat tai hoitavat ulkomaantyöhön liittyviä asioita.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.