Ajankohtaislistaus
20.11.2026

Eläkkeen rinnalla työskentely yleistyi pitkään, mutta nyt kasvu on taittunut. Muutoksen taustalla vaikuttaa vanhuuseläkeiän nousu.

Alle 68-vuotiaiden eläkeläisten työskentely on lisääntynyt Suomessa tasaisesti aina viime vuosiin asti. Eläketurvakeskuksen (ETK) tilaston mukaan vuosina 2023–2025 eläkeläisten työnteko ei kuitenkaan enää kasvanut, vaan kääntyi lievään laskuun.

Muutosta selittää vanhuuseläkeiän alarajan nousu sekä pitkään jatkunut matalasuhdanne, joka on heikentänyt myös eläkeläisten työmahdollisuuksia.

– Kun vanhuuseläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin, nuorempia vanhuuseläkkeensaajia on tietysti vähemmän. Samalla on vähentynyt niiden vanhuuseläkeläisten määrä, jotka ikänsä puolesta kuuluvat eläkevakuuttamisen piiriin, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo.

Vanhuuseläkkeen alaikäraja on nyt noussut 1,5 vuodella, mutta yläikäraja ei vielä lainkaan. Yläraja nousee vasta vuonna 1958 syntyneillä, jotka täyttävät uuden 69 vuoden yläikärajan ensi vuonna.

Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli 1,5 miljoonaa työeläkkeensaaja. Heistä joka kymmenes teki töitä. Alle 68-vuotiaista vanhuuseläkeläisistä työskentelevien osuus on hieman suurempi, noin 12 prosenttia.

Eläkkeellä työskentely on usein osa-aikaista tai tilapäistä. Tämän vuoksi työskentelyn mittaamiseen käytetään sekä joulukuun työskentelytietoja että koko vuoden lukuja. Lukumäärät poikkeavat merkittävästi toisistaan.

Eläkeläisten työ nostaa ikääntyneiden työllisyysastetta

Eläkeläisten tekemällä työllä on yhä huomattava vaikutus vanhempien ikäryhmien työllisyysasteeseen. Esimerkiksi 65–69-vuotiaiden eläkeläisten tekemä työ selitti vuonna 2025 yli puolet ikäryhmän työllisyysasteesta.

Myös 60–64-vuotiaista työllisistä lähes joka kymmenes oli viime vuonna eläkeläinen. Luonnollisesti tässä joukossa eläkeläistyön osuus painottui eniten 64-vuotiaisiin.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista lähes 40 000 teki töitä vuoden 2025 aikana, ja joulukuussa työssä oli 25 500 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä työnteko on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Vuoden lopussa heistä oli työssä neljä viidestä.

Työnteko voi kaksinkertaistaa eläkeläisen kuukausitulot

Eläkeläismiesten työn ja vanhuuseläkkeen yhteenlaskettu kuukausitulo oli vuonna 2025 bruttona keskimäärin lähes 4 900 euroa. Eläkeläisnaisten keskitulo oli vajaat 3 400 euroa. Työssä olleiden keskieläke oli 2 170 euroa kuukaudessa eli 200 euroa korkeampi kuin muilla vanhuuseläkettä saaneilla.

ETK:n Kannisto pitää summia huomattavina.

– Työnteko likimain kaksinkertaistaa eläkeläisten kuukausitulot. Ja eläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy vielä lisää eläkettä.

Tiesitkö? Eläkkeellä työskentelystä kertyy lisää eläkettä

Kun työskentelet eläkkeen rinnalla, työansioistasi kertyy uutta eläkettä 1,5 % vuosiansioista. Tätä kutsutaan joskus puhekielessä eläkkeen lisäkarttumaksi.

Työstä kertyy eläkettä sen kalenterikuukauden loppuun asti, jona saavutat vakuuttamisvelvollisuuden pääteiän. Tätä ikärajaa kutsutaan myös vanhuuseläkkeen yläikärajaksi. Sen jälkeen työnantajalla ei ole velvollisuutta järjestää työntekijän eläkevakuutusta eikä työnteko kartuta enää eläkettä.

Ylin vanhuuseläkeikä on

  • 68 vuotta ennen vuotta 1958 syntyneillä,
  • 69 vuotta 1958–1961 syntyneillä
  • ja 70 vuotta 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.

Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on myös työsopimuslain mukainen eroamisikä. Työsuhteesi päättyy silloin automaattisesti, jos et erikseen sovi työsuhteen jatkamisesta työantajasi kanssa.

Aiheesta lisää:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.