Nivalainen Satu
Vanhuuseläkeiän nousu pidentää työuria ja vahvistaa julkista taloutta
Eläkeiän nousu on lisännyt työllisyyttä vanhan uuden eläkeiän välillä, mutta samalla myös työn ulkopuolella olevien osuus on kasvanut. Tästä huolimatta asteittainen eläkeiän korotus tuo merkittävän potin valtion kassaan. Tämä havaittiin hiljattain julkaistussa tutkimusartikkelissa.
Palkansaajat aikovat jäädä eläkkeelle entistä myöhemmin
Vanhuuseläkkeelle jääminen on myöhentynyt, kun alin vanhuuseläkeikä on noussut vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti. Jatkuuko eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen myös tulevaisuudessa, kun alin eläkeikä nousee yhä korkeammaksi?
Osittaisen eläkkeen ottaneilla muita suuremmat vanhuuseläkkeet, maahanmuuttajilla muita pienemmät
Miten eläkkeiden taso ja ryhmien väliset eläke-erot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? Tarkastelimme tuoreessa tutkimuksessa vuosina 2006, 2011, 2017 ja 2023 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä ja heidän eläkkeitään. Tutkimuksessa eroteltiin monenlaisia taustatekijöitä, ja ensimmäistä kertaa otettiin huomioon myös osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen ja maahanmuuttotausta.
Vain harva jää eläkkeelle ylimmässä eläkeiässä
Julkisuudessa on viime aikoina väläytelty työllisyyden kasvukeinoksi vanhuuseläkkeen yläikärajan nostoa nykyisestä 68 vuodesta 75 vuoteen. Tässä blogissa tarkastelen, kuinka moni jää eläkkeelle vanhuuseläkkeen yläikärajalla ja millaisia nämä henkilöt ovat. Pohdin myös, millainen vaikutus vanhuuseläkkeen yläikärajan nostolla olisi työllisyyteen.
Yrittäjän eläke jää palkansaajien eläkettä pienemmäksi
YEL-vakuutukselta vanhuuseläkkeelle siirtyneiden yrittäjien työeläkkeet ovat pienempiä kuin TyEL-vakuutukselta eläkkeelle siirtyneiden palkansaajien eläkkeet. Keskimäärin yrittäjien eläkkeet ovat noin 80 prosenttia palkansaajien eläkkeistä. Tämä tarkoittaa noin 400 euron eroa kuukausieläkkeessä.
Vuoden 2005 eläkeuudistus pidensi työuria – mutta ei superkarttuman vuoksi
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli työurien pidentäminen. Tähän pyrittiin esimerkiksi sulkemalla varhaiseläkereittejä ja luomalla taloudellisia kannustimia työssä jatkamiseen. Nyt voidaan katsoa taaksepäin ja arvioida, miten kävi.
Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on vakiintunut, mutta miksi?
Osittainen vanhuuseläke on uusi eläkemuoto, joka on ollut voimassa vuodesta 2017. Eläke-etuus on osoittautunut suosituksi, erityisesti miehet ottavat eläkettä aktiivisesti. Korona ei juurikaan ole näkynyt osittaisen eläkkeen ottamisessa. Mikä tätä selittää?
