Tohtorikoulutus kannattaa edelleen – sekä työllisyyden että palkan näkökulmasta

Tohtoritutkinto nostaa palkkatasoa keskimäärin 40 prosenttia verrattuna jatko-opintoaikaiseen palkkaan. Parhaiten tienaavat terveys- ja sosiaalialan tohtorit, heikoiten luonnontieteilijät ja humanistit. Monet tohtorit työllistyvät julkiselle sektorille.

Yliopistot ja korkeakoulut ovat vauhdittaneet tohtorituotantoa. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2017 valmistui 1 800 tohtoria. Kaikkiaan tohtoriopiskelijoita oli 17 700. Opiskelijamäärällä mitattuna Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat suurimmat, niissä tutkintoa suorittaa 68 prosenttia jatko-opiskelijoista. Jatko-opiskelijoiden määrällä ja tohtoritutkinnoilla mitattuna osalla maan yliopistoista ja korkeakouluista on pieni rooli tohtorituotannossa. Suomessa opiskelee ulkomaalaisia. Ulkomaalaistaustaisten osuus tohtoriopiskelijoista on vajaat 4 prosenttia, mutta valmistuneista jopa neljännes.

Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen mukaan vuosina 2005−2016 valmistui 18 700 tohtoria, joista 46 prosenttia oli miehiä ja 54 prosenttia naisia. Tutkinto suoritetaan keskimäärin 39-vuotiaana, ikä ei ole muuttunut vuosikymmeneen. Naiset valmistuvat kaksi vuotta vanhempana kuin miehet.

Valmistumisiässä on huomattavaa tieteenalakohtaista vaihtelua. Kun kasvatustieteestä valmistutaan keskimäärin 47 vuotiaana, luonnontieteen- ja tekniikan aloilla vastaava luku on 35 vuotta. Runsas viidennes tohtoriksi opiskelevista tai post doc -tutkijoista saa apurahaa tieteelliseen työhönsä.

Lähes kaikki työllistyvät

Tohtoriksi valmistuvan työurapolku näyttää valoisalta. Noin 87 prosenttia on työllisenä työmarkkinoilla opintojen ohessa. Valmistumisen jälkeen työmarkkinakiinnittyminen vahvistuu entisestään. Taulukosta 1. nähdään, että työllistyminen on ennen ja jälkeen valmistumisen varsin vahvaa kaikilla tieteenaloilla. Taulukossa koulutusalat ovat sukupuolen mukaan suuruusjärjestyksessä.

Palkalla mitattuna tohtoritutkinto on tuottava. Palkkataso nousee valistumisen jälkeen noin 40 prosenttia verrattuna jatko-opintoaikaiseen palkkaan. Palkkatasossa on nähtävissä tieteenalakohtaista vaihtelua. Terveys- ja sosiaalialan taustan tohtorit ovat palkkajohtajia tässä vertailussa. Heikoin palkkataso on luonnontieteilijöillä ja humanisteilla. Kaikkien alojen yli tarkasteltuna miesten ja naisten palkkaero on miesten hyväksi, mutta ero on suhteellisen pieni tässä väestöryhmässä.

 

Taulukko 1. Tohtoriksi valmistuneiden työllisyys ja palkkataso. Mediaanipalkka vuoden 2017 hintatasossa.
Työllisten osuus, % Palkka, euroa vuodessa Palkan muutos, %
Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen
Miehet
Tekniikan ala 89 94 35200 46600 32
Luonnontieteen ala 87 91 27600 38700 40
Kaupallinen ja yhteisk. 85 91 31900 46100 45
Terveys- ja sosiaaliala 87 94 46800 66800 43
Humanistinen ja taideala 85 94 23300 35900 54
Kasvatustieteen ala 85 92 34900 46700 54
Maa- ja metsätalousala 80 90 28700 41000 43
Alat yhteensä 87 93 32200 44300 38
Naiset
Terveys- ja sosiaaliala 90 96 34000 49800 46
Kaupallinen ja yhteisk. 87 95 30200 42700 41
Luonnontieteen ala 86 93 25100 32700 30
Humanistinen ja taideala 85 94 22900 34000 48
Tekniikan ala 89 93 32100 41900 31
Kasvatustieteen ala 87 93 33700 44800 33
Maa- ja metsätalous 89 93 25500 37600 47
Alat yhteensä 87 94 29300 41000 40
(Palkka kolmen vuoden aikana ennen ja jälkeen valmistumisvuotta)

Tohtorit työllistyvät useimmiten julkiselle sektorille

Tohtoriopiskelijat työskentelevät usein julkisen sektorin, valtion ja kuntien, tehtävissä. Kolmen vuoden aikana valmistumisvuoden jälkeen miehistä 63 prosenttia ja naisista 75 prosenttia oli työskennellyt julkisella sektorilla. Kolmantena vuotena 47 prosenttia miehistä ja 57 prosenttia naisista työskenteli edelleen julkisella sektorilla. Julkiselle sektorille päätyvät terveys- ja sosiaalitieteiden sekä kasvatustieteen tutkinnon suorittaneet. Tekniikan alan tohtorit sijoittuvat muita useammin yksityisen sektorin palvelukseen.

Eläketurvaa tohtoriopinnoista?

Maisteritutkinnosta ja alemmista ammattitutkinnoista karttuu eläkettä enintään viiden vuoden ajalta. Myös apurahoista karttuu eläketurvaa. Pitäisikö myös tohtoritutkinnosta karttua eläkettä, vai olisiko kyseessä tarpeeton tulonsiirto jo muutenkin hyvässä työmarkkina-asemassa oleville?

Lähteet:

Etk.fi-bloggaus: Apurahansaajat työllistyvät hyvin
Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT): Yliopistokoulutus 2017

0 kommenttia

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *