Blogilistaus
21.10.2020 Mikko Kautto

Korona-aika on heikentänyt työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa tälle vuodelle. Maksutulon ja työeläkemenon erotus voi nousta 3,7 miljardiin ja puskureita on käytettävä ajateltua enemmän. Vaikutus jatkuu lähivuosina ainakin maksutasossa. Pidemmän aikavälin vaikutusta ei vielä tiedetä. Riskejä on mutta voi käydä hyvinkin.

Vuosi 2019 oli työeläkevaroille saadun tuoton näkökulmasta erinomainen. Sijoitusten tuotoksi laskettiin 23,9 miljardia euroa ja työeläkevarojen määrä kasvoi 218 miljardiin euroon. Rahastointiastekin parani.

Nyt koronan vuonna on varauduttava tappioihin. Kevättalvella kun koronavirus aiheutti pandemian, pörssikurssit syöksyivät. Syvän sukelluksen jälkeen kurssit toipuivat, ei vähiten keskuspankkien reagoinnin takia. Suomi, Eurooppa, USA ja kehittyvät taloudet ovat kehittyneet eri tavoin. Myös yhtiö- ja toimialakohtaiset erot ovat suuria. Työeläkealan toimijoiden tuotto ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta oli 5 prosenttia pakkasen puolella. Syksylläkin kurssiliikkeet ovat olleet voimakkaita, sekä alas- että ylöspäin.

Koronan aiheuttamien muutosten seurauksena työeläkealan toimijoiden keskimääräinen vakavaraisuus on laskenut. Onneksi viime vuoden ansiosta lähtötilanne oli hyvä. Iskunkestävyys seuraavien kurssishokkien varalta ei kuitenkaan ole enää yhtä vahva.

Vuoden 2020 maksutulo pienenee ja eläkemeno kasvaa

Korona on näkynyt taloudessa myös konkreettisemmin. Erityisesti palvelualojen vaikeuksien takia bruttokansantuote pienenee tänä vuonna, valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan noin 4,5 prosenttia. Työllisyys on toistaiseksi pudonnut noin kahdella prosentilla. Työttömyyden ja lomautusten kasvun takia palkkasumma tulee olemaan ajateltua pienempi.

Työeläkealan toimijoille tämä tarkoittaa ennakoitua pienempää vakuutusmaksutuloa. TyEL-työnantajille on lisäksi annettu 2,6 prosenttiyksikön suuruinen maksualennus. Näiden kokonaisvaikutuksena työeläkejärjestelmän saama maksutulo pienenee tämänhetkisen arviomme mukaan noin 1,3 miljardia euroa viime vuoteen verrattuna. Ensi vuonna maksu nousee aiemmin sovitulle 24,4, prosentin tasolle. Tämän vuoden alennus on tarkoitus maksaa takaisin korkeampana maksuna vuosina 2022–2025. Siten koronakriisin vaikutus näkyy vähintäänkin seuraavien viiden vuoden aikana.

Eläkkeelle siirtyminen näyttää toistaiseksi olleen ennakoidun kaltaista. Keväällä saattoi nähdä pieniä muutoksia eläkealkavuudessa, mutta kokonaisuutena näytti varsin tasaiselta kolmannella kvartaalilla. Niin iso on ikääntymisen vaikutus, että normaalin eläkkeelle siirtymisen oloissakin työeläkemeno kasvaa tänä vuonna lähes miljardilla eurolla.

Koronakehitys määrittää lähivuosien suuntaa

Yhdessä maksutulon pienentymisen kanssa tulojen ja menojen erotus näyttäisi tänä vuonna kasvavan noin 3,7 miljardiin euroon. Se rahoitetaan pahan päivän varalle varatuista puskureista. Eläkkeensaajat voivat nukkua yönsä levollisina; eläkkeiden maksu ei ole uhattuna. Puskurit kylläkin pienentyvät.

Koronakriisi ja suojautumistoimet eivät ole ohi. Kukaan ei voi ennakoida miten pitkään tilanne jatkuu. Selvää on, että rajoitustoimien jatkuminen hidastaa kuluttamista ja lykkää investointeja. Myös työeläkejärjestelmän näkymät riippuvat koronatilanteesta.

Pessimistisessä skenaariossa työllisyys jää joksikin aikaa perusuraa matalammalle tasolle. Tehtyjen palkkaratkaisujen takia ansiokehitys ei välttämättä kyykkää perusuraa kovin paljon syvemmälle. Lähivuosien maksutulo voi silti jäädä alle toivotun.

Sijoitustuottoja on vaikea ennustaa. Pessimisti pelkää vuosituoton jäävän miinusmerkkiseksi. Isoin vaurio lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitusnäkymiin syntyisi toisesta tai useammasta perättäisestä huonosta sijoitusvuodesta. Silloin puskurit olisi käytetty, varojen kumulatiivinen kasvu olisi heikommalla uralla ja jo lyhyellä aikavälillä syntyisi eläkevakuutusmaksulle nostopainetta.

Vaan on optimismillekin sijaa. Suomen talouskehityksen vauriot ovat toistaiseksi olleet maailman mittaluokassa pieniä. Ehkä pystymme vielä parantamaankin. Ja jos korona saataisiin rokotteilla tai muuten talttumaan, talous piristyisi ja voisi nopeasti kääntyä hyvälle uralle. Tämä näkyisi varmasti pörssikursseissakin ja olisi eväitä perusuraa huomattavasti paremmalle kehitykselle. Se näkyisi rahoituksen vahvistumisena ja hälventäisi pessimismipilvet lähivuosiksi.

Kuuntele Eläkekomitean koronajakso. Aiheesta keskustelemassa Varman pääekonomisti Katja Bjerstedt, valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.