Enemmistö maisteriksi valmistuvista työskentelee opintojen ohessa

Julkisuudessa esiintyy tuon tuosta väitteitä, että suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden opinnot alkavat myöhään ja kestävät pitkään. Yliopiston voimavarat kuluvat perustutkintoa suorittavien viipyillessä opinnoissaan eikä nuorten työurakaan pääse alkamaan. Tässä kirjoituksessa tarkastelen mitä yliopistoista valmistuneiden työurille kuuluu.

Aluksi Tilastokeskuksen tilastoja yliopisto-opiskelijoista. Vuonna 2015 yliopistoissa opiskeli noin 138 000 henkilöä, joista uusia yliopisto-opiskelijoita oli noin 24 000. Aloittaneiden määrä on ollut pitkään suunnilleen samalla tasolla. Huolta on herättänyt luku, jonka mukaan viiden vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta vajaat neljännes on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Opinnoista siirrytään kuitenkin suhteellisen sujuvasti työhön, sillä pian valmistumisen jälkeen työllisyysaste on 70 prosenttia. Osa ei valmistu koskaan: yliopisto-opiskelijoista 5−6 prosenttia keskeyttää tutkintoon johtavat opinnot vuosittain kokonaan.

Tilastoista ei käy täysin selväksi opintojen kesto tai miten työ ja opinnot limittyvät. Vuodesta 2005 alkaen opintosuorituksista on karttunut eläkettä. Työeläkejärjestelmän rekisterillä voidaankin tarkentaa kuvaa tutkinnon suorittaneiden opiskeluajasta ja työnteosta vuoden 2005 jälkeen.

Opiskelu kestää vajaat kuusi vuotta

Maisterit valmistuivat viime vuonna mediaanilla mitattuna 28,8-vuotiaana. Vuodesta 2006 ikä on noussut 1,3 vuotta. Jos tarkastellaan ennen 30-vuotispäivää suoritettuja maisteritutkintoja, ikä on kaksi vuotta matalampi.

Maisteriopinnot suoritetaan keskimäärin 5,8 vuodessa. Opintojen kesto on ollut samalla tasolla viimeisen vuosikymmenen ajan, lukuun ottamatta vuotta 2008, jolloin tutkintouudistuksen määräaika umpeutui ja opintoviikkopohjaisen tutkintojärjestelmän tutkintoja suoritettiin ja rekisteröitiin. Miesten ja naisten välillä ei ole eroja opiskeluajassa, mainittavia eroja ei myöskään ole vaikka tarkasteltaisiin alle 30-vuotiaana suoritettuja tutkintoja.

Kuviosta 1 nähdään tieto yliopisto-opintojen aloittamisesta, päättymisestä ja kestosta. Pylvään päässä on opintojen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä. Perustutkintoon tähtäävä opiskelu ajoittuu tavallisesti 22−29-vuoden ikään. Jonkin verran on eroja opintoalan mukaan. Kuvio on järjestetty opintoalan koon mukaan suuruusjärjestykseen siten, että yleisin ala on oikealla. Kolmelle suosituimmalle opintoalalle lukeutuu 65 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Kuviosta voi tulkita, että riippumatta opintojen aloittamisen ajankohdasta, valmistuminen ajoittuu eri aloilla suunnilleen samaan ikään. Kuvion luvut perustuvat mediaaniin.

 

Kuvio 1. Vuonna 2015 valmistuneiden maistereiden opintojen kesto, aloittamisikä ja valmistumisikä, eri aloilla, mediaani.

 

Maistereiden työllisyysaste korkea jo ennen valmistumista

Vuonna 2015 valmistuneiden maistereiden opiskeluaikainen työllisyysaste nähdään kuviosta 2. Sen mukaan vuoden aikana työllisten osuus on verrattain korkea, eli lähes 90 prosenttia, jo paljon ennen valmistumista. Mutta, minkälaista työtä opiskelijat tekevät? Kuvion mukaan vuosittaisia työpäiviä oli keskimäärin 300, eli voidaan puhua varsin tiiviistä työteosta opintojen ohella. Tulokset ovat yleistettävissä myös muihin viime vuosina maisteritutkinnon suorittaneisiin.

 

Kuvio 2. Vuonna 2015 valmistuneiden maistereiden työllisyys opintojen aikana.

Kuvio vahvistaa aiemman tutkimuksen tuloksia (Saloniemi ym. 2013), jossa on ilmennyt maistereiden työllistyvän hyvin riippumatta siitä miten paljon opiskeluaikana on tehty töitä. Maistereiden työmarkkinat ovat olleet pääasiassa hyvät viime vuosina huolimatta heikosta taloustilanteesta.

Alle 30-vuotiaana valmistuneella työuraa yli kahdeksan vuotta

Palkalla mitattuna tutkinnon suorittaminen kannattaa. Vuonna 2015 valmistuneiden mediaaniansio oli 24 800 euroa. Työnteko opintojen rinnalla näkyy kaikilla opintoaloilla sinä, että työura saa hyvän alun. Alle 30-vuotiaana valmistuneiden työura oli mediaanilla mitattuna 8,5 vuotta.

Yliopistosta valmistuneiden kohdalla ei pitäisi olla huolta opintojen aloittamisesta, kestosta tai siitä, että työmarkkinoille siirtyminen viivästyy. Huolissaan pitäisi olla niistä, jotka syystä tai toisesta keskeyttävät opinnot kokonaan, joko yliopistoissa tai muissa oppilaitoksissa. Lukuvuonna 2014−2015 yliopisto-opinnot keskeytti 6 900 henkilöä.

 

Lähteet:

Saloniemi, Antti & Salonen, Janne & Lipiäinen, Liudmila & Nummi, Tapio & Virtanen, Pekka (2013) Opinnot ja työt. Kehityspolkuanalyysi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten työurista. Yhteiskuntapolitiikka. 78 (2013):4.

Tilastokeskus