Ajankohtaislistaus
27.2.2020

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.

Viime vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttivat vanhimmat vuonna 1956 syntyneistä. Heidän alin vanhuuseläkeikänsä on kolme kuukautta edeltävää ikäluokkaa korkeampi, 63 vuotta ja 6 kuukautta.

Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkeiän alarajan korottaminen on nostanut keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää ja vähentänyt vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää.

Vuonna 2019 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,5 vuotiaana. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli kaksi kymmenystä. Se tarkoittaa käytännössä runsasta kahta kuukautta. Samalla myös työurat ovat pidentyneet.

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,7 vuotta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. Tavoitteen saavuttamiseksi eläkkeellesiirtymisiän olisi noustava reilun kymmenyksen joka vuosi.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että eläkkeellesiirtymisiän nousulle asetettu tavoite voidaan saavuttaa, koska vanhuuseläkkeelle jäädään yhä myöhemmin. Huolestuttavaa on kuitenkin uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän nousu, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Vuonna 2019 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,5 vuotta ja 50-vuotiaalle 63,3 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi hieman

Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi yhteensä noin 65 000 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä (71 %). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski 4 400 henkilöä eli 9 prosenttia edellisestä vuodesta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 20 300 henkilöä, 400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2018.

– Valitettavasti nuorten naisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen näyttää yleistyneen, toteaa Kannisto.

Lisätietoja:

Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi(at)etk.fi

Lisämateriaali:

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2019 (SlideShare)

Lisää tilastotietoa aiheesta löytyy Etk.fi:n tilastosivuilta Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä ja Suomen työeläkkeensaajat.

Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä

  • vuonna 2019 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 61,5 vuotta
  • vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi noin 65 000 henkilöä
  • omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on runsas 1,4 miljoonaa.

Huom! Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneita ei lasketa eläkkeelle siirtyneisiin.

Eläkkeellesiirtymisiän odote

  • kuvaa keskimääräistä työeläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
  • on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
  • mittaa työeläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille

Vanhuuseläkeiän nousu

Eläkeuudistuksen mukaisesti vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vuosittain kolme kuukautta vuoteen 2027 saakka, jolloin alhaisin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen ikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen.

Tavoitteen saavuttaminen tasaisella vauhdilla edellyttää 0,15 vuoden nousua vuosittain.

Eläkkeellesiirtymisikä on noussut erityisesti työttömyyseläkkeen lakkauttamisen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisen vuoksi. Myös vanhuuseläkeiän nosto myöhentää eläkkeelle siirtymistä.

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.