Suomen työeläkkeensaajat svt_merkki_harmaa

Työeläkkeensaajista yli puolet on naisia

Vuoden 2017 lopussa työeläkettä sai yhteensä 1 485 000 henkilöä, mikä on 28 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Nousu johtuu vanhuuseläkettä saavien määrän kasvusta, sillä muita eläkelajeja saavien henkilöiden määrä laski edellisestä vuodesta.

Eläkkeensaajista 1 450 000 asui suomessa. Ulkomaille maksettiin työeläkettä 35 000 henkilölle. Työeläkkeensaajista yli puolet, 55 prosenttia, oli naisia.

Omaan työuraan perustuvaa eläkettä eli vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityiseläkettä sai 1 443 000 henkilöä. Perhe-eläkettä sai vajaat 266 000 henkilöä. Heistä leskiä oli 253 000 ja lapsia 13 000.

Suurin osa työeläkkeensaajista sai vanhuuseläkettä. Reilusta 1 290 000 vanhuuseläkkeensaajasta 11 700 sai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Heistä 42 prosenttia oli naisia.

Lue lisää:

Tilaston taulukot ja kuviot:

Uusin julkaisu:

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työkyvyttömyyden syyt eroavat ikäryhmittäin

Vuonna 2017 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 18 600 henkilöä. Naisia siirtyi 10 200 (55 %) ja miehiä 8 400 (45 %). Siirtyneistä yli puolet oli 55 vuotta täyttäneitä ja neljännes oli iältään 45–54-vuotiaita. Alle 45-vuotiaiden siirtyneiden osuus oli noin 20 prosenttia.

Yleisin työkyvyttömyyden syy oli jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus (TULE), joiden osuus oli yli kolmannes (34 %). Seuraavaksi eniten työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin mielenterveyssyistä (29 %). Kaikkein muiden sairauspääryhmien osuudet jäivät alle kymmeneen prosenttiin.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna työkyvyttömyyden syissä on selviä eroja. Alle 35-vuotiailla siirtyjillä mielenterveyssyiden osuus oli reilusti yli kaksi kolmasosaa (72 %) ja 35–44-vuotiailla niiden osuus oli puolet. 55-vuotta täyttäneillä puolestaan 45 prosentilla oli työkyvyttömyyden syynä TULE-sairaus ja mielenterveyssyiden osuus oli vain 16 prosenttia.

Naisilla TULE-sairaudet tai mielenterveyssyyt olivat työkyvyttömyyden syynä noin 70 prosentilla siirtyneistä, kun miehillä vastaava osuus oli alle 60 prosenttia. Miehet siirtyivät naisia enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle verenkiertoelinten sairauksien ja vammojen ja myrkytysten perusteella.

Vuoden 2017 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai työeläkejärjestelmästä 145 000 henkilöä. Yli kahdella viidesosalla (42 %) työkyvyttömyyden syynä olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ja neljäsosalla (26 %) TULE-sairaudet. Mielenterveyssyistä siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin nuorempana kuin TULE-sairauksien perusteella, ja siksi niiden kesto on pitempi. Vuonna 2017 mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 45 vuotta ja TULE-sairauksien perusteella siirtyneiden 56 vuotta.

Tilaston taulukot:

Lue lisää:

63 vuotta yleisin ikä jäädä eläkkeelle

Vuonna 2017 työeläkkeelle siirtyi 75 400 henkilöä. Määrä on hieman edellisvuotta pienempi.

Eläkkeelle siirtyneistä suurin osa, 56 600 henkilöä siirtyi vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin yleisimmin 63-vuotiaana. Vanhuuseläkkeiden lisäksi vuonna 2017 alkoi 12 500 osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 18 600 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla, mutta osaeläkkeiden osuus niistä on kasvanut.

Vuosina 2010–2017 työeläkkeelle siirtyneet

Vanhuus-
eläke
Työ-
kyvyt-
tömyys-
eläke
Työttö-
myys-
eläke
Maa-
talouden
erityis-
eläke
Kaikki
siirtyneet

|
|
|
|

Osa-aika-
eläke
Osittainen
varhennettu
vanhuuseläke
2010 44 100 22 900 3 300 600 70 700 | 9 800
2011 47 000 23 000 1 300 700 71 600 | 6 800
2012 48 000 20 500 600 69 000 | 3 700
2013 52 300 20 400 600 73 300 | 5 000
2014 50 800 18 800 700 70 300 | 3 400
2015 54 800 18 600 600 74 000 | 3 700
2016 56 800 18 800 200 75 800 | 4 900
2017 56 600 18 600 200 75 400 | 2 300 12 500

Tilaston taulukot:

Uusin julkaisu:

Lisätietoa tilastopalvelusta:

Kuvaus

Suomen työeläkkeensaajat

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Suomen työeläkkeensaajat
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä

Kuvaus

Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkkeensaajista.

Tietosisältö

Tilasto sisältää keskeiset tiedot kaikista Suomen työeläkkeensaajista,  työeläkkeelle siirtyneistä ja työeläkemenosta.

Käytetyt luokitukset

Yksityinen ja julkinen sektori, eläkelaji, sukupuoli ja ikä, eläkkeen suuruus, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta, asuinmaa

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisterin sisältämiin tietoihin. Eläkerekisteriin tallennetaan tiedot työeläkelaitoksissa tehdyistä eläkepäätöksistä.

Aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.

Päivitystiheys

Suppeampi Tilasto Suomen työeläkkeensaajista ilmestyy kerran kuukaudessa ja laajempi tilastojulkaisu Suomen työeläkkeensaajat kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Kuukausitilasto ilmestyy seuraavan kuukauden puolivälin aikaan ja vuositilasto  tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä. Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan Julkistamiskalenterissa.

Aikasarja

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 alkaen. Vuosina 2005–2013 tilasto ilmestyi nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut.

Tietoja aikasarjojen vertailukelpoisuudesta on esitetty tilaston laatuselosteessa kohdassa Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus.

Asiasanat

sosiaalivakuutus, eläke, työeläke, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, eläkkeelle siirtyminen

Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Asuinkunta, asuinmaa, maakunta

Henkilön asuinkunnaksi katsotaan hänen asuinkuntansa tilastovuoden viimeisenä päivänä. Ulkomaille maksetuissa eläkkeissä henkilön asuinmaa on tilastovuoden viimeisen päivän asuinmaa. Asuinmaat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan maaluokituksen mukaan. Maakunnat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan alueluokituksen mukaan.

Eläkelaji

Työeläkejärjestelmän eläkelajeja ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä perhe-eläke. Yksittäistä tilastovuotta koskevat tarkemmat tiedot eläkelajeista (esim. myöntämisperusteet ja ikärajat) on esitetty kunkin tilastovuoden julkaisun kohdassa Eläke-etuudet.

Eläkesektori

Julkaisun taulukoissa on tilastoitu koko työeläkejärjestelmän kattavien lukujen lisäksi myös eläkesektorikohtaiset luvut yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Sektorien tarkempi sisältö on esitetty kunkin tilastovuoden julkaisun luvussa 1.1. Yleistä.

Työeläkettä saava luetaan aina siihen sektoriin, jolta hän saa vähintään yhtä tarkasteltavaa eläkettä. Jos henkilö saa eläkettä molemmilta sektoreilta, hän kirjautuu molempien sektoreiden lukuihin, mutta on koko työeläkejärjestelmän luvuissa vain kerran.

Työeläkkeelle siirtynyt lasketaan sektorikohtaisiin lukuihin, jos eläkkeelle siirtyminen kyseiseltä sektorilla tapahtuu tilastovuonna. Koko työeläkejärjestelmän lukuihin henkilö kirjautuu vain sinä tilastovuonna, kun ensimmäinen eläke alkaa.

Eläkkeen suuruus

Tilastossa esitetyt rahamäärät ovat kuukausieläkkeiden bruttomääriä. Työeläkettä voi pienentää yhteensovitus, jos henkilölle maksetaan sotilastapaturma-, liikennevakuutus- tai työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia. Ne vähennetään karttuneesta työeläkkeestä. Nämä ns. SOLITA -korvaukset saattavat olla niin suuria, että työeläkettä jää maksettavaksi vain vähän tai ei lainkaan. Yhteensovituksen vuoksi nollan suuruista työeläkettä saavat ovat kuitenkin mukana kaikissa tilaston luvuissa.

Työeläkkeensaajan ja työeläkkeelle siirtyneen työeläke sisältää kaikkien tilastovuoden lopussa maksussa olleiden omaan työuraan perustuvien eläkkeiden euromäärät molemmilta sektoreilta. Eläkkeeseen sisältyy sekä perus- että rekisteröityjen lisäeläkkeiden euromäärät. Jos tilastovuoden aikana eläkkeelle siirtyneen eläke on ehtinyt päättyä ennen tilastovuoden loppua, työeläkkeen määräksi tilastoidaan eläkkeen päättymishetkellä maksussa ollut eläke.

Osa-aikaeläkkeensaaja ei saa samanaikaisesti muuta omaan työuraan perustuvaa työeläkettä, joten osa-aikaeläkkeensaajan ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneen työeläke sisältää ainoastaan osa-aikaeläkkeen euromäärän.

Kokonaistyöeläke sisältää edellisten lisäksi myös eläkkeensaajan mahdollisen perhe-eläkkeen. Kokonaistyöeläke on tilastoitu ainoastaan kaikkia työeläkettä koskevissa taulukoissa (taulukot 2 ja 2.1) sekä ulkomailla asuvien työeläkkeensaajien taulukoissa (taulukot 11 ja 12). Kokonaistyöeläkettä ei lasketa työeläkkeelle siirtyneille.

Keskimääräiset työ- ja kokonaistyöeläkkeet ovat aritmeettisia keskiarvoja. Joissakin taulukoissa on lisäksi esitetty mediaanieläke. Mediaanieläke on aineiston keskimmäisen havainnon eläke eli puolet eläkkeensaajista saa mediaanieläkettä pienempää ja puolet sitä suurempaa eläkettä.

Ikä

Työeläkkeelle siirtyneiden taulukoissa käytetään ikää eläkkeen alkaessa. Muissa taulukoissa on ikä tilastovuoden lopussa.

Keskiarvoikä on ikien aritmeettinen keskiarvo. Työeläkkeensaajille se lasketaan iästä tilastovuoden lopussa ja työeläkkeelle siirtyneille iästä eläkkeen alkaessa.

Mediaani-ikä on aineiston keskimmäisen havainnon ikä.

Palkaton aika

Aika, jolta henkilö saa sosiaalietuutta, josta hänelle karttuu eläkettä. Palkatonta aikaa ovat esimerkiksi vanhempainraha-, sairauspäiväraha- ja työttömyyspäivärahakaudet.

Työeläkemeno

Työeläkemeno sisältää tilastovuoden aikana yksityiseltä ja julkiselta sektorilta maksetut lakisääteiset eläkkeet sekä työnantajan kustantamat vapaaehtoiset rekisteröidyt lisäeläkkeet. Kuntien vanhojen sääntöjen mukaan maksetut eläkkeet eivät sisälly tilaston lukuihin.

Työeläkettä saava

Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavia ovat ne henkilöt, jotka saavat tilastovuoden viimeisenä päivänä työeläkejärjestelmästä vanhuus-, työkyvyttömyys-, maatalouden erityis-, osa-aika- tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Kaikki työeläkettä saavat -luokka sisältää edellisten lisäksi perhe-eläkettä saavat. Työeläkettä voidaan maksaa samanaikaisesti sekä usean eri eläkelain että usean eri eläkelajin mukaan.

Työeläkkeelle siirtynyt

Omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet ovat henkilöitä, joiden omaan työuraan perustuva eläke (vanhuus-, työkyvyttömyys- tai maatalouden erityiseläke) on alkanut tilastovuoden aikana. Lisäksi edellytetään, etteivät henkilöt ole saaneet mitään em. eläkettä ainakaan kahteen vuoteen.

Sektorikohtainen tarkastelu tehdään aina kyseisen sektorin kannalta. Jos henkilö on siirtynyt eläkkeelle toiselta sektorilta jo ennen tilastovuotta ja siirtyy tilastovuonna eläkkeelle toiselta sektorilta, kirjautuu hän tilastovuonna vain jälkimmäisen sektorin lukuihin, ei enää kaikkien eläkkeelle siirtyneiden lukuihin. Ts. koko työeläkejärjestelmää koskeviin lukuihin henkilö kirjautuu vain sinä tilastovuonna, kun ensimmäinen eläke alkaa. Taulukoiden sektorikohtaiset luvut eivät siten ole yhteenlaskettavia.

Vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat henkilöitä, joiden vanhuuseläke on alkanut tilastovuonna ja jotka eivät ole saaneet mitään omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Työkyvyttömyys- ja maatalouden erityiseläkkeiden kohdalla edellytetään, että henkilöt eivät ole saaneet kyseisen eläkelajin mukaista eläkettä kahteen vuoteen. Työkyvyttömyyseläkkeiden eri alalajien kohdalla edellytetään, että henkilöt eivät ole saaneet minkään lajista työkyvyttömyyseläkettä kahteen vuoteen.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei katsota työeläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeensaajat tulevat mukaan eläkkeelle siirtyneisiin vasta sinä vuonna, kun heillä alkaa jokin muu omaan työuraan perustuva eläke, useimmiten vanhuuseläke.

Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Työkyvyttömyyden pääasiallinen syy

Työkyvyttömyyden pääasiallisella syyllä tarkoitetaan eläkkeen perusteena olevaa pääsairautta. Vaikka joskus työkyvyttömyyden syynä voi olla pääsairauden lisäksi jokin merkittävä lisäsairaus, tilastot perustuvat vain pääsairauden luokitteluun.

Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Ennen vuotta 1996 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat edelliseen, ICD-9-luokitukseen. Luokittelu tehdään ensisijaisesti uuden tautiluokituksen mukaisena. Vanhan luokituksen mukaiset koodit on pyritty sijoittamaan mahdollisimman tarkasti uuden luokituksen mukaisiin luokkiin.

Laatuseloste

Laatuseloste: Suomen työeläkkeensaajat 2017

Suomen työeläkkeensaajat -tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto.

Suomen työeläkkeensaajat -tilaston kustannuksista vastaa ETK.

Tilastotietojen relevanssi

Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään työ- ja kansaneläkejärjestelmistä. Työeläkejärjestelmän eläkkeet ovat ansiosidonnaisia, kansaneläke on puolestaan asumisperusteinen järjestelmä. Suomen työeläkkeensaajat -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä maksetuista eläkkeistä.

Työeläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten.

Suomen työeläkkeensaajat -tilasto kattaa koko lakisääteisen työeläketurvan lisäksi myös työnantajan kustantaman vapaaehtoisen rekisteröidyn lisäeläketurvan. Vapaaehtoinen työnantajan kustantama rekisteröimätön lisäeläketurva ei sisälly tämän tilaston lukuihin, kuten ei myöskään henkilöiden itsensä kustantama vapaaehtoinen eläketurva. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös kansaneläkejärjestelmän eläkkeet sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalain ja liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiset ns. SOLITA-eläkkeet.

Tilastossa esitetään tietoja vuoden lopussa työeläkettä saaneiden sekä vuoden aikana työeläkkeelle siirtyneiden lukumääristä ja keskieläkkeistä. Tilasto sisältää tietoja myös työeläkemenosta, ulkomaille maksetuista työeläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista ratkaisuista.

Keskeisenä luokittelijana on työeläkejärjestelmän jakautuminen yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Lisäksi käytetään myös seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen suuruus, henkilön sukupuoli ja ikä sekä työkyvyttömyyseläkkeiden osalta sairausryhmä (ICD-10). Alueluokituksena käytetään työeläkemenon osalta Suomen maakuntajakoa (http://stat.fi/meta/luokitukset/maakunta/001-2015/index.html) ja ulkomailla asuvien työeläkkeensaajien osalta henkilön asuinmaata ja maaryhmää. Maaryhmien sisältö on selitetty Suomen työeläkkeensaajat -julkaisun liitteessä 2 osoitteessa www.etk.fi/julkaisut.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläkkeensaajat ja vakuutetut > Työeläkkeensaajat.

Tilasto palvelee sosiaaliturvan asiantuntijoita, tutkijoita, tiedotusvälineitä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia. Kyseessä on kattavin Suomen työeläkkeensaajia koskeva tilasto.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisteristä saataviin tietoihin (kokonaisaineisto). Rekisteri sisältää eläkepäätöksistä rekisteröidyt tiedot. Niiden avulla muodostetaan eläkejaksot ja eläkkeet, jotka talletetaan tilastorekisteriin. Tämä tilastorekisteri muodostaa eläketilastoinnin pohjan.

Tilastossa esitetyt aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.

Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa eläkerekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä. Rekisterien käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä tietojen rekisteröitymistä.

Tietoteknisesti eläkerekistereistä vastaa Arek Oy. Se on eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauksen yhteyteen verkkosivulle lisätään tieto korjauksen sisällöstä ja sen ajankohdasta. Painettuihin jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjaussivu. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote julkaisun saaneille.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden alkupuoliskon aikana. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri. Tilaston tiedot ovat lopullisia.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 lähtien ja sen aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta alkaen. Työeläkkeensaajien lukumäärätietojen osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1981 saakka.

Tilasto on alusta alkaen kuvannut työeläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden ja työeläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä sekä työeläkejärjestelmän eläkemenoa. Tilaston tietosisältöä on vuosien varrella laajennettu. Vuonna 2007 siihen lisättiin tietoja työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkeratkaisuista.

Tilasto on ilmestynyt vuosina 2005–2013 nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut (SVT). Tilastovuodesta 2014 lähtien kokonaisuus julkaistaan kahtena erillisenä tilastona: Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut (SVT).

Vuonna 1999 muutettiin työeläkkeelle siirtyneiden määritelmää. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole sen jälkeen katsottu eläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet lasketaan mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin vasta heidän siirtyessä jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle. Vuosina 1996–1998 osa-aikaeläkkeelle siirtyneet laskettiin mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin. Vuoden 1999 tilastojulkaisuun työeläkkeelle siirtyneiden aikasarja korjattiin takautuvasti. Vuosien 1996–1998 julkaisut eivät siten ole tämän tiedon osalta vertailukelpoisia myöhempien vuosien kanssa.

Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Lakimuutosten ja käyttäjiltä saadun palautteen perusteella käsitteisiin ja luokittelijoihin on tehty seuraavia muutoksia, jotka vaikuttavat aikasarjojen vertailukelpoisuuteen:

  • Vuoden 2005 lakimuutoksen jälkeen eläkkeitä ei enää luokitella täysitehoisuuden mukaan.
  • Vuodesta 2005 lähtien on työkyvyttömyyseläkkeet jaoteltu täysiin ja osaeläkkeisiin.

Tilastossa käytetään standardiluokituksia, esim. tautiluokitus ICD-10 ja alueluokitukset (maakunta, asuinmaa ja maaryhmä).

ETK tuottaa yhteistyössä Kelan kanssa vuosittain tilaston Tilasto Suomen eläkkeensaajista (SVT), joka kattaa sekä työ- että kansaneläkejärjestelmän eläkkeet. Sen työeläkkeensaajia, työeläkkeelle siirtyneitä ja työeläkemenoa koskevat luvut ovat yhteneväisiä tämän tilaston lukujen kanssa.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain Suomen työeläkkeensaajat -julkaisussa, joka ilmestyy sekä painotuotteena että sähköisenä versiona ETK:n internetsivuilla. Painojulkaisun tilausohjeet on kerrottu nimiölehden kääntöpuolella sekä ETK:n internetsivuilla. Osa tilaston tiedoista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Tilastotietokanta.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläkkeensaajat ja vakuutetut > Työeläkkeensaajat.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.

Aiheesta muualla:

 

AIHEEN ASIANTUNTIJA: HEIDI NYMAN, JARI KANNISTO