YEL-uudistus tuo ansiotulot osaksi yrittäjien vakuuttamista
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt kehysriihen yhteydessä merkittävästä muutoksesta yrittäjien työeläkevakuuttamiseen. Yritystoiminnasta saadut ansiot tulevat vaikuttamaan kaikkien yrittäjien vakuuttamisen. Ansioiden merkitykselle työtulossa asetetaan vähimmäisvaatimus. Muotonsa saavassa hybridimallissa lisätään yrittäjien mahdollisuutta valita vakuuttamisperusteensa.
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvioiden perusteella isolla osalla yrittäjistä työtulot laskevat nykylain mukaiseen kehitykseen verrattuna. Nousuja kohtaa noin viidennes yrittäjistä. Nykylain jatkumiseen verrattuna hallituksen päätös pienentäisi YEL-vakuutusmaksutuloa eli veronmaksajien osuus yrittäjien eläkkeiden rahoittamisesta kasvaisi. Uudistuksen on ajateltu tulevan voimaan 2028 alusta ja se heikentää julkista taloutta seuraavalla hallituskaudella karkeasti noin 200 miljoonalla eurolla.
Nykymalli lyhyesti
Yrittäjien vakuuttaminen on YEL-lainsäädännön alusta lähtien perustunut yrittäjän työpanoksen arvoon. YEL-työtulo tulee määritellä yrittäjän työtä tekemään palkattavan sijaisen palkan perusteella. Sijaisen palkkatasoa haetaan työtulosuosituksella, joka perustuu yrityksen toimialan palkansaajien keskipalkkoihin.
Palkkatasoarviossa huomioidaan yritystoiminnan laajuutta suhteuttamalla yrityksen liikevaihtoa toimialan muihin yrityksiin. Saadun työtulosuosituksen perusteella yrittäjällä on 30 prosentin liikkumavara suosituksen molemmin puolin. Työtulon määrittelyssä huomioidaan tarvittaessa muutakin yritystoiminnasta saatua tietoa.
Uusi YEL-työtulomalli
Hallituksen puoliväliriihessä esittämän linjauksen mukaisesti ansiotulot lisätään uudeksi YEL-työtuloon vaikuttavaksi tekijäksi. Nykyiset työtuloon vaikuttavat kriteerit säilyvät, mutta niiden merkitys vähenee. Jatkossa yrittäjä voisi valita perustuuko hänen YEL-työtulonsa ansiotuloihin vai nykyisenkaltaisella tavalla työpanoksen arvoon.
Ansiotulojen huomioimiseen ja yrittäjän valintatilanteeseen vaikuttaa kaksi merkittävää reunaehtoa.
Ensinnäkin ansiotulon roolia YEL-työtulossa säätelee vähimmäistasovaatimus: YEL-työtulon pitää olla vähintään 50 prosenttia verotuksen ansiotuloista. Toiseksi päätoimisella yrittäjällä on oltava vähintään YEL-minimitason mukainen vakuutus kuten nytkin.
Aloittavan yrittäjän YEL-maksualennuksesta luovutaan. Maksualennus on nykyisen työtulomallin seuraus. Se on huomioinut sitä, että yritystoiminnan alkuvaiheessa työpanos voi olla suuri mutta yritystoiminnasta saadut tulot pienehköjä. Alennuksen kohdentumisessa on ollut toivomisen varaa, kun osalla uusista yrittäjistä yritystoiminta on ollut menestyksellistä nopeastikin. Koska ansioiden huomioinnilla jo vastataan erilaisiin tilanteisiin, maksualennuksesta voidaan luopua.
Yrittäjillä tulovaihtelu on palkansaajia suurempaa. Tieto yrittäjän ansioista ei myöskään välttämättä ole ajantasaista, joten yrittäjän mahdollisuutta työtulonsa joustavuuteen lisätään. Jouston määrää alaspäin korotetaan 25 prosenttiin. Yrittäjien toivomaa joustavuutta tuo myös muutos, jolla YEL-vakuutuksen voi keskeyttää yrittäjän sairaspäivärahakaudella.
Yrittäjien YEL-työtulot vastaavat paremmin ansioita
Nykytilanteessa ansiot ja YEL-työtulot eivät välttämättä vastaa toisiaan. Tästä syystä yrittäjien työtulojen muutos ei ole yksiselitteistä. Muutos tulee vaikuttamaan suurimpaan osaan yrittäjistä. Nousuja, laskuja ja ennallaan pysymisiä tapahtuu kaikissa ansiotulodesiileissä.
Muutosta tapahtuu vähitellen seuraavien viiden vuoden aikana, mutta ei ole etukäteen yksiselitteistä millä aikataululla ja miten.
Yrittäjät varmaankin ajattelevat ensisijaisesti nykyistä työtuloaan ja uudistuksen vaikutusta siihen. Kehysriihen päätösten vaikutusarvioissa on kuitenkin arvioitava muutoksia ja niiden vaikutuksia 2030-luvun alun tilanteessa ja nykylain mukaiseen vuositason kehitykseen verrattuna. Nykylain jatkuminen taas tarkoittaisi käytännössä työtulojen tarkistamisen jatkumista lähemmäs lain vaatimustasoa.
Miten yrittäjän työtulot muuttuvat?
- Noin kolmanneksella, ehkä lähemmäs 40 prosentilla yrittäjistä YEL-työtulot pienentyisivät. Tässä joukossa on erityisesti pienituloisia yrittäjiä, joille työtulo on vahvistettu ansioita korkeammalla tasolla. Kolmessa alimmassa ansiotulodesiilissä enemmistöllä työtulot laskevat.
- Työtulot pysyisivät ennallaan lähes yhtä suurella ryhmällä. Näillä yrittäjillä ansiot ovat lähellä vahvistettuja työtuloja ja ”kohdallaan” kummassakin mallissa.
- Työtulot nousisivat noin viidenneksellä yrittäjistä. Muutos olisi suurin niillä korkeimmassa tuloluokassa olevilla, joilla nykyiset työtulot ovat selkeästi ansioita matalammalla tasolla.
Muutos vastaa erityisesti pienituloisten yrittäjien vaatimuksiin YEL-työtulon ja YEL-maksujen kohtuullistamisesta. Nykyisessä mallissa YEL-työtulojen keskimääräinen taso on viidessä ensimmäisessä ansiodesiilissä varsin samantasoinen ja nousee sen jälkeenkin hitaasti.
Uudessa mallissa työtulot nousevat eri ansiodesiileissä selvemmin ansioiden mukaan, joten työtulojen ja ansioiden vastaavuus on suurempi. Sataprosenttiseksi kuten palkansaajilla vastaavuus ei tietysti nouse.
Arvio on epävarma ainakin kolmesta syystä. Ensinnäkin malliin sisältyy yrittäjille valinnanvapautta sen suhteen, mitä työtulossa huomioidaan, eikä käyttäytymisvaikutusta tiedetä etukäteen. Toiseksi on vaikea sanoa millaisiksi YEL-vakuuttajien käytännöt yrittäjän työtulon vahvistamisessa muuttuvat. Kolmanneksi työtulon määrittelyyn liittyviä vaatimuksia ja valinnanvapautta tarkennettaneen valmistelussa.
Kun YEL-maksutulo pienentyy, valtionosuus kasvaa
YEL-muutosten valmisteluun on yrittäjien toiveiden ohella vaikuttanut valtiontalouden ja julkisen talouden heikko tila. Vaikka julkisessa keskustelussa yrittäjäkunta on pitänyt esillä kohtuuttoman korkeina pidettyjä työtuloja ja maksuja, vähemmän on ollut esillä se, että työtulot osalla yrittäjistä ovat olleet kaukana lain vaatimasta tasosta. YEL-muutoksessa on ollut kyse keinulaudan kaltevuuden säätämisestä: YEL-työtulojen alentaminen pienituloisilla vaatii jonkinlaisia korotuksia erityisesti korkeimmissa tuloluokissa.
Valtiontalouden ja veronmaksajien kannalta olennaista on työtulojen laskujen ja nousujen yhteisvaikutus YEL-maksutulolle. Vaikka oletuksena on, että jatkossakin osa yrittäjistä haluaa pitää työtulonsa korkeammalla kuin laki velvoittaisi ja maksualennuksista luovutaan, muutoksen lopputulemana on näkymä valtionosuuden kasvusta.
Tämä tarkoittaa, että veronmaksajien verorasitus kasvaa tai velkaa otetaan lisää, ellei vajetta paikata säästöillä jossain muualla. Kustannusneutraali malli olisi ollut mahdollinen, mutta hallituksen vaakakupissa painoi aiemmin linjattu yrittäjälähtöisyys ja varmasti myös hallituspuolueiden kannatus.
YEL:n valtionosuuden kehitystä ei ole helppo ennakoida. Vastaisuudessa myös yrittäjien ansioiden kehitys määrittää rahoitusta ja veronmaksajien osuutta. Jos yrittäjiä tulisi uudistuksen ansiosta lisää tai yrittäjien ansiot kasvaisivat, maksutulo voi kasvaa lyhyellä aikavälillä ja eläkevastuu puolestaan pidemmällä aikavälillä.
Nettovaikutukset yrittäjälle ja julkiselle taloudelle
Yrittäjien YEL-kritiikki on kohdistunut voimallisimmin korkeiksi koettuihin YEL-maksuihin. Vähemmän on ollut esillä se, että työtulot ja maksut tuottavat myös paremman sosiaaliturvan ja eläketason. Vielä vähemmän on ollut esillä se, että yrittäjän YEL-maksut vähennetään verotuksessa.
Kun yrittäjän YEL-maksu laskee, hänen verotettavat tulonsa kasvavat. Vastaavasti kun YEL-maksu nousee, verotettavat tulot pienentyvät. Verotuksen progressio vaikuttaa eri tulotasoilla eri tavoin. Yrittäjien käytettävissä oleviin tuloihin uudistus vaikuttaa vähemmän kuin YEL-maksuihin.
Malliin sisältyvä valinnanvapaus tarkoittaa helposti valikoitumista. On uskottavaa, että yrittäjät valitsevat itselleen paremman vaihtoehdon, jolloin osa valinnan seurauksista voi jäädä veronmaksajille. YEL-rahoituksen riskienjaon takia jatkovalmistelussa kannattaa vielä täsmentää ainakin yrittäjän valitseman työtulomallin vaihtamisen sääntöjä.
Verotuksessa osingot jaetaan ansiotulona ja pääomatulona verotettaviin osinkoihin. Tuloverotuksessa puhutaan edellisestä työpanokseen perustuvana osinkona. Hallituksen linjaus on, että ansiotulo-osinkoja ei kuitenkaan otettaisi huomioon YEL-työtulon arvioimisessa. Tämä on sikäli erikoinen ratkaisu, että YEL-uudistuksessa säilytetään ajatus yrittäjän työpanoksen arvosta ja otetaan yrittäjätoiminnan ansiot huomioon. Työpanoksesta syntyvät tulot olisi loogista huomioida työeläkevakuuttamisessa. Linjaus johtaa siihen, että verotus ja YEL-vakuuttaminen toimisivat eri säännöillä.
Päätös voi kannustaa osakeyhtiöyrittäjiä tulomuuntoon ja se voi kannustaa myös yritysmuodon valintaan. Kummatkin ovat ilmiöitä, joista aikaisemmin yrittäjäkenttä on varoitellut. Selvää on, että vero- ja YEL-maksusuunnitteluun tulee uusia elementtejä.
Koska YEL vaikuttaa muuhunkin sosiaaliturvaan, heijastusvaikutuksia tulee laajemminkin muun muassa Kela-etuuksia koskien. Suurin vaikutus on silti YEL-valtionosuuteen, mikä määrittää pitkälti myös vaikutusta julkistalouteen.
Muutokset säädöksiin ja YEL-vakuutuksen toimeenpanoon vievät aikansa
Koska ansiot tulevat YEL-työtulon määrittelyyn uutena elementtinä, niitä koskeva tieto on määriteltävä riittävän yksiselitteisesti eri yrittäjäryhmille ja yritysmuodoissa toimiville. Ja vaikka nykyisten työtulotekijöiden poistamisesta ei ole päätetty, ansioiden huomioiminen muiden tekijöiden kokonaisuudessa tulee kirjoittaa YEL-lakipykäliin.
Muutosvaiheessa on odotettavissa paljonkin työtä YEL-vakuutuslaitoksille. Ansiotiedon huomioinnin ja sen merkityksen kasvun ajatellaan tapahtuvan vähitellen. Verotuksen tietojen saanti työeläkevakuuttajille vaatii suunnittelua, määrittelyä ja tietojärjestelmätyötä. Työtulon laskentapalvelua täytynee uudistaa. Muutoksia saattaa tulla myös vakuuttamisen ja eläkepuolen tietojärjestelmiin. Myös jouston käyttö voi vaatia tietojärjestelmiin muutoksia. Neuvonta- ja päätöstyötä on tiedossa useille vuosille.
Yleisarvio muutoksesta
Muutos on historiallinen siinä mielessä, että vuosikymmenten keskustelujen jälkeen ansiotietoa tullaan hyödyntämään yrittäjien YEL-vakuuttamisessa. Yrittäjien vakuuttamisessa otetaan askel siihen suuntaan missä muut EU-maat ovat jo pitkään olleet.
Vaikka muutos on merkittävä YEL:n historiassa, se ei ole vielä radikaali mallimuutos. Vanha käytäntö jää elämään – uuden tehdessä tuloaan sen rinnalle. Siinä mielessä uusi YEL on hybridimalli, joka rakentuu osin selvityshenkilö Jukka Rantalan pohjatyölle.
Lähentääkö ansioiden huomioiminen yrittäjien vakuuttamista palkansaajien vakuuttamiseen?
Keskimäärin yrittäjien vakuutustasot ovat nyt selkeästi palkansaajia matalammalla. Nykylain jatkuminen kaventaisi eroa jonkin verran. Uudistus kaventaa tätä eroa keskimäärin vähemmän. Toisaalta ansioiden ja maksujen vastaavuus paranee, millä on suora vaikutus yrittäjän työeläkkeeseenkin.
Myöhempi historiankirjoitus voi arvioida valmistelun, päätöksenteon ja etujärjestöjen roolin muutoksia. YEL uinui vuosikymmeniä, nyt siihen ollaan tekemässä lyhyen ajan sisällä jo toinen uudistus ja eri sisällöllä kuin mitä edellinen hallitus päätti. Orpon hallituksen päätös ottaa valmistelu omiin käsiinsä korostaa YEL-päätösten poliittista merkittävyyttä ja hallituksen suorempaa vastuuta yrittäjien suuntaan.
