Pitkän aikavälin laskelman 2016 tulokset

Väestöennuste, ikärajat ja elinaikakerroin

Laskelman perusvaihtoehdossa käytetään Tilastokeskuksen väestöennustetta vuodelta 2015. Ennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa jatkuvasti. Vuoden 2015 lopussa väestön määrä oli 5,49 miljoonaa, ja sen ennustetaan kasvavan 6,1 miljoonaan vuoteen 2085 mennessä. Väestön kasvu on pääosin seurausta 65 vuotta täyttäneen väestön kasvusta.

Vuonna 1955 syntyneistä alkaen vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 3 kk ikäluokkaa kohti, kunnes se on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä. Vuonna 1965 syntyneistä alkaen alin vanhuuseläkeikä kytketään elinajanodotteen kehitykseen. Vanhuuseläkkeen suuruus sopeutetaan vanhuuseläkeikäisten elinajanodotteen muutokseen elinaikakertoimen avulla. Vanhuuseläkkeisiin sovelletaan 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa. Vuonna 2030 elinaikakertoimen arvo on 0,909 ja vuonna 2085 se on 0,848. Tavoite-eläkeikä määritellään kullekin ikäluokalle. Lykkäämällä eläkettä tavoite-eläkeikään saakka lykkäyskorotus on elinaikakertoimen vaikutuksen suuruinen.

Työeläkejärjestelmän ikärajoja

Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä   Tavoite-eläkeikä
 1955  63 v 3 kk  64 v 1 kk
 1960  64 v 6 kk  66 v
 1965  65 v 2 kk  67 v 2 kk
1970  65 v 8 kk  67 v 11 kk
1975  66 v 2 kk  68 v 7 kk
 1980  66 v 7 kk  69 v 3 kk
 1985  67 v  69 v 11 kk
 1990  67 v 5 kk
 1995  67 v 9 kk
 2000  68 v 1 kk

Eläkemeno ja eläkkeiden taso

Seuraavassa eläkemenojen, eläkkeiden tason ja TyEL-maksun kehitystä tarkastellaan peruslaskelman sekä optimistisen että pessimistisen väestö- ja talousskenaarion avulla. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan työllisyyden, ansiotason kasvuvauhdin ja eläkevarojen tuoton osalta.

Työllisyysaste, ansiotason kasvu ja eläkevarojen tuotto eri vaihtoehdoissa 

OPTIMISTINEN PERUS PESSIMISTINEN
Työllisyysaste vuosina
2020-2085 keskimäärin
 74,4 % 72,3 % 70,1 %
 Ansiotason reaalinen kasvuvauhti, %  2,0 1,5 1,0
 Eläkevarojen reaalituotto,
%
1 %-yks. peruslaskelmaa
korkeampi
3 % vuosina
2017-2026,
3,5 % vuodesta 2027 alkaen
1 %-yks. peruslaskelmaa
matalampi

Lakisääteiset kokonaiseläkemenot  vuonna 2015 olivat 13,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Korkeimmillaan osuus nousee 2020-luvulla peruslaskelmassa 14,3 prosenttiin ja pessimistisessä laskelmassa 15,2 prosenttiin.  Optimistisessa skenaariossa eläkemenojen BKT-osuus alkaa laskea heti lähtövuodesta alkaen. Kaikissa skenaarioissa eläkemenojen BKT-osuus on matalimmillaan noin vuonna 2050, jonka jälkeen se alkaa taas kasvaa päätyen peruslaskelmassa likimäärin nykytasolleen laskentajakson lopussa 2085. Laskentajakson aikana keskimääräisen eläkkeen ostovoima nousee jatkuvasti ansiotason kasvun seurauksena. Suhteessa yleiseen ansiotasoon keskieläkkeen taso kääntyy laskuun noin vuonna 2020. Tärkein syy suhteellisen eläketason alenemiselle on pidentyvä elinajanodote ja elinaikakerroin, joka sopeuttaa etuustason vastaamaan muutoksia elinajanodotteessa.

Eläkkeiden ostovoima on korkein optimistisessa vaihtoehdossa ja matalin pessimistisessä vaihtoehdossa, koska työeläke määräytyy työansioiden perusteella. Suhteessa yleiseen ansiotasoon eläkkeiden taso on korkein pessimistisessä vaihtoehdossa, koska tällöin työeläkeindeksi ja palkkakerroin jäävät vähiten jälkeen ansiotason kasvusta.

Lakisääteiset eläkemenot, prosenttia BKT:sta 

menot_fi

Keskieläke, prosenttia keskipalkasta

keskielake_fi

TyEL-maksu

Peruslaskelmassa TyEL-maksu nousee vuoden 2015  24,0 prosentista 24,8 prosenttiin 2020-luvun aikana. Maksutaso laskee 24,4 prosenttiin 2030-luvulla, kunnes se alkaa nousta vuosisadan puolivälissä. Maksutaso on noin 28 prosenttia laskentajakson lopulla.  Optimistisessa vaihtoehdossa TyEL-maksu jää noin 2-4 prosenttiyksikköä perusvaihtoehtoa matalammaksi ja pessimistisessä vaihtoehdossa TyEL-maksu nousee 2-4 prosenttiyksikköä perusvaihtoehtoa korkeammaksi.

TyEL-maksu, prosenttia palkoista

TyEL-maksu_fi

Oikopolut:

 

AIHEEN ASIANTUNTIJA: KAARLO REIPAS, MIKKO SANKALA