Pitkän aikavälin laskelman 2019 tulokset

Väestöennuste, ikärajat ja elinaikakerroin

Laskelmassa käytetään Tilastokeskuksen väestöennustetta vuodelta 2018, jonka mukaan väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035. Vuoden 2017 lopussa väestön määrä oli 5,51 miljoonaa, ja sen ennustetaan kasvavan 5,62 miljoonaan vuoteen 2035 mennessä ja laskevan 5,15 miljoonaan vuoteen 2085 mennessä.

Vuonna 1955 syntyneistä alkaen vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 3 kk ikäluokkaa kohti, kunnes se on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä. Vuonna 1965 syntyneistä alkaen alin vanhuuseläkeikä kytketään elinajanodotteen kehitykseen. Vanhuuseläkkeen suuruus sopeutetaan vanhuuseläkeikäisten elinajanodotteen muutokseen elinaikakertoimen avulla. Vanhuuseläkkeisiin sovelletaan 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa. Vuonna 2030 elinaikakertoimen arvo on 0,914 ja vuonna 2085 se on 0,849. Tavoite-eläkeikä määritellään kullekin ikäluokalle. Lykkäämällä eläkettä tavoite-eläkeikään saakka lykkäyskorotus on vähintään elinaikakertoimen vaikutuksen suuruinen.

Työeläkejärjestelmän ikärajoja

Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä   Tavoite-eläkeikä Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja
 1955  63 v 3 kk  64 v 1 kk 68 v
 1960  64 v 6 kk  65 v 10 kk 69 v
 1965  65 v 2 kk  67 v 70 v
1970  65 v 8 kk  67 v 9 kk 70 v
1975  66 v 2 kk  68 v 6 kk 70 v
 1980  66 v 8 kk  69 v 2 kk 70 v
 1985  67 v 1 kk  69 v 10 kk 70 v
 1990  67 v 5 kk  70 v
 1995  67 v 10 kk  70 v
 2000  68 v 2 kk  70 v

Eläkemeno ja eläkkeiden taso

Seuraavassa eläkemenojen, eläkkeiden tason ja TyEL-maksun kehitystä tarkastellaan peruslaskelman sekä optimistisen että pessimistisen talousskenaarion avulla. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan työllisyyden, ansiotason kasvuvauhdin ja eläkevarojen tuoton osalta.

Työllisyysaste, ansiotason kasvu ja eläkevarojen tuotto eri vaihtoehdoissa 

OPTIMISTINEN PERUS PESSIMISTINEN
Työllisyysaste vuosina
2020-2085 keskimäärin
 75,7 % 73,5% 71,3 %
 Ansiotason reaalinen kasvuvauhti, %  2,0 1,5 1,0
 Eläkevarojen reaalituotto,
%
1 %-yks. peruslaskelmaa
korkeampi
2,5 % vuosina
2019-2028,
3,5 % vuodesta 2029 alkaen
1 %-yks. peruslaskelmaa
matalampi

Lakisääteiset kokonaiseläkemenot vuonna 2017 olivat 13,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyy lähellä nykyistä tasoaan vuoteen 2030 asti. Korkeimmillaan osuus nousee 2030-luvulla, peruslaskelmassa 13,5 prosenttiin ja pessimistisessä laskelmassa 14,5 prosenttiin. Vuoden 2030 jälkeen eläkeläisten määrän kasvu hidastuu ja keskimääräiset eläkkeet suhteessa ansiotasoon alenevat. Nämä tekijät kääntävät eläkemenot laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoteen 2045 mennessä peruslaskelmassa suhde alenee 12,5 prosenttiin, pessimistisessä laskelmassa 13,7 prosenttiin ja optimistisessa laskelmassa 11,4 prosenttiin. Vuoden 2050 tienoilla keskieläkkeen madaltuminen suhteessa keskiansioon hidastuu ja eläkkeensaajien määrän kasvu jatkuu. Eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen alkaa näistä syistä nousta ja tämä nousu jatkuu vuosisadan loppupuolelle saakka. Optimistisessa talousskenaariossa eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen jäävät pitkällä aikavälillä 1,2 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalammalle tasolle ja pessimistisessä talousskenaariossa ne nousevat 1,4 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa korkeammiksi.

Laskentajakson. aikana keskimääräisen eläkkeen ostovoima nousee jatkuvasti ansiotason kasvun seurauksena. Vuodesta 2023 alkaen keskieläkkeen ja keskiansion suhde kuitenkin alenee. Tärkein syy suhteellisen eläketason alenemiselle on pidentyvä elinajanodote sekä elinaikakerroin, joka sopeuttaa etuustason vastaamaan muutoksia elinajanodotteessa.

Eläkkeiden ostovoima on korkein optimistisessa vaihtoehdossa ja matalin pessimistisessä vaihtoehdossa, koska työeläke määräytyy työansioiden perusteella. Suhteessa yleiseen ansiotasoon eläkkeiden taso on korkein pessimistisessä vaihtoehdossa, koska tällöin työeläkeindeksi ja palkkakerroin jäävät vähiten jälkeen ansiotason kasvusta.

Lakisääteiset eläkemenot, prosenttia BKT:sta 

menot_fi

 

Keskieläke, prosenttia keskipalkasta

menot_fi

TyEL-maksu

Peruslaskelmassa TyEL-maksu säilyy alle 25 prosentissa vuoteen 2050 asti. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla TyEL-maksua on korotettava voimakkaasti TyEL:n menoprosentin kasvaessa väestörakenteen muutoksista johtuen. Peruslaskelmassa TyEL-maksu on laskentajakson lopussa 30,5 prosenttia palkkasummasta. Optimistisessa talousskenaariossa TyEL-maksu jää vuoteen 2030 mennessä 2,1 prosenttiyksikköä perusvaihtoehtoa matalammaksi ja pessimistisessä vaihtoehdossa se nousee 2,1 prosenttiyksikköä perusvaihtoehtoa korkeammaksi. Vuoteen 2085 mennessä maksu jää optimistisessa vaihtoehdossa 4,4 prosenttiyksikköä perusvaihtoehtoa matalammaksi ja pessimistisessä vaihtoehdossa se nousee 4,4 prosenttiyksikköä korkeammaksi.

TyEL-maksu, prosenttia palkoista

menot_fi

 

Oikopolut:

 

AIHEEN ASIANTUNTIJA: KAARLO REIPAS, MIKKO SANKALA