Ilari Ilmakunnas
Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei yleensä muuta merkittävästi eläkkeen ottaneen tulotasoa
Osittainen varhennettu vanhuuseläke on muodostunut suosituksi. Ei ole kuitenkaan kovinkaan paljon tietoa siitä, miten eläkettä käytetään. Selvitimme ensimmäistä kertaa, miten nettotulot muuttuvat osittaisen vanhuuseläkkeen ottamisen myötä. Tulosten perusteella osittainen vanhuuseläke ei kovinkaan usein tarkoita merkittävää lisätuloa. Tätä selittävät työmarkkina-asema ja sen kehitys.
Viime vuodet osoittavat, että taloudellinen harkinta vaikuttaa eläkkeellesiirtymispäätöksiin
Kuluttajahintojen nousu näkyi poikkeuksellisen suurina työeläkeindeksikorotuksina vuosina 2023 ja 2024. Korotukset vaikuttivat eläkkeelle siirtymisen ja sen ajoittumisen taloudellisiin kannustimiin. Vertailemalla eläkkeelle siirtymistä vuodenvaihteen molemmin puolin voidaan arvioida taloudellisen harkinnan merkitystä.
Eläkeiän nousu ei näy täysimääräisesti työuran pidentymisenä
Useissa maissa on nostettu lakisääteistä vanhuuseläkeikää viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimusten perusteella nämä uudistukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Työllisyys ei kuitenkaan ole useimmiten kasvanut täysimääräisesti, koska samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet.
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen noudatti poikkeuksellista kaavaa vuonna 2022
Tammikuu on tyypillisesti ollut kalenterikuukausi, jolloin tavallisimmin siirrytään vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2022 yleisin eläkkeellesiirtymiskuukausi oli kuitenkin joulukuu eli kuukausi, jolloin on tavallisesti jääty kaikista harvimmin vanhuuseläkkeelle.
Köyhyysrajan muutokset vaikuttavat herkästi vanhuuseläkeläisten tuloköyhyysriskiin
Vanhuuseläkeikäisillä tulot ovat usein lähempänä köyhyysrajaa kuin työikäisillä. Lisäksi heidän tulonsa vaihtelevat keskimääräistä vähemmän. Siksi köyhyysrajan muutokset aiheuttavat vanhuuseläkeläisten tuloköyhyysriskiin suurempia muutoksia kuin muilla ikäryhmillä.
Löysästä sukupolvipuheesta tulisi luopua
Suomeenkin on viime vuosina rantautunut tarkastelutapa, jossa erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä lähestytään sukupolvien näkökulmasta. Tiettyinä vuosina syntyneitä henkilöitä kutsutaan tietyn sukupolven edustajiksi. Nämä sukupolviluokittelut ovat kuitenkin tuontitavaraa ja vain harvoin tuovat lisäarvoa suomalaiseen keskusteluun.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä kuvaava mittari on ongelmallinen
Euroopan unionissa seurataan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää. Myös Suomessa tämän mittarin käyttäminen on hiljalleen yleistynyt. Mittarissa on kuitenkin puutteensa.
