Blogilistaus

Laki yrittäjien eläkevakuutuksesta eli YEL täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Laki tuli voimaan vuonna 1970 samaan aikaan kuin laki maatalousyrittäjien eläkkeistä. 1960-luvun alussa perustetun työeläkejärjestelmän laajentaminen koskemaan palkansaajien lisäksi myös yrittäjiä oli merkittävä laajennus. Uudistuksen tavoitteena oli yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen ja samalla työeläkejärjestelmän kattavuuden parantaminen.

Vuonna 1970 maatalousyrittäjiä oli Suomessa vielä selvästi enemmän kuin muita yrittäjiä. Nykyään tilanne on päinvastainen. Kun YEL-vakuutettuja yrittäjiä oli viime vuonna kaikkiaan noin 210 000, vakuutettuja maatalousyrittäjiä oli reilut 50 000.

Vakuutuksen kattavuus ja pakollisuus lähtökohtina

Perusajatus yrittäjäeläkkeessä on alusta lähtien ollut sama kuin työeläkkeessä. Vakuutus on pakollinen ja koskee kaikkia, joilla on yrittäjätuloa tietyn minimitason ylittävä määrä. YEL:n maksutaso on lähellä työeläkkeen maksutasoa ja säännöt eläkkeen karttumisesta ovat samanlaiset. Erona on tosin vakuutettavan työtulon määrittäminen. Palkansaajilla maksu perustuu palkkaan, kun taas yrittäjän vakuutettava tulo on yrittäjän itsensä ilmoittama yrittäjätulo. Toisaalta lain mukaan vakuutettavan yrittäjätulon tulisi suuruudeltaan vastata samanlaisesta työstä maksettavaa palkkaa.

Tässä on tavoitteena ollut turvata eri työnteon tapojen neutraalisuus, toisin sanoen se, että eläkemaksu on samantasoinen riippumatta siitä, tehdäänkö työ yrittäjänä tai työsuhteessa. Toisin kuin työeläkkeessä, YEL-työtulolle on olemassa alaraja ja yläraja ja siten myös katto eläkkeelle ja eläkemaksuille.

Valtio kompensoi yrittäjäeläkkeitä

Yrittäjäeläke eroaa työeläkkeestä siinä suhteessa, että sitä ei rahastoida. Jos YEL-maksutulo ei riitä kattamaan menoja, erotus kompensoidaan eläkevakuuttajille valtion varoista. Tänä vuonna valtio vastaa arviolta neljänneksestä maksettavista YEL-eläkkeistä.

Molemmissa eläkkeissä on vuosien myötä tehty samanlaisia muutoksia. Tärkein on maksutason nousu. Kun YEL tuli voimaan 50 vuotta sitten, maksutaso oli matala, ja siksi eläkevakuutus oli varsin edullinen. Tilannetta paransi eläkeindeksi, joka paransi eläkkeiden reaalitasoa.

Tilanne alkoi muuttua 1990-luvulla. Tuolloin yrittäjäeläkkeisiin tehtiin samanlaisia muutoksia kuin työeläkkeisiin. Otettiin käyttöön nk. taitettu indeksi ja vuoden 2005 uudistuksessa luovuttiin loppupalkkaperiaatteesta.  Nyt eläkekarttuma perustuu koko työuran maksuihin.

Eläkevakuutusmaksujen taso on noussut viime vuosiin asti. Nykyinen YEL-maksutaso on noin 25 prosenttia. Aloittavalla yrittäjillä on määräaikainen maksualennus ja 53 vuotta täyttäneet puolestaan maksavat korotettua maksua.

Alivakuuttaminen ongelmana

Yrittäjäeläkejärjestelmän perusteisiin ei ole tehty merkittäviä uudistuksia. Vähitellen järjestelmän ongelmaksi on kuitenkin muodostunut alivakuuttaminen. Tilastojen mukaan YEL:n mukaan vakuutetut työtulot ovat matalammat kuin palkansaajien tulot ja usein myös alemmat kuin toteutunut yrittäjätulo. ETK:n tuoreen tutkimuksen mukaan noin kolme viidestä yrittäjästä alivakuuttaa itsensä. Alivakuuttamisen seurauksena yrittäjien sosiaaliturvassa on puutteita: eläkekertymä voi jäädä heikoksi samoin kuin YEL-tasoon liitetty muut sosiaaliturva.

Alivakuuttamiseen on monia syitä. Yksi on tietysti vakuutuksen hinta. Pienituloiselle yrittäjälle YEL-maksu on tuntuva rasitus. Maksaminen voi tuntua myös turhalta silloin, kun odotettu eläketaso jää lähelle takuueläkkeen tasoa.

Toisaalta YEL-vakuutusta voidaan karsastaa myös siksi, että sitä pidetään epäedullisempana kuin muita varautumisen muotoja.  Vertailukohtana voidaan pitää sijoitustoiminnan korkeita tuotto-odotuksia, joihin kuitenkin liittyy myös enemmän riskiä. Samalla voi unohtua se, että YEL-maksu on verotuksessa vähennyskelpoinen ja myös se, että YEL-vakuutukseen liittyy indeksisuoja, työkyvyttömyysturva, perhe-eläke ja vakuutus pitkäikäisyysriskin varalta.

YEL:n uudistamista ja alivakuuttamisongelman ratkaisua on pohdittu. Viimeksi asiaa käsitteli Sipilän hallituksen asettama työryhmä, joka ei kuitenkaan onnistunut saavuttamaan yksimielisyyttä. Onkin odotettavissa, että valmistelu käynnistyy jossain vaiheessa uudelleen.


Kirjoitusta on muokattu 11.6.2020 klo 12.50: poistettu kohta, jossa mainittiin eläkkeen perustana olleen työuran loppuvuodet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.