Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei yleensä muuta merkittävästi eläkkeen ottaneen tulotasoa
Osittainen varhennettu vanhuuseläke on muodostunut suosituksi. Ei ole kuitenkaan kovinkaan paljon tietoa siitä, miten eläkettä käytetään. Selvitimme ensimmäistä kertaa, miten nettotulot muuttuvat osittaisen vanhuuseläkkeen ottamisen myötä. Tulosten perusteella osittainen vanhuuseläke ei kovinkaan usein tarkoita merkittävää lisätuloa. Tätä selittävät työmarkkina-asema ja sen kehitys.
Osittainen vanhuuseläke on erittäin joustava. Sen ottaminen ei ole sidoksissa siihen, onko työssä, työtön tai kokonaan poistunut työelämästä. Tämä voi selittää eläkkeen suosiota: vuonna 2024 eläkkeen aloitti 31 000 henkilöä.
Eläkettä voi käyttää eri tavoin. Työssäkäyvä voi vähentää työtuntejaan tai toisaalta ottaa eläkkeen lisätuloksi palkan päälle. Eläkkeen voi myös ottaa, jos työskentely syystä tai toisesta on päättynyt. Näissä eri tilanteissa osittaisen vanhuuseläkkeen merkitys nettotuloissa voi olla hyvin erilainen. Tulomuutosten lisäksi myös veroaste voi muuttua.
Nettotulotarkastelu osoittaa aikaisempaa laajemmin, minkälainen merkitys osittaisella vanhuuseläkkeellä on toimeentulossa. Eläkkeen ja palkan lisäksi nettotulot sisältävät henkilön kaikki muut tulot, kuten omaisuustulot, saadut tulonsiirrot ja maksetut verot.
Keskimääräiset muutokset vähäisiä, erot eläkkeen ottaneiden välillä kuitenkin suuria
Osittaisena vanhuuseläkkeenä voi nostaa joko 25 tai 50 prosenttia kertyneestä työeläkkeestä. Valtaosa osittaista vanhuuseläkettä saavista saa 50 prosentin eläkettä.
Tarkastelumme perusteella 50 prosentin osittaista vanhuuseläkettä saavilla nettotulot olivat keskimäärin 7 prosenttia suuremmat eläkkeen aloittamisen jälkeisenä kalenterivuonna verrattuna eläkettä edeltävään aikaan. Pienempää 25 prosentin eläkettä saavilla nettotulojen taso pysyi keskimäärin likimain samalla tasolla.
Keskimääräiset arvot kuitenkin piilottavat taakseen varsin paljon vaihtelua. 50 prosentin eläkkeen ottaneista puolella nettotulojen muutos sijoittui 18 prosentin kasvun ja 13 prosentin laskun välille. Kymmenellä prosentilla nettotulot kasvoivat vähintään noin kolmanneksen, mutta vastaavasti joka kymmenennellä nettotulot laskivat vähintään noin kolmanneksen eläkkeestä huolimatta.
Nettotulojen muuttuminen osittaisen vanhuuseläkkeen ottamisen myötä (nettotulosuhde)*
| 50 prosentin osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneet | Nettotulosuhde |
|---|---|
| 10. prosenttipiste | 68 |
| 25. prosenttipiste | 87 |
| Mediaani | 107 |
| 75. prosenttipiste | 118 |
| 90. prosenttipiste | 134 |
| 25 prosentin osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneet | Nettotulosuhde |
|---|---|
| 10. prosenttipiste | 73 |
| 25. prosenttipiste | 88 |
| Mediaani | 98 |
| 75. prosenttipiste | 108 |
| 90. prosenttipiste | 117 |
* Tarkastelussa ovat vuonna 2021 osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneet, jotka saivat eläkettä yhä vuoden 2022 lopussa. Vuoden 2022 nettotuloja on verrattuna vuosien 2018–2020 keskiarvoon (nettotulosuhde). Nettotulot on muutettu vuoden 2022 tasoon kuluttajahintaindeksillä. Mediaani kuvaa nettotulosuhdetta, jonka sekä ala- että yläpuolella on puolet henkilöistä. 10. prosenttipiste kuvaa nettotulosuhdetta, jonka alapuolelle jää 10 prosenttia henkilöistä, ja 25. prosenttipiste kuvaa nettotulosuhdetta, jonka alapuolella jää 25 prosenttia henkilöistä. 75. ja 90. prosenttipiste ovat puolestaan nettotulosuhteita, joiden yläpuolelle sijoittuu 25 ja 10 prosenttia henkilöistä.
Muutokset työmarkkina-asemassa selittävät eroja
50 prosentin osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneilla työeläke muodostaa keskimäärin viidenneksen bruttotuloista. Eläketuloista huolimatta nettotulotaso laskee monella. Merkittävä syy on se, että osittaisen vanhuuseläkkeen ottaminen on yhteydessä työtulojen vähenemiseen. Nettotulojen putoaminen on erityisen tyypillistä, mikäli työskentely päättyy kokonaan eläkkeen ottamisen lähettyvillä.
Toisaalta työssä jatkaneillakaan nettotulojen tason nouseminen ei ollut itsestään selvää, noin 25 prosentilla nettotulot joko pysyivät likimain samalla tasolla tai laskivat. Tätä saattaa selittää työtuntien vähentäminen.
Kaikkein eniten nettotulot kasvoivat tyypillisimmin niillä, ketkä eivät olleet työssä ennen osittaisen vanhuuseläkkeen aloittamista. 25 prosentilla tästä ryhmästä nettotulot kasvoivat kolmanneksella tai enemmän.
Osittainen vanhuuseläke yhdistyy niin työssäkäynnin kuin työttömyyden kanssa
Osittaisella vanhuuseläkkeellä on tavoiteltu joustavia mahdollisuuksia yhdistää osittainen eläke ja työnteko. Tutkimuksemme tulokset ilmentävätkin osittaiseen vanhuuseläkkeeseen liittyvää joustavuutta.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottavista on työssäkäyviä. Heistä suurin osa jatkaa työssä eläkkeen aloittamisen jälkeen. Täten tulokset, jotka koskevat kaikkia eläkettä saavia, heijastelevat pitkälti työssä jatkavien kehitystä.
Toisaalta erityisesti työskentelyn päättäneillä osittainen vanhuuseläke on yhteydessä siihen, että työttömyysetuuksien määrä on kasvanut. Lisäksi 25 prosentin eläke ja 50 prosentin eläke näyttävät yhdistyvän työskentelyyn eri tavoin. Pienempi, eli 25 prosentin osittainen vanhuuseläke, liittyy useammin työntekoon: sen valinneet jatkavat useammin työssä ja ovat harvemmin poissa työelämästä ennen tai jälkeen eläkkeen alkamisen kuin ne, jotka valitsevat 50 prosentin eläkkeen.
Osittaisen vanhuuseläkkeen käyttötapoja tulee tarkastella monipuolisesti. Tutkimuksemme havainnollistaa, että tätä eläkelajia on syytä tarkastella työmarkkina-aseman muutokset huomioiden.
Tutkimusjulkaisu: Miten nettotulot muuttuvat osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymisen seurauksena?
Etk.fi-blogissa asiantuntijat kirjoittavat myös yhdessä tuumin. Lisää Ilari Ilmakunnaan ja Juha Rantalan kirjoituksia voit lukea heidän omista blogeistaan. Ilari Ilmakunnaan Etk.fi-blogi | Juha Rantalan Etk.fi-blogi
