Tutkimusta eläkkeelle siirtymisestä
Eläkkeelle siirrytään erilaisia reittejä pitkin. Eläkkeelle siirtymisen ajankohdan ja eläkelajin tutkimus antaa tietoa työurien pidentymisestä sekä eri eläkelajien, kuten työkyvyttömyyseläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen yleisyydestä.
Ohjelmakaudella tutkitaan eläkkeelle siirtymistä eläkelajeittain ja väestöryhmittäin sekä arvioidaan etenkin vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia. Toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ohella tutkitaan väestön eläkeaikeita sekä aiotun ja toteutuneen eläkeiän yhteyttä. Tarkastelussa ovat työpaikkatason tekijöiden yhteys eläkkeelle siirtymiseen ja työnantajien näkemykset muun muassa ikääntyvästä työvoimasta ja eläkejärjestelmän ikärajoista.
Monen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaudella tutkitaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, hakemista ja hylkäysosuuden ajallista muutosta ja väestöryhmittäisiä eroja sekä näiden vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrään. Lisäksi tarkastellaan terveyden, työkyvyn ja työolojen yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen sekä työkykyä tukevia toimia ja eläkkeelle siirtymisen prosessia.
Uutta tutkimustietoa
Suomalaiset aikovat eläkkeelle yhä myöhemmin – muutos jopa yllättävän iso
Palkansaajat suunnittelevat jäävänsä eläkkeelle yhä myöhemmin. Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan vuosina 2018–2023 suomalaisten suunnittelema eläköitymisikä on noussut ripeämmin kuin alin eläkeikä. Ekonomisti Satu Nivalaisen mukaan uutinen on myönteinen, sillä aiottu eläkeikä ennustaa toteutunutta eläkeikää varsin hyvin.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
- Suomalaiset aikovat eläkkeelle yhä myöhemmin – muutos jopa yllättävän iso (3.2.2026)
- Blogi: Palkansaajat aikovat eläkkeelle entistä myöhemmin
Aiheesta muualla:
Alle 30-vuotiaiden eläkkeelle siirtyneiden työhistoria on lyhyt – masennus yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeille
Valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat kuitenkin varsin moninainen joukko. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työoloilla on yhteys jaksamiseen ja molemmat ohjaavat eläkkeelle jäämisen ajankohtaa
Vaikutusmahdollisuudet työhön ja hyvä johtaminen vähentävät eläkettä edeltäviä jaksamisongelmia ja työn psykososiaaliset vaatimukset lisäävät niitä. Jaksamisongelmat aikaistavat eläköitymistä. Työaikojen joustavuus ja vaikutusmahdollisuudet työhön myöhentävät ja työn fyysiset ja psykososiaaliset vaatimukset aikaistavat eläköitymistä – psykososiaaliset vaatimukset myös epäsuorasti jaksamisongelmien kautta. Heikentyneen terveyden vaikutus eläkkeelle jäämisen ajoittumiseen välittyy jaksamisongelmien kautta. Artikkeli on julkaistu Research on Aging-lehdessä.
Aiheesta muualla:
- Tutkimusartikkeli: Working Conditions, Psychological Well-Being of Older Employees and Retirement Timing: Results From Linked Survey and Register Data in Finland (Research on Aging) OnlineFirst. Rinnakkaistallenne Julkarissa.
Vain harva palaa kuntoutustuelta työelämään
Kuntoutustuen aloittaneet saivat pääsääntöisesti työkyvyttömyyseläkettä useamman vuoden, ja vain harva (18 %) palasi työelämään. Tutkimuksessa seurattiin kuntoutustuelle siirtyneiden vaiheita neljä vuotta ennen ja jälkeen tuen alkamisen. Työkyvyttömyyden vaiheiden ymmärtäminen auttaa kehittämään keinoja työelämään palaamisen tukemiseksi ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Artikkeli on julkaistu European Journal of Public Health -lehdessä.
Aiheesta muualla:
Jaksamisen ja vapaa-ajan lisääntyminen parantavat koettua elämänlaatua eläköitymisen jälkeen
Joustava eläkkeelle siirtyminen lakisääteisen vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen mahdollistaa elämänlaadun kokonaisuuden tasapainottamisen. Ennen eläkkeelle siirtymistä elämänlaatu oli matalin alimmassa eläkeiässä ja korkein vähintään vuodella eläköitymistä lykänneillä. Eläkkeelle siirtymisen myötä elämänlaatu parantui eniten heti eläköityneillä, mikä selittyi pääosin jaksamisen parantumisella ja lisääntyneellä vapaa-ajalla. Tutkimus perustuu Eläketurvakeskuksen kyselytutkimukseen vuodelta 2022. Tutkimusartikkeli julkaistiin European Journal of Ageing -lehdessä elokuussa 2025.
Aiheesta muualla:
Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset lisääntyneet – mitä syitä taustalla on?
Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäykset työeläkejärjestelmässä ovat yleistyneet selvästi parinkymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2007 uusista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista 20 prosenttia sai kielteisen päätöksen, vuonna 2024 hylättyjä hakemuksia oli 40 prosenttia. Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa on tarkasteltu työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuuksien kehitystä hakijoiden erilaisten taustatekijöiden mukaan vuodesta 2007 lähtien.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Vanhuuseläkeiän nousu pidentää työuria ja vahvistaa julkista taloutta
Kolmen kuukauden nousu eläkeiässä on lisännyt työllisyyttä merkittävästi vanhan ja uuden eläkeiän välillä, mutta samalla myös työttömyys, työkyvyttömyys ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus on kasvanut. Taustalla on lähinnä aiemman työmarkkina-aseman säilyminen. Vaikutuksissa ei havaittu sukupuolieroja, mutta erot koulutustason, tulojen ja yrittäjästatuksen mukaan ovat selvät. Yhden kuukauden eläkeiän nousu on tuonut valtion kassaan 34 miljoonaa euroa per ikäluokka. Artikkeli on julkaistu Journal of Pension Economics & Finance -lehdessä.
Aiheesta muualla:
- Tutkimusartikkeli: Increasing Statutory Retirement Age, Labor Market Outcomes and Effect Heterogeneity: The 2017 Pension Reform in Finland (Cambridge University Press)
- Artikkelin rinnakkaistallenne (Julkari)
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa ennen eläkeikää jopa 40 prosenttia siihen oikeutetuista
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä eläkkeeseen oikeutetuista noin 20 prosenttia otti eläkkeen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo noin 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla: