Tutkimusta eläkkeelle siirtymisestä
Eläkkeelle siirrytään erilaisia reittejä pitkin. Eläkkeelle siirtymisen ajankohdan ja eläkelajin tutkimus antaa tietoa työurien pidentymisestä sekä eri eläkelajien, kuten työkyvyttömyyseläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen yleisyydestä.
Ohjelmakaudella tutkitaan eläkkeelle siirtymistä eläkelajeittain ja väestöryhmittäin sekä arvioidaan etenkin vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia. Toteutuneen eläkkeelle siirtymisen ohella tutkitaan väestön eläkeaikeita sekä aiotun ja toteutuneen eläkeiän yhteyttä. Tarkastelussa ovat työpaikkatason tekijöiden yhteys eläkkeelle siirtymiseen ja työnantajien näkemykset muun muassa ikääntyvästä työvoimasta ja eläkejärjestelmän ikärajoista.
Monen työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaudella tutkitaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, hakemista ja hylkäysosuuden ajallista muutosta ja väestöryhmittäisiä eroja sekä näiden vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrään. Lisäksi tarkastellaan terveyden, työkyvyn ja työolojen yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen sekä työkykyä tukevia toimia ja eläkkeelle siirtymisen prosessia.
Uutta tutkimustietoa
Vain harva palaa kuntoutustuelta työelämään
Kuntoutustuen aloittaneet saivat pääsääntöisesti työkyvyttömyyseläkettä useamman vuoden, ja vain harva (18 %) palasi työelämään. Tutkimuksessa seurattiin kuntoutustuelle siirtyneiden vaiheita neljä vuotta ennen ja jälkeen tuen alkamisen. Työkyvyttömyyden vaiheiden ymmärtäminen auttaa kehittämään keinoja työelämään palaamisen tukemiseksi ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Artikkeli on julkaistu European Journal of Public Health -lehdessä.
Aiheesta muualla:
Jaksamisen ja vapaa-ajan lisääntyminen parantavat koettua elämänlaatua eläköitymisen jälkeen
Joustava eläkkeelle siirtyminen lakisääteisen vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen mahdollistaa elämänlaadun kokonaisuuden tasapainottamisen. Ennen eläkkeelle siirtymistä elämänlaatu oli matalin alimmassa eläkeiässä ja korkein vähintään vuodella eläköitymistä lykänneillä. Eläkkeelle siirtymisen myötä elämänlaatu parantui eniten heti eläköityneillä, mikä selittyi pääosin jaksamisen parantumisella ja lisääntyneellä vapaa-ajalla. Tutkimus perustuu Eläketurvakeskuksen kyselytutkimukseen vuodelta 2022. Tutkimusartikkeli julkaistiin European Journal of Ageing -lehdessä elokuussa 2025.
Aiheesta muualla:
Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset lisääntyneet – mitä syitä taustalla on?
Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäykset työeläkejärjestelmässä ovat yleistyneet selvästi parinkymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2007 uusista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista 20 prosenttia sai kielteisen päätöksen, vuonna 2024 hylättyjä hakemuksia oli 40 prosenttia. Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa on tarkasteltu työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuuksien kehitystä hakijoiden erilaisten taustatekijöiden mukaan vuodesta 2007 lähtien.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa ennen eläkeikää jopa 40 prosenttia ikäluokasta
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä noin 20 prosenttia otti eläkkeen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Eläkeiän nousu on kasvattanut työllisyyttä merkittävästi – etenkin yrittäjillä ja työntekijäammateissa
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän nousu on kasvattanut työllisyyttä työntekijöillä ja yrittäjillä selvästi enemmän kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Eläketurvakeskuksen ekonomisti Satu Nivalainen on tarkastellut eläkeiän nousun vaikutuksia vuosina 1954–1957 syntyneillä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
- Tutkimusjulkaisu: Vanhuuseläkeiän nousun vaikutukset vuosina 1954–1957 syntyneillä ja sosioekonomiset erot (Julkari)
- Tutkimusjulkaisu: Vuoden 2017 eläkeuudistus: Vanhuuseläkeiän nousun vaikutus työllisyyteen ja muihin työmarkkinatiloihin (Julkari)
Yksilöllisen varhaiseläkkeen poisto vähensi työkyvyttömyyseläkehakemuksia selvästi
Yksilöllinen varhaiseläke poistamisella oli suuri vaikutus 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkehakemuksiin, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit eivät muuttuneet tämän ikäisillä. Ainoastaan eläkkeen nimi muuttui yksilöllisestä varhaiseläkkeestä työkyvyttömyyseläkkeeksi. Nimenmuutoksen myötä hakeminen väheni 1,8 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa 37 prosentin vähennystä. Matalasti koulutetuilla hakeminen väheni muita enemmän. Tutkimusartikkeli on julkaistu Journal of Economic Behavior & Organization -lehdessä.
Aiheesta muualla: