Uudet eläkelajit ja eläkeuudistus

Uudet eläkelajit ja eläkeuudistus -sivulla esitellään vuoden 2017 eläkeuudistukseen liittyviä tilastotietoja. Eläkeuudistus toi mukanaan kaksi uutta eläkelajia, osittain varhennetun vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen. Uudistus nostaa myös vanhuuseläkeikää portaittain.

Vain harva jää vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen on myöhentänyt eläkkeelle siirtymistä. Vuonna 1954 syntyneet oli viimeinen ikäluokka, jolla vanhuuseläkkeen alaikäraja oli 63 vuotta. Heistä 60 prosenttia jäi vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana eli vuoden sisällä vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämisestä. Sen jälkeen 63-vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus työeläkevakuutetuista laski viitisen prosenttiyksikköä ikäluokkaa kohti.

Vuonna 1958 syntyneistä enää reilu tuhat eli pari prosenttia vakuutetuista jäi vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana, koska heistä vain joillakin erityisryhmillä oli oikeus eläkkeeseen ennen ikäluokan 64 vuoden alaikärajaa. Heti ikärajan täytyttyä vuonna 2022 heistä yli 20 000 siirtyi vanhuuseläkkeelle. Määrä oli likimain sama kuin edellisissä ikäluokissa alaikärajan täyttyessä.

Ikärajan noususta huolimatta suurin osa työntekijöistä on jatkanut työssä myös uudelle ikärajalle. Työntekoa siis jatketaan entistä pitempään. Samalla kuitenkin myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä lähellä vanhuuseläkeikää on lisääntynyt. Viime vuonna 61–63-vuotiailla alkoi vajaat 5 000 työkyvyttömyyseläkettä. Määrä on lähes kaksinkertainen eläkeuudistusta edeltävään aikaan verrattuna.

(Päivitetty 14.11.2023)

Uusin julkaisu:

Loppuvuoden hakemustulva nosti uusien osittaisen vanhuuseläkkeiden määrän ennätystasolle

Kuvion data Excel-taulukkona

Vuonna 2022 alkoi lähes 35 000 osittaista vanhuuseläkettä. Määrä nousi 2,5-kertaiseksi edellisvuosiin verrattuna, kun syksyllä tehtailtiin eläkehakemuksia ennätystahtiin. Viimeisten kahden kuukauden aikana alkoi lähes kaksinkertainen määrä eläkkeitä sitä edeltävään aikaan verrattuna.

Pääsyy hakemusmäärän voimakkaaseen nousuun loppuvuodesta oli poikkeuksellinen indeksikehitys, joka houkutteli jäämään eläkkeelle vuoden lopulla. Näin varmisti vuoden 2023 alussa maksussa olleisiin työeläkkeisiin tulleen indeksikorotuksen, joka oli huomattava.

Usean vuoden ajan likimain joka kymmenes 61-vuotiaista on valinnut osittaisen vanhuuseläkkeen pian ikärajan täytettyään. Viime vuonna heitä oli poikkeuksellisen paljon, kun eläkkeen valitsi lähes 12 000 vuonna 1961 syntynyttä. Samalla osuus ikäluokan eläkkeeseen oikeutetuista nousi 17 prosenttiin eli kaksinkertaiseksi aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Nuorimmassa ikäryhmässä varhennusaika oli keskimäärin 42 kuukautta, jolloin eläkkeestä tehtävä varhennusvähennys oli 16,8 prosenttia. Euromääräinen vähennys 50 prosentin tasoisessa eläkkeessä oli keskimäärin 150 €/kk ja maksettava eläke 750 €/kk.

Vuoden 2022 lopussa oli voimassa lähes 52 000 osittaista vanhuuseläkettä. Määrä nousi vuodessa 20 000 eläkkeellä. Miesten osuus eläkettä saaneista oli 58 prosenttia. Eläkkeen valinneista yli 42 000 sai 50 prosentin tasoista eläkettä, joka oli keskimäärin 830 €/kk ja mediaani 740 €/kk.

(Päivitetty 3.5.2023)

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Osittainen vanhuuseläke

Työuraeläkkeellä 104 henkilöä vuoden 2022 lopussa

Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa tuli voimaan uusi eläkelaji, työuraeläke. Sen voi saada vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, jolla on takanaan vähintään 38 vuoden työura rasittavassa ja kuluttavassa työssä. Ensimmäiset työuraeläkkeet alkoivat vuoden 2018 keväällä. Työuraeläkettä voidaan maksaa 63 vuoden iän ja vanhuuseläkkeen alaikärajan välisenä aikana, joten viime vuonna alkanut työuraeläke on voinut jatkua enintään yhden vuoden ja kolmen kuukauden ajan.

Työuraeläke 2018–2022

	2018	2019	2020	2021	2022
Hakijoita	101	111	208	266	352
Alkaneita eläkkeitä	21	27	72	84	119
– keskieläke €/kk	1 870	2 081	2 173	2 074	2 115
Eläkkeensaajia 31.12.	5	15	62	75	104