Suomen työeläkevakuutetut svt_merkki_harmaa

Palkansaajan työeläkevakuutettu kuukausiansio keskimäärin
2 857 euroa

Palkansaajien keskimääräinen työeläkevakuutettu ansio vuonna 2016 oli 2 857 euroa kuukaudessa. Miesten keskiansio oli 3 264 euroa ja naisten 2 468 euroa kuukaudessa.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna korkein työeläkevakuutettu keskiansio oli 40–49-vuotiailla, joilla miesten ansio oli keskimäärin 4 018 euroa ja naisten 2 978 euroa kuukaudessa.

Pienin työeläkevakuutettu keskiansio oli 18–29-vuotiailla, 1 775 euroa kuukaudessa. Työuran alussa palkkataso on yleensä alhaisempi kuin pitempään työskennelleillä. Nuorissa vakuutetuissa on myös paljon epäsäännöllistä työtä tekeviä, kuten opiskelijoita, joiden ansiot jäävät pieniksi.

Työeläkettä kartutti palkansaajina 2,5 miljoonaa henkilöä vuonna 2016. Palkansaajiin kuuluvat kaikki julkisen sektorin työeläkelakien piirissä työskennelleet sekä yksityisellä sektorilla työntekijän eläkelain ja merimieseläkelain piirissä työskennelleet.

Palkansaajien työeläkevakuutettuihin ansioihin luetaan kaikki työeläkevakuutettuna tehty työ. Siihen sisältyvät siten myös epäsäännölliset työt, jotka voivat olla kestoltaan lyhyitä tai osa-aikaisia.

Uusin julkaisu

Tilaston taulukot ja kuviot

Lisätietoa tilastopalvelusta

Kuvaus

Suomen työeläkevakuutetut

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Suomen työeläkevakuutetut
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä
ISSN: 2343-1369

Kuvaus

Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvista 18–68-vuotiaista henkilöistä.

Tietosisältö

Tilasto sisältää keskeiset lukumäärätiedot kaikista Suomen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvista 18–68-vuotiaista henkilöistä eli työeläkevakuutetuista ja eläkkeellä olleista. Lisäksi tilasto sisältää tietoja palkansaajien työeläkevakuutetuista ansioista sekä palkattomien aikojen ja VEKL:n mukaan karttuneista etuuksista.

Käytetyt luokitukset

Yksityinen ja julkinen sektori, työeläkelaki, sukupuoli ja ikä

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Työeläkevakuutettuja koskevat tiedot perustuvat työeläkejärjestelmän ansaintarekisteriin.

Päivitystiheys

Kerran vuodessa

Valmistumis- tai julkistamisaika

Tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden lopussa. Tarkempi aika on ilmoitettu ETK:n tilastojen julkistamiskalenterissa sivulla https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/julkistamiskalenteri/.

Aikasarja

Tilasto on ilmestynyt vuosina 2005–2013 nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut. Sen jälkeen se jaettiin kahdeksi eri tilastoksi: Suomen työeläkevakuutetut ja Suomen työeläkkeensaajat. Ensimmäinen uusi Suomen työeläkevakuutetut -tilasto julkaistiin vuoden 2013 tiedoista.

Tilaston tiedot ovat pääpiirteissään verrannollisia Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut -tilastossa aiemmin julkaistujen kanssa. Luvuissa voi olla pieniä eroja tilasto-ohjelmistoon tehtyjen korjausten ja muutosten seurauksena.

Tietoja aikasarjojen vertailukelpoisuudesta on esitetty tilaston laatuselosteessa kohdassa Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus.

Asiasanat

vakuutus, sosiaalivakuutus, eläkkeet, työeläkkeet, työsuhde, palkansaajat, palkat, yrittäjät

Yhteystiedot

https://www.etk.fi/palaute/?vastaanottaja=Tilastopalvelu

Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Työhön liittyvät käsitteet

Ei työssä tilastovuonna
Ei työssä tilastovuonna olevaksi katsotaan henkilö, jolla ei ole ollut tilastovuonna työeläkettä kartuttavaa työtä eikä hän ole ollut työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella. Lisäksi hänen on pitänyt olla työeläkevakuutettuna ennen tilastovuotta tai hän saa omaan työuraan perustuvaa eläkettä.

Eläkkeensaaja
Eläkkeensaajaksi katsotaan henkilö, joka saa jotakin omaan työuraan perustuvaa työeläkettä. Eläkkeensaaja voi saada vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- tai maatalouden erityiseläkettä.

Ensimmäisen kerran työeläkelakien piiriin tullut
Työeläkelakien piiriin henkilö tulee ensimmäisen kerran silloin, kun hän aloittaa ensimmäisessä työeläkelakien mukaisessa työsuhteessa tai yrittäjänä 18 vuoden iän täyttämisen jälkeen.

Ensimmäisen kerran tietyn työeläkelain piiriin tullut
Tietyn työeläkelain piiriin henkilö tulee silloin, kun hänelle kirjataan alkaneeksi ensimmäisen kerran kyseisen työeläkelain mukainen työ- tai yrittäjäjakso.

Palkansaaja
Palkansaajalla tarkoitetaan työeläkelakien piiriin kuuluvaa työtä tekevää henkilöä, jos työtä ei vakuuteta työeläkelakien YEL tai MYEL mukaan. Toisin sanoen mukana ovat käytännössä kaikki työssä olleet lukuun ottamatta yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä. Tässä palkansaajiksi katsotaan myös KuEL:n piiriin kuuluvat erityisryhmät, esimerkiksi luottamustoimessa olevat ja omaishoitajat. Palkansaajiksi katsotaan myös perhehoitajat, jotka ovat tehneet toimeksiantosopimuksen vaikka eivät olisikaan työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään.

Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluva
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki, jotka ovat tilastovuonna tai sitä aiemmin olleet työeläkelakien mukaisessa työsuhteessa tai yrittäjänä. Työeläkejärjestelmän piirissä ovat siis henkilöt, joilla on eläketapahtuman sattuessa oikeus työeläkkeeseen tai jotka jo saavat jotain omaan työuraan perustuvaa eläkettä.

Työeläkelaki
Henkilö luokitellaan kuuluvaksi kaikkiin työeläkelakeihin, joiden piiriin hän kuuluu.

Työeläkesektori
Henkilö kirjautuu aina sen työeläkesektorin lukuihin, millä sektorilla hän työskentelee (ja/tai saa eläkettä). Jos henkilö työskentelee (ja/tai saa eläkettä) sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, hän kirjautuu molempien sektorien lukuihin.

Työeläkevakuutettu
Työeläkevakuutettuja ovat kaikki, jotka tilastointiajankohtana tai aikaisemmin ovat olleet työsuhteessa tai yrittäjänä ja joilla on eläketapahtuman sattuessa oikeus uuteen työeläkkeeseen. Tyypillisesti työeläkevakuutettu ei ole vielä eläkkeellä, mutta eläkkeensaajakin voi olla vakuutettu, jos hän on kartuttanut uutta vastaista työeläkettä eläkkeellä ollessaan.

Työssä oleva tai yrittäjänä työskentelevä
Työssä olevaksi katsotaan henkilö, joka on ollut tilastointiajankohtana työeläkettä kartuttavassa työssä tai työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella.

Työssä tilastovuoden aikana
Henkilön katsotaan olleen työssä tilastovuonna, jos hän on ollut tilastovuoden aikana työeläkettä kartuttavassa työssä tai työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella.

Työssä tilastovuoden lopussa
Vuoden lopussa työssä olevaksi katsotaan henkilö, joka on ollut työssä joulukuun aikana (kuukausitekniikkaan perustuvat työsuhteet) tai jonka työsuhde on päättynyt tai ollut voimassa vuoden lopussa (vuositekniikkaan perustuvat työsuhteet). Eläkkeellä olevat henkilöt, jotka ovat samanaikaisesti työssä tai toimivat yrittäjinä luokitellaan aina työssä oleviksi.

Ansioihin liittyvät käsitteet

Palkattomien aikojen ja VEKL:n mukaan karttuvat etuudet
Palkaton aika on aika, jolta henkilö saa sosiaalietuutta, josta hänelle karttuu tietyin edellytyksin eläkettä. Palkatonta aikaa ovat esimerkiksi vanhempainraha-, sairauspäiväraha- ja työttömyyspäivärahakaudet. Työeläkelaeissa on määritelty perusteet, joilla eri palkattomista ajoista karttuu eläkettä.

Valtio rahoittaa kotihoidontuesta ja suoritetuista tutkinnoista karttuvat etuudet. Ne perustuvat lakiin valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (VEKL).
Palkattomien aikojen ja VEKL:n mukaiset etuudet rekisteröidään työeläkejärjestelmän ansaintarekisteriin.

Työeläkevakuutetut ansiot
Työeläkevakuutettuja ansioita (lyhyemmin vakuutettu ansio tai ansio) määrättäessä otetaan huomioon korvauksena työstä maksettu palkka, tulospalkkio tai muu vastike. Muista vastikkeista merkittävimpiä ovat erilaiset luontoisedut ja lomakorvaukset mukaan lukien työsuhteen päättyessä maksettavat korvaukset esimerkiksi pitämättä jääneestä säästövapaasta. Sen sijaan päivärahat ja optiojärjestelyt eivät yleensä kartuta työeläkettä eivätkä ne sisälly työeläkevakuutettuun ansioon. Tässä tilastossa työeläkevakuutettu ansio sisältää myös työntekijän eläkemaksun, vaikka se ei kartuta työeläkettä.

Vuosi- ja kuukausiansiot
Tilastoissa käytetty ansio on työeläkevakuutettu (työ)ansio. Vuosiansio on muutettu kuukausiansioksi jakamalla vuoden aikana kertyneet työeläkevakuutetut ansiot työkuukausilla.

Esimerkki. Palkansaaja oli työssä 20.8.–10.9. ja työeläkevakuutettu työansio oli 2 000 euroa. Tällöin tilastoissa käytetty kuukausiansio oli 2 000/2 € = 1 000 €/kk, koska työ on tehty kahden eri kuukauden aikana. Jos työ olisi tehty yhden kuukauden aikana, (esim. 2.9.–22.9.), kuukausiansio olisi ollut 2 000 euroa. Jos työsuhde oli kalenterivuoden ainoa, tilastoissa käytetty vuosiansio on kummassakin tapauksessa sama 2 000 euroa.

Muut käsitteet

Desiili
Desiilien avulla palkansaajat jaetaan ansioiden perusteella kymmeneen yhtä suureen joukkoon. Desiilirajoista nähdään ansiot, joiden alapuolelle jakaumassa jää 10 % 20 %, … , 90 % tapauksista.

Mediaani
Kun palkansaajat asetetaan ansioiden mukaan suuruusjärjestykseen, mediaaniansio on keskimmäisen palkansaajan ansio. Keskimmäisen palkansaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta palkansaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä äärihavainnolle kuin keskiarvo. Erityisesti vinoissa jakaumissa, kuten ansiojakaumassa, mediaani kuvaa keskiarvoa paremmin keskimääräistä ansiota.

Laatuseloste

Laatuseloste: Suomen työeläkevakuutetut 2016 (SVT)

Suomen työeläkevakuutetut -tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosaston tilastoyksikkö.

Suomen työeläkevakuutetut -tilaston kustannuksista vastaa ETK.

Tilastotietojen relevanssi

Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään työ- ja kansaneläkejärjestelmistä. Työeläkejärjestelmän eläkkeet ovat ansiosidonnaisia, kansaneläke on puolestaan asumisperusteinen järjestelmä. Suomen työeläkevakuutetut -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneista 18–68-vuotiaista henkilöistä ja heidän työhistoriastaan.

Työeläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten.

Suomen työeläkevakuutetut -tilasto kattaa koko lakisääteisen työeläketurvan. Siinä esitetään keskeiset lukumäärätiedot kaikista Suomen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneista 18–68-vuotiaista henkilöistä työeläkesektorin ja -lain mukaan luokiteltuina.

Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneet on jaoteltu työeläkevakuutettuihin ja eläkkeellä oleviin. Työeläkevakuutettujen lukumäärät esitetään jaoteltuina kahteen ryhmään: tilastointiajankohtana työssä olleisiin ja niihin, jotka eivät olleet työssä eivätkä eläkkeellä tilastointiajankohtana. Muina luokittelijoina tilastossa käytetään henkilön ikää ja sukupuolta.

Tilastossa esitetään tietoja myös muista eläkettä kartuttavista jaksoista, jollaisia ovat rekisteröidyt palkattomat ajat ja VEKL:n mukaiset etuudet. Nämä tiedot esitetään etuuslajin mukaan luokiteltuina.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Työeläkevakuutetut.

Tilasto palvelee sosiaaliturvan asiantuntijoita, tutkijoita, tiedotusvälineitä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia. Kyseessä on kattavin Suomen työeläkevakuutettuja koskeva tilasto.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat ansaintarekisteristä saataviin tietoihin (kokonaisaineisto). Ansaintarekisteriin talletetaan eläkkeen määräytymiseen tarvittavat tiedot henkilöiden työhistoriasta sekä palkattomista ajoista, lapsenhoitoajoista ja suoritetuista tutkinnoista. Näiden tietojen avulla muodostetaan työeläkevakuutetuille työura. Työuraa koskevat tiedot talletetaan tilastorekisteriin, josta vakuutettuja koskevat tilastot tuotetaan.

Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa ansaintarekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä.  Rekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä tietojen rekisteröitymistä.

Tietoteknisesti ansaintarekistereistä vastaa Arek Oy. Se on eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Painettuihin jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjaussivu. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote julkaisun jo aiemmin saaneille.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastovuoden 2013 tiedot ilmestyvät vuoden 2015 joulukuussa. Tilastovuoden 2014 tiedot julkaistaan vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon aikana.
Jatkossa tilasto julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden loppupuolella. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri. Tilaston tiedot ovat lopullisia.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 2005 lähtien, ja sen tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2007 alkaen. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1977 saakka.

Tilasto on ilmestynyt vuosina 2007–2014 (tilastovuodet 2005–2013) nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut (SVT). Vuodesta 2015 lähtien kokonaisuus julkaistaan kahtena erillisenä tilastona: Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut (SVT).

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain Suomen työeläkevakuutetut -julkaisussa, joka ilmestyy sekä painotuotteena että sähköisenä versiona ETK:n internetsivuilla. Painojulkaisun tilausohjeet on kerrottu nimiölehden kääntöpuolella sekä ETK:n internetsivuilla. Osa tilaston tiedoista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.

 

AIHEEN ASIANTUNTIJA: JARI KANNISTO, HEIDI NYMAN