Työeläkekuntoutus

Kuntoutuksen kasvuvauhti hidastunut

Työeläkekuntoutuksen pitkään tasaisena jatkunut kasvu 2000-luvulla näyttäisi puolivuotistilaston mukaan hidastuneen hakemusten, myönteisten päätösten ja kuntoutujien lukumäärän suhteen.

Alkuvuoden aikana kuntoutushakemusten lukumäärä pysyi lähes viime vuoden tasolla. Sen sijaan myönteisiä kuntoutuspäätöksiä annettiin yksitoista prosenttia edellisvuotta vähemmän. Annetuista kuntoutuspäätöksistä joka neljäs hylättiin, viime vuonna joka viides.

Kuntoutujien lukumäärä kasvoi alkuvuonna edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kolme prosenttia. Vuonna 2018 kuntoutujien lukumäärä kasvoi aikaisemmasta vuodesta lähes kymmenen prosenttia. Jos loppuvuosi ei tuo muutosta alkuvuoden kehitykseen, olisi vuonna 2019 kuntoutujia vajaa 19 000. Vuosi sitten heitä oli 18 400.

Kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat kesäkuun 2019 loppuun mennessä 88 milj. euroa. Kustannukset kasvoivat lähes saman verran kuin edellisvuonna, kuusi prosenttia.

Työeäkekuntoutus 2019, puolivuotistilasto, kuvapaketti (pdf)

Kuntoutujista seitsemän kymmenestä palaa takaisin työelämään

Vuoden 2018 aikana päättyi lähes 8 000 kuntoutusta. Lähes 70 prosenttia päättyneistä kuntoutuksista onnistui. Kuntoutusta pidetään onnistuneena, jos kuntoutuja palaa takaisin töihin tai aktiiviseksi työnhakijaksi työmarkkinoille.

Kuntoutujan taustatekijöillä, sillä hakeutuiko kuntoutukseen suoraan työelämästä vai kuntoutustuelta, hakiko kuntoutukseen itse vai tuliko oikeus työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä, on merkitystä kuntoutuksen jälkeiseen tilanteeseen.

Kuntoutuksista, joissa henkilö oli itse hakeutunut kuntoutukseen, 76 prosenttia onnistui. Vastaavasti työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista 51 prosenttia voidaan pitää onnistuneena. Yksi syy työeläkekuntoutuksen hyvään lopputulokseen on se, että monella kuntoutujalla on työpaikka mihin palata. Vuonna 2018 töihin palanneista 54 palasi entiseen työhönsä ja 46 prosenttia kuntoutui uuteen työhön.

Vuonna 2018 päättyneiden kuntoutuksien kokonaiskustannukset olivat 126 milj. euroa. Kustannuksista toimeentulokorvausten osuus oli 112 milj. euroa. Päättynyt kuntoutus maksoi keskimäärin 16 000 euroa ja onnistunut kuntoutus 19 500 euroa.

Vuonna 2018 kuntoutuksessa olleiden keskimääräinen työkyvyttömyyseläke olisi ollut 1 550 euroa/kuukausi, mikä tekisi vuodessa 18 600 euroa. Onnistuneen kuntoutuksen kustannukset vastaavat keskimäärin vuoden työkyvyttömyyseläkemenoa.

18 400 työeläkekuntoutujaa

Vuonna 2018 työeläkekuntoutujia oli lähes 18 400, kasvua edellisvuodesta 8 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntoutujien lukumäärä on yli kaksinkertaistunut. Erityisesti naisten osuus on kasvanut 2000-luvun alusta lähtien.

Tyypillinen työeläkekuntoutuja oli 47-vuotias, jolla oli diagnoosina jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Itse kuntoutuminen toteutui useimmiten työkokeiluna. Kuntoutuksen ajalta maksettiin toimeentulokorvausta keskimäärin 2 900 € kuukaudessa.

Kuntoutujien ohella myös kuntoutuskustannukset kasvoivat samassa suhteessa. Vuonna 2018 kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat 167 milj. €, kasvua edellisvuodesta 11 prosenttia. Kustannuksista toimeentulokorvausten osuus oli 145 milj. €.

Vuoden 2018 aikana päättyi 8 405 kuntoutusta, 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuntoutujista 63 prosenttia palasi takaisin töihin ja 11 prosenttia siirtyi eläkkeelle. Työelämästä kuntoutukseen hakeutuneista lähes 70 prosenttia palasi töihin tai työllistyi heti kuntoutuksen jälkeen. Eläketaustaisista, lähinnä kuntoutustuella olevista, noin puolet työllistyi.

Työeläkekuntoutus jatkanut kasvua vuonna 2018

Puolivuotistilaston mukaan työeläkekuntoutus näyttäisi edelleen jatkavan tasaista kasvua niin hakemusten, päätösten, kuntoutujien kuin kustannustenkin suhteen.

Kuluvan puolenvuoden aikana työeläkekuntoutuksen hakemusmäärät kasvoivat 13 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.  Myönteisiä kuntoutuspäätöksiä, työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetut kuntoutuspäätökset mukaan lukien, annettiin 11 prosenttia enemmän.

Työeläkekuntoutujien lukumäärä ja kuntoutuksen kokonaiskustannukset kasvoivat alkuvuodesta 8 prosenttia. Jos kuntoutujien lukumäärän kasvu pysyy tällä tasolla, on kuntoutujia tämän vuoden lopussa kaikkiaan yli 18 000.

 

Lue lisää:

Tilaston taulukot ja kuviot:

Uusin julkaisu:

Tietoa tilastopalvelusta:

Kuvaus

Työeläkekuntoutus

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Työeläkekuntoutus
Aihealue: Sosiaaliturva, Työeläkekuntoutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei

Kuvaus

Tilasto sisältää tietoa työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.

Tietosisältö

Tilastossa on tietoa kuntoutushakemuksista ja -päätöksistä, valitusoikeudesta, kuntoutujista, työeläkekuntoutuksen keinoista ja kustannuksista sekä päättyneistä kuntoutusohjelmista.

Käytetyt luokitukset

Tiedot on luokiteltu kuntoutujan iän, sukupuolen, kuntoutustaustan, diagnoosin ja sektorin mukaan.

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tiedot kuntoutustilastoon saadaan suoraan työeläkelaitoksilta sekä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Työeläkelaitoksilta kerättäviä tietoja ovat kuntoutustausta, kuntoutuspalvelulajit, kuntoutuspalvelukulut ja kuntoutusohjelman päättymissyy.

Päivitystiheys

Tiedot päivitetään kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Tarkempi aika on ilmoitettu Julkistamiskalenterissa.

Aikasarja

Ensimmäiset kuntoutustiedot ovat vuodelta 1992.

Asiasanat

Työeläkekuntoutus, kuntoutuspalvelulaji, kuntoutuskustannus, kuntoutushakemus, kuntoutuspäätös

Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutus on työikäisten yksilöllistä ja ammatillista kuntoutusta. Kuntoutuksen tarkoituksena on, että työntekijä tai yrittäjä pystyisi sairaudestaan, viastaan tai vammastaan huolimatta jatkamaan työelämässä. Tavoitteena on työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen.

Työeläkekuntoutus on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ammatillinen kuntoutus on lakisääteinen työeläke-etuus. Kuntoutuksen hakijalla on valitusoikeus kaikkiin työeläkekuntoutusta koskeviin päätöksiin. Työeläkekuntoutuksesta vastaavat työeläkevakuuttajat eli työeläkeyhtiöt ja työeläkelaitokset.

Työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset

Alle 63-vuotiaalla työntekijällä tai yrittäjällä on oikeus saada kuntoutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

  • asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan ja riskin joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle
  • ansiorajavaatimus täyttyy
  • vakiintuminen työelämään; riittävän pitkä työhistoria ja työeläketurvan ansainta
  • kuntoutus on tarkoituksenmukaista
  • ei oikeutta liikenne- tai tapaturmajärjestelmän kuntoutukseen.

Työeläkekuntoutuksen keinot

Kuntoutusneuvonta
Työeläkelaitoksen kuntoutusasiantuntijat antavat yleisneuvontaa ja yksityiskohtaista opastusta ja ohjausta ammatillisessa kuntoutuksessa.

Selvitys
Kuntoutus edellyttää aina tarkoituksenmukaista kuntoutussuunnitelmaa. Selvityksiä käytetään kuntoutussuunnitelman tekemiseen. Tarvittaessa kuntoutuspäätöksen saanut voi saada apua kuntoutussuunnitelman tekemiseen kuntoutuksen palveluntuottajilta. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tarkoitettuja selvityksiä työeläkelaitokset eivät kustanna.

Työpaikkakuntoutus
Työpaikkakuntoutus on ensisijainen työeläkekuntoutuksen keino. Työpaikkakuntoutus voi olla muutaman kuukauden työkokeilua joko entiseen tai uuteen työhön. Tarvittaessa työkokeilu voi jatkua työhön valmennuksena. Työhönvalmennus on työkokeilua pidempiaikaista perehdyttämistä uuteen työhön.

Koulutus
Koulutus voi olla lyhytaikaista kurssimuotoista lisäkoulutusta tai pidempikestoista uudelleenkoulutusta uuteen työhön. Perus- ja pohjakoulutuksen tukeminen ei kuulu työeläkekuntoutukseen.
Elinkeinotuki
Elinkeinotuki on korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta yritystoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Yleensä elinkeinotuki myönnetään avustuksena ammatinharjoittamiseen liittyvien työvälineiden hankintaan. Edellytyksenä on, että kuntoutuja saa yrityksestään toimeentulon.

Kuntoutusetuudet

Kuntoutusraha
Kuntoutusrahaa maksetaan henkilölle, joka ennen kuntoutuksen alkamista sai palkkaa, sairauspäivärahaa tai työttömyysturvaa. Suuruudeltaan se on työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläk-keen määrä korotettuna 33 prosentilla. Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen ajalta.

Osakuntoutusraha
Osakuntoutusrahaa maksetaan kuntoutujalle, joka jatkaa osittain ansiotyössä ammatillisen kuntou-tuksen rinnalla. Osakuntoutusraha on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Kuntoutusavustus
Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutussuunnitelman laatimisen ajaksi, kuntoutuksen odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajoilta, enintään kolmelta kuukaudelta. Yrittä-jille (YEL, MYEL) ja kuntatyöntekijöille (KuEL) kuntoutusavustus voidaan myöntää työllistymisen tueksi kuntoutuksen jälkeiselle ajalle, jos kuntoutujalla ei ole muuta toimeentuloa.
Kuntoutusavustus on määräaikainen ja työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen, eikä siihen lisätä 33 prosentin korotusta. Kuntoutusavustus voidaan maksaa myös osa-avustuksena.

Kuntoutustuki
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joka voidaan myöntää silloin kun työkyvyn oletetaan paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään vuoden eikä sairauspäivärahakausi riitä työkyvyn palautumiseen.

Kuntoutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma joko terveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Kuntoutuskorotus
Kuntoutuskorotus on kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen lisänä myönnettävä korotus, jota maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Korotus on 33 prosenttia maksettavan eläkkeen määrästä ja sitä maksetaan täysiltä kuntoutuskuukausilta.

Muut kustannukset
Kuntoutujalle korvataan työeläkekuntoutuksesta aiheutuneet välittömät kustannukset kuten matka- ja opiskelukulut.

Aiheesta muualla:

Työeläkelakipalvelu

Laatuseloste

Laatuseloste: Työeläkekuntoutus 2017

Työeläkekuntoutustilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.

Eläketurvakeskuksen (ETK) yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto-toimintaa(397/2006). Tilastojen tuottamisesta vastaa ETK:ssa suunnitteluosasto.

Työeläkekuntoutuksen tilastointi perustuu vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistukseen (työnteki-jäin eläkelain TEL muutos 612/1991) liittyvään seurantavelvoitteeseen.

ETK ja työeläkelaitokset vastaavat itse tilastoinnista aiheutuvista omista kustannuksista.

Tilastotietojen relevanssi

Työeläkekuntoutustilasto kattaa koko työeläkejärjestelmää koskevan kuntoutuksen. Oikeudesta työeläkekuntoutukseen säädetään työeläkelaeissa, jotka on lueteltu työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä. Työeläkekuntoutustilasto antaa kokonaiskuvan yksityisen sektorin työeläkeyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen sekä julkisen sektorin kustantamasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus ei kuulu tilaston piiriin.

Tilasto sisältää koko kuntoutusprosessin, kuntoutuksen hakemisesta kuntoutuksen päättymiseen ja kuntoutuksen jälkeiseen seurantaan asti. Tilastossa on tietoa kuntoutushakemuksista, kuntoutuspäätöksistä, kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä ja kustannuksista, päättyneistä kuntoutusohjelmista ja kuntoutuksen hinnasta.

Keskeiset tiedot on jaoteltu kuntoutujan taustan mukaan, eli oliko henkilö työssä vai eläkkeellä aloittaessaan kuntoutuksen. Vuodesta 2016 lähtien kuntoutujat on jaoteltu myös kuntoutusta itse hakeneisiin ja työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin. Muina luokittelijoina tilastossa käytetään henkilön ikää, sukupuolta ja diagnoosia.

Tilaston kehittämisessä on otettu huomioon käyttäjien, lähinnä työeläkelaitosten tarpeet ja mahdolliset lainmuutokset.

Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Työeläkekuntoutus.

Tilasto palvelee kuntoutuksen asiantuntijoita, tutkijoita, tiedotusvälineitä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat ETK:n tilastorekistereihin sekä kuntoutuspalvelutietojen osalta työeläkelaitoksilta erikseen kerättäviin yksilötason tietoihin. Tietojenkeruusta vastaa ETK:n suunnitteluosasto. Tiedot toimitetaan ETK:n laatimien ohjeiden mukaisesti.

Työeläkelaitoksilta suoraan kerättäviä tietoja ovat kuntoutuspalvelulajit, kuntoutuspalvelukustannukset, kuntoutujalle pakolliseksi säädetyt tapaturmavakuutusmaksut ja kuntoutuksen jälkeinen tilanne eli mihin kuntoutus johti.

Eläketilastorekisteristä poimitaan kuntoutuspäätöstilastoihin liittyvät tiedot, joita tarvitaan tilaston tuottamisessa. Näitä ovat kuntoutuksen ennakkopäätökset, hylyt ja myönnöt, vireilletulo, kuntoutusratkaisun päivämäärä, kuntoutujan eläketausta, työkyvyttömyysdiagnoosit ja kuntoutuksen toimeentulokustannukset.

Työsuhdetilastorekisteristä poimitaan kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyviä tietoja. Näitä ovat työssäolo-tiedot kuntoutuksen jälkeen. Rekisteri sisältää tiedot työeläkettä kartuttavasta työurasta: työ- ja yrittäjä-jaksot sekä työttömyyteen, koulutukseen ja vanhemmuuteen yms. liittyvät palkattomat ajat.

Eläketurvakeskus yhdistää kuntoutustilaston pohja-aineistoksi työeläkelaitoksilta kerättävät tiedot sekä tilaston tuottamiseen tarvittavat rekisteritiedot.

Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa ansaintarekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä. Rekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä tietojen rekisteröitymistä.

Tietoteknisesti eläke- ja ansaintarekistereistä vastaa Arek Oy. Se on eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauskäytännöissä noudatetaan Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan antamaa ohjeistusta.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilaston ennakkotiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä ja lopulliset tiedot kesäkuussa. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1992 lähtien samoin perustein, joten tiedot ovat vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta lähtien.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain sähköisenä versiona (PDF) ETK:n internetsivuilla. Osa tilaston tie-doista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot.

Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.

 

AIHEEN ASIANTUNTIJA: LEENA SAARNIO, JARI KANNISTO