Puolet työstä vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on kiinnostunut työskentelemään. Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksen mukaan useimmat eläkkeellä työssäkäyneet ovat jatkaneet samalla työnantajalla samanlaisissa tehtävissä. Työskentely on yleensä epäsäännöllistä ja satunnaista.
Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut asetuksella elinaikakertoimen vuodelle 2024. Kerroin pienentää alkavia eläkkeitä 5,3 prosenttia, mikä on edellisvuotta vähemmän. Tämä johtuu korona-ajan korkeasta kuolleisuudesta.
Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kuudenneksi kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa. Suomi sai jo kymmenettä kertaa parhaimmat pisteet eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat käsitelleet ehdotuksen vuoden 2024 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksuksi. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.
Hyvä koulutustaso ja vakiintunut asema ennakoivat etenkin miesten menestymistä perheellistymisessä. Työeläke-lehdessä sosiologian professori Marika Jalovaara osoittaa, mikä yhteys työllisyydellä on syntyvyyteen ja lapsihaaveiden toteutumiseen.
Merkityksellinen ja mieleinen työ sekä vähäisempi kokemus kiireestä ja muutoksista työssä ovat yhteydessä siihen, että työssä jatketaan alimman vanhuuseläkeiän yli. Tämä ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselyssä, jossa tarkasteltiin vuosina 2019–2021 vanhuuseläkkeelle jääneitä.
Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on säilynyt korkealla tasolla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta Eläkebarometrista. Luottamus on kuitenkin laskenut hieman edellisvuotisista Eläkebarometri-tutkimuksista. Kaksi kolmasosaa vastaajista luottaa eläkejärjestelmään ja lähes yhtä moni ajattelee, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän asteittainen nousu on lisännyt huomattavasti eläkeiän kynnyksellä olevien työllisyyttä. Samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeellä olo ovat kasvaneet selvästi, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Työeläke-lehti tuo esiin harvoin puhutun huomion: vakuutettua ja eläkkeensaajaa kohden laskettuna eläkejärjestelmän hoitokulut ovat varsin kustannustehokkaat.
Pitäisikö eläkeoikeus jakaa avioerossa, kuten muukin omaisuus? Mitä voimme oppia Ranskan eläkemellakoista? Kauden viimeisessä jaksossa peilataan muiden maiden eläketurvaa Suomeen. Studiossa keskustelemassa ekonomisti Heikki Pursiainen, viestintäjohtaja Raine Tiessalo ja erityisasiantuntija Niko Väänänen.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.