Voisiko ansioihin perustuva YEL olla yrittäjälähtöisempi?
YEL:n kehittämistä koskeva Jukka Rantalan selvitys on nyt julkistettu. On myös kuultu ministeri Sanni Grahn-Laasosen ajatukset YEL:iä ja selvitystä koskien. Siinä missä Rantala puhui ansioihin pohjautuvaan YEL-vakuuttamiseen siirtymisestä, ministeri puhui pyrkimyksestä vastata yrittäjien kokemuksiin ja taloustilanteeseen. On avoin kysymys, voidaanko nämä yhdistää.
Selvitys on perusteellinen ja vastaa mielestäni hyvin toimeksiantoon. Ministeri ei kuitenkaan vielä luvannut jatkotyötä ehdotusten perusteella. Hänen mukaansa YEL:iä tulisi uudistaa niin, että se parantaisi yrittäjyyden edellytyksiä.
Ministeri linjasi selvityksen julkistamistilaisuudessa myös, ettei YEL voi olla täysin vapaaehtoisuuteen perustuva, mutta yrittäjän valinnanvapautta vakuuttamisessa pitäisi lisätä.
YEL-selvityksen tavoitteet ja ehdotukset pyrkivät ratkomaan YEL-vakuuttamisen heikkouksia
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman YEL-selvityksen keskeiseksi tehtäväksi asetettiin nykyisen työtulomäärittelyn ongelmien kartoittaminen ja esitysten tekeminen niiden ratkaisemiseksi. Selvityksen tekijä Jukka Rantala päätteli hänelle asetetun tehtävän keskeiseksi tavoitteeksi selkeyttää työtulon määrittelyä, vähentää alivakuuttamista, parantaa yrittäjän tulojen vaihteluun reagoimista sekä laajentaa kattavuutta ja tehostaa toimeenpanoa. Lista kuvaa hyvin YEL-työmaan laajuutta ja vaikeutta.
Rantala ehdottaa yrittäjien verotusta varten kerättyjen tietojen hyödyntämistä YEL-työtulon määrittämisessä. Rantalan perustelu on ytimekäs: ”Se on myös ainoa järkevän tuntuinen tapa.” Suunnittelupöydältä katsottuna malli voisi täyttää useita, ellei peräti kaikkia selvitystehtävän tavoitteita. Paholainen piilee tässäkin asiassa yksityiskohdissa. Verotietojen hyödyntäminen herättää monia jatkokysymyksiä, joihin on erikseen etsittävä vastauksia.
Sitä ennen olisi tietysti päätettävä, halutaanko YEL:iä kehittää ansioihin perustuvaksi. Nyt sitä ei vielä kuultu. Vakuuttamisen perusteen muutos ei olisi pieni uudistus. Siksi seuraukset voisivat toteutustavasta riippuen vaihdella pienistä järisyttävän suuriin. Kuvaavaa on, että vuonna 2022 yrittäjien ansiot olivat nykyisiä YEL-työtuloja keskimäärin noin 60 prosenttia suuremmat. Vastaavan kokoluokan ero havaitaan verrattaessa yrittäjien YEL-työtuloja palkansaajien vakuutettuihin ansioihin.
Oman vaikeutensa muutokselle tuo, että erot pieni- ja parempituloisten yrittäjien välillä ovat suuret, niin myös eri yritysmuodoissa toimivien välillä.
Rantalan keskeiset muutosehdotukset
Rantala ehdottaa ansiotuloihin perustuvaa vakuuttamista tietoisena haasteista. Ehdotuskokonaisuudessa
1) Yrittäjän työtulo olisi vastaisuudessa sama kuin yrittäjätoiminnan verotettava ansiotulo.
2) Nykyisenkaltainen työtulomenettely säilyisi ansiomallin rinnalla. Se perustuisi uudistettavaan työtulon laskentapalveluun. Laskennallisen työtulon säilyttäminen mahdollistaisi Rantalan ehdotuksessa 35 000 euron työtulon ylittäville valinnan ansiotulomallin ja nykyisenkaltaisen työpanoksen arviointimenettelyn välillä.
3) Ansiopohjaiseen malliin siirryttäisiin heti, mutta yrittäjillä olisi mahdollisuus jatkaa kaksi vuotta nykyisellä työtulolla. Rantala ehdottaa kuitenkin 70 000 euroa rajaksi, jossa nykyinen työtulo sallittaisiin siirtymäajan jälkeenkin.
4) Neljän kuukauden aikavaatimuksesta luovuttaisiin ja YEL-työtulon alarajaa laskettaisiin. Rantalan ehdottama uusi raja olisi noin 2 520 euroa vuodessa. Tämä toisi YEL-vakuutuksen piiriin noin 60 000 uutta yrittäjää.
Yrittäjien ja hallituksen huolet koskevat yritystoiminnan edellytyksiä
Rantalan ehdotukset vastaavat toimeksiantoon ja ne ottavat huomioon työmarkkinakytkennät ja työeläkevakuuttamisen kokonaisuuden sekä YEL:n rahoituksen ja valtionosuuden kehittymisen. Moni yrittäjä katsoo YEL:iä vallan toisesta kulmasta, vain oman yritystoimintansa edellytysten näkökulmasta. Hallitus on näiden erilaisten tulokulmien puristuksessa.
Kehysriihessään keväällä hallitus linjasi valmistelevansa selvitystyön pohjalta YEL-järjestelmään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyisi nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Nyt vaikuttaa siltä, ettei isoa siirtymää tähän suuntaan välttämättä olisi tapahtumassa. Hallituksesta on vaikea edistää Suomen heikossa taloustilanteessa yritystoiminnan edellytyksiin tai yrittäjän käytettävissä oleviin tuloihin negatiivisesti vaikuttavia ehdotuksia.
Miten tästä eteenpäin?
Yrittäjien ääntä on selvästi kuunneltu. Ministeri haluaa uudistaa YEL:iä yrittäjälähtöisesti ja ilmoitti käynnistävänsä yrittäjävuoropuhelun. Hallituksen on haettava tasapainoa mikroyrittäjien MYRYn ja Suomen yrittäjien erilaisten tavoitteiden välillä. Muutakin tasapainoilua tarvitaan. Lisäarvoa vuoropuhelusta voi tulla, jos keskustellaan ratkaisuvaihtoehdoista.
Yrittämisen tukeminen on ymmärrettävä tavoite. Pelkästään yrittäjien tai yrittäjäjärjestöjen ehdotusten pohjalta eteneminen tarkoittaa kuitenkin helposti YEL-maksutulon pienentymistä ja edelleen veronmaksajien maksuosuuden kasvua. Asetelmaa voi yrittää ratkoa hakemalla kustannusneutraalia ratkaisua. Silloin pyrittäisiin huolehtimaan siitä, että kohtuuttoman korkeiden YEL-työtulojen korjaamisen lisäksi yritettäisiin korjata räikeimpiä alakanttiin määriteltyjä vakuutuksia. Ansioita huomioivan YEL-vakuuttamisen ei tarvitse olla ristiriidassa yrittäjälähtöisyyden kanssa.
Aiheesta lisää
- STM: Selvitys YEL-järjestelmän kehittämistarpeista valmistunut (Stm.fi)
- ETK: Yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) kehittäminen (Etk.fi)
