Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kasvuun 2018

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuoden 2018 alusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kuitenkin selvään kasvuun.

Vuonna 2008 työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 25 600 henkilöä. Vuonna 2017 siirtyneitä oli 18 600, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kuitenkin selvään kasvuun. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli noin 20 000, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä palasi siis likimain vuoden 2013 tasolle.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 2003–2018

Käänne ajoittuu vuodenvaihteeseen 2017-2018

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän lisääntyminen ajoittuu vuodenvaihteeseen 2017-2018. Tammikuusta 2018 lähtien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä on ollut joka kuukausi enemmän kuin vastaavana kuukautena edellisenä vuonna. Loppuvuotta kohti ero on vain kasvanut.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvu on kohdistunut erityisesti täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin, joiden määrä vuoteen 2017 verrattuna kasvoi 12 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä sen sijaan kasvoi vain 5 prosenttia. Tässäkin suhteessa kehitys poikkeaa aikaisemmasta, sillä edellisen 10 vuoden aikana erityisesti täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt, samalla kun osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on kasvanut kuudestatoista 23 prosenttiin.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet kuukausittain 2016, 2017, 2018

Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntymisestä johtui mielenterveyssyistä

Työkyvyttömyyseläkkeiden siirtyneiden määrän lisääntymisestä 47 prosenttia johtui mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä. 21 prosenttia johtui tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä ja 32 prosenttia kaikkien muiden syiden perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen mielenterveyssyistä lisääntyi kaikissa ikäryhmissä. Nuorimmassa ikäryhmässä lisääntymistä oli 15 prosenttia ja vanhimmassa 22 prosenttia. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja muiden sairauksien vuoksi eläkkeelle siirtyneiden määrässä ei alle 55-vuotiailla tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaikki diagnoosiryhmät yhteen laskettuna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntyminen alle 40-vuotiaiden ikäryhmässä selitti viidenneksen muutoksesta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on kuitenkin voimakkaasti painottunut vanhempiin ikäryhmiin. Kaksi kolmannesta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän lisääntymisestä aiheutui työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntymisestä yli 55-vuotiailla. Vaikka mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä lisääntyi myös näissä ikäryhmissä, yli 55-vuotiailla valtaosa muutoksesta johtui somaattisten sairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntymisestä.

Blogigraafi: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet iän ja diagnoosiryhmän mukaan 2017, 2018

Mikä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntymiseen on vaikuttanut?

On epäilty, että vuoden 2018 alusta voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli voisi vaikuttaa työkyvyttömyyseläkehakemusten lisääntymiseen. Aktiivisuusedellytys ei koske työnhakijaa, joka on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja joka odottaa hakemukseensa päätöstä. Työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntynyt hakeminen, jotta työttömyysturva ei leikkaantuisi, voisi osaltaan vaikuttaa myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvuun. Työttömyystaustan mukaiset tarkastelut kuitenkin osoittavat, että työttömänä olleiden osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä ei näyttäisi lisääntyneen paitsi yli 60-vuotiaiden ryhmässä.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkkeen alaikärajaa päätettiin nostaa silloisesta 63 vuodesta 3 kuukaudella jokaista syntymävuosi-ikäluokkaa kohti, kunnes 65 vuoden alaikäraja saavutetaan. Vuonna 1955 syntyneet, jotka täyttivät 63 vuotta vuoden 2018 aikana, oli ensimmäinen uudistuksen piirissä oleva ikäluokka. Heillä vanhuuseläkkeen alaikäraja on siis 63 vuotta ja 3 kuukautta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on mahdollista oman ikäluokan vanhuuseläkkeen alarajaan saakka, joten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ikäraja hieman nousi vuonna 2018. 63 vuotta täyttäneitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä on kuitenkin toistaiseksi vähän, joten ikärajan nousu ei selitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän lisääntymistä. Tällä voi kuitenkin olla merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrään tulevina vuosina, kun vanhuusseläkkeen alaikäraja nousee edelleen.

Kelan sairauspäivärahaa saaneiden määrä kääntyi kasvuun vuonna 2017. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän lisääntyminen voi heijastella samaa kehitystä. Mahdollisena syynä sairauspäivärahaa saaneiden määrän lisääntymiselle on pidetty suotuisaa talouskehitystä: hyvän työllisyystilanteen aikana työssä oleviin valikoituu myös terveydentilaltaan hauraampia ja lisäksi ihmiset uskaltavat myös sairastaa silloin kun pelko työpaikan menettämisestä on pieni. Taloussuhdanteilla voi olla merkitystä myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrään, vaikka yhteys työllisyystilanteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen välillä ei olekaan yhtä suoraviivainen kuin sairauspäivärahan kohdalla.

Lähteet

Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta

Suomen työeläkkeensaajat 2017

Aiheesta lisää

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti laski hieman. Uutinen 28.1.2019.