Nuoret tuntevat paljon paremmin eläketurvaa kuin luulevat

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa suomalaisista ei tunne eläketurvaa. Erityisesti nuorten tuntemus on osoittautunut heikoksi. Nämä tutkimukset ovat pääsääntöisesti analysoineet suomalaisten omia käsityksiä eläketuntemuksensa tasosta. Niissä vastaajilta on kysytty, miten hyvin he kokevat tuntevansa  eläketurvaa. Vähän kuitenkin tiedetään, miten hyvin suomalaiset oikeasti tuntevat eläketurvaa. Muuttuuko kuva tuntemuksen tasosta, jos tarkastelun kohteena on koetun tuntemuksen sijaan ihmisten objektiivinen tuntemus eläketurvasta?

Eläketurvakeskuksen kesäkuussa julkaisema eläkebarometri antaa mahdollisuuden tarkastella paitsi ihmisten koettua tuntemusta myös objektiivisempaa eläketurvan tuntemusta.

Suomalaiset tuntevat hyvin eläketurvan keskeisiä asioita

Eläkebarometrin tuloksista ilmeni, että vain kuusi suomalaista sadasta koki tuntevansa eläketurvan hyvin. Huonosti tai hyvin huonosti eläketurvaa koki tuntevansa miltei puolet vastaajista. Noin kolmasosa koki tuntevansa eläketurvan vähintään melko hyvin.

Barometrissa vastaajille esitettiin kolme väittämää eläketurvan keskeisistä periaatteista: eläkkeiden kertymistä työstä, eläkeiän nousua elinajan pidentymisen myötä ja vähimmäiseläkkeen maksua. Väittämien kanssa samaa tai jokseenkin samaa mieltä olevien katsotaan tässä ilmentävän objektiivista tuntemusta. Osuudet esitetty alla.

Samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa olevat osuus

Tulosten mukaan suomalaiset tuntevat suhteellisen hyvin eläketurvan keskeisiä asioita. Tuloksissa tulee kuitenkin huomioida, että käytetyt väittämät vastausvaihtoehtoineen eivät mittaa parhaalla mahdollisella tavalla asian objektiivista tuntemista. Osa vastaajista voi hyvin tietää, että Suomessa on vähimmäiseläkejärjestelmä, mutta kokee esimerkiksi sen tason liian alhaiseksi, ja on siksi väitteen kanssa eri mieltä. Joku on puolestaan voinut vastatessaan miettiä, että aiemmin alle 23-vuotiaana tehdystä ansiotyötä ei ole karttunut eläkettä, ja on siksi väitteen kanssa eri mieltä.

Objektiivinen tuntemus on huomattavasti parempi kuin subjektiivinen tuntemus

Seuraavaksi tarkastellaan kolmea väitettä yhtaikaisesti ja katsotaan, miten moni vastaaja on useamman väitteen kanssa samaa mieltä.

Kuinka moni vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteistä

Kuva tuntemuksen tasosta on näin huomattavasti parempi kuin se on koetun tuntemuksen perusteella. Vastaajista noin puolet on jokaisen kolmen väitteen kanssa samaa mieltä ja yli 80 prosenttia vähintään kahden väitteen kanssa. Vain 5 prosenttia vastaajista ei ole yhdenkään väitteen kanssa samaa mieltä.

Tuloksia voi tulkita niin, että ihmiset enemminkin aliarvioivat kuin yliarvioivat eläkeasioiden tuntemustaan.  Subjektiivisen ja objektiivisen tuntemuksen välillä näyttäisi kuitenkin olevan yhteys: ne, jotka kokevat tuntevansa eläketurvaa, tuntevat useammin eläketurvan keskeisiä ominaisuuksia.

Etenkin nuoret tuntevat paremmin eläketurvaa kuin luulevat tuntevansa

Ikä selittää vahvasti koettua tuntemusta. Vanhemmista ikäryhmistä eläketurvan kokee tuntevansa hyvin miltei puolet, kun nuoremmista ikäryhmistä näin kokee selvästi pienempi osa. Arvioitaessa tuntemusta väittämien kautta suuria ikäryhmittäisiä eroja ei kuitenkaan ole (taulukko 1).


Nuoret ovat yhtä usein samaa mieltä eläketurvan keskeisistä asioista kuin vanhemmatkin ikäryhmät. Tarkastelusta ei saada tukea sille, että nuorten eläketurvan tuntemus olisi erityisen heikkoa. Nuoret kuitenkin aliarvioivat useammin eläketurvan tuntemustaan kuin vanhemmat. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi on ero koetun tuntemuksen ja objektiivisen tuntemuksen välillä.

Koettu tuntemus näyttäisi siis kertovan huonosti väestön, etenkin nuorempien ikäryhmien, eläketurvan tuntemuksesta. Jos kiinnostuksen kohteena on väestön eläketiedon taso, tulisi sitä pyrkiä mittaamaan ensisijaisesti objektiivisilla mittareilla. Subjektiiviset mittarit sopivat hyvin täydentämään tätä kuvaa. Pelkän koetun tuntemuksen pohjalta tehdyt päätelmät voivat johtaa meitä enemmän uskomusten kuin tiedon tielle.

 

Lähteet:

Sanna Tenhunen & Ilpo Airio & Olli Kangas & Karoliina Koskenvuo & Susan Kuivalainen (toim) (2017)  Eläketiedon merkitys – Suomalaisten mielipiteet vuoden 2017 eläkeuudistuksesta.  Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2017: Helsinki.

Takala, Mervi (2015) Luottamus eläketurvaan vuosina 2011 ja 2014. Eläketurvakeskuksen raportteja 4/2015: Helsinki.