Mitä sitä nyt eläkkeellä tekisi? No harrastaisi tietenkin!
Monella tulevalla eläkeläisellä on haaveissa aktiivinen, harrastusten täyteinen eläkeaika. Eläkkeelle halutaan heti kun mahdollista. Mielekkäitä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ei koronapandemiassa ole pahemmin ollut tarjolla. Moni onkin lykännyt eläkkeelle siirtymistä. Kääntyvätkö eläkekäyrät nousuun, kun paluu normaalin koittaa?
Tarkastelin tuoreessa tutkimuksessani palkansaajien eläkeaikeita. Tulosten mukaan sukupuoli, asema työelämässä, terveys ja työkyky ja perhesiteet ovat keskeisessä roolissa eläkkeelle siirtymistä suunniteltaessa. Miehet, korkeammassa asemassa olevat ja hyvän työkyvyn omaavat aikovat jatkaa työssä tavanomaista pidempään. Myös yksin elävät suunnittelevat jäävänsä eläkkeelle muita myöhemmin.
Oma merkityksensä on myös ihmisten arvostuksilla. Toisille työ on elämän suola. Toiset taas arvostavat vapaa-aikaa ja sen mukanaan tuomia harrastusmahdollisuuksia enemmän. Tutkimuksen mukaan useampi kuin kaksi viidestä pitää vapaa-ajan harrastuksia erittäin tärkeinä itselleen. Ei siis ihan pieni joukko.
Tutkimuksessa ilmeni, että ne, jotka kokevat ansiotyön erittäin tärkeäksi, aikovat useammin jatkaa työssä alinta vanhuuseläkeikää pidempään. Selvisi myös se, että ne, joille vapaa-ajan harrastukset ovat erityisen tärkeitä, harvemmin aikovat pidentää työuraansa yli alimman vanhuuseläkeiän. Tavanomaista aikaisemmin harrastusten tärkeys ei sentään vedä ihmisiä eläkkeelle.
Osa eläkeikää lähestyvistä siis aikoo pitää itsensä kiireisenä työn avulla, osa taas ei malta odottaa eläkkeelle pääsyä täyttääkseen vapaa-aikansa harrastuksilla. Kulttuuria! Tanssia, kuorolaulantaa! Kaupunkilomia! Etelänmatkoja! Mitä ikinä mieleen juolahtaakaan!
On ymmärrettävää, että vapaa-ajan harrastusten tärkeys toimii jarruna työssä jatkamiselle. Vuorokaudessa on vain rajallinen määrä tunteja. Eläkkeellä ne voi käyttää aivan niin kuin itselle sopii. Tove Jansson kiteytti teoksessaan Näkymätön lapsi (1962) osuvasti: “Ellei joku satu tietämään, mitä eläkkeelle pääseminen tarkoittaa, niin kerrottakoon asia: Kun ihminen elää tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa”.
Vapaa-ajan harrastusten tärkeys toimii jarruna työssä jatkamiselle.
Eläketilastoista on saatu lukea, että vanhuuseläkkeelle siirryttiin koronavuonna 2020 vähemmän kuin aikaisemmin. Myös eläkkeellesiirtymisikä nousi poikkeuksellisen paljon.
Syytä tähän ei tarvitse etsiä kaukaa. Matkustaminen ja monet harrastukset eivät ole olleet mahdollisia pitkään aikaan. Kun mielekkäitä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ei poikkeusoloissa pahemmin ole ollut tarjolla, moni on voinut ajatella, että miksipä ei jatkaisi työssä ja samalla kasvattaisi tulevaa eläkettä.
Koronapandemia on voinut luoda patoutunutta kysyntää kulttuurille, harrastuksille ja matkailulle tulevien eläkeläisten joukossa. Veikkaanpa, että vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrässä on odotettavissa nousupyrähdys sitten, kun pandemia helpottaa ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet taas avautuvat normaaliin tapaan.
Lisää aiheesta:
- Eläkeaikeiden muutos vuosina 2008–2018 ja eläkeaikeet vuonna 2018. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2021.
- Tiedote 26.4.2021: Palkansaajien eläkeaikeet myöhentyneet selvästi – joka toinen haluaa eläkkeelle aikaisintaan 65-vuotiaana
- Tiedote 25.2.2021: Koronavuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi reippaasti
