Luottamuksen salaisuus – miksi niin monet eivät luota lakisääteiseen eläketurvaan?
Eläketurvakeskuksen kyselytutkimusten mukaan luottamus eläketurvaan on heikentynyt vuosien 2011 ja 2014 välillä. Aiempaa harvempi luottaa esimerkiksi siihen, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa tai työkyvyttömänä tai siihen, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa (ks. Kahma & Takala 2012; Takala 2015).
Tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistu analyysi (pdf) täydentää aiempien tutkimusten antamaa kuvaa siitä, minkälaisia tekijöitä eläketurvaan kohdistuvan luottamuksen ja sen heikentymisen taustalla voi olla.
Epävakaa taloustilanne, eriarvoisuuden kokemukset ja eläkejärjestelmän muutokset
Suurin yksittäinen tekijä luottamuksen heikentymisen taustalla saattaa olla pitkittynyt epävarmuus talous- ja työllisyystilanteesta. Talouden epävakaa tila oli vuoden 2014 kyselyssä yksi yleisimmistä teemoista, joiden koettiin vähentävän luottamusta eläketurvaan. Kyselyhetkellä synkät talousnäkymät olivat jatkuneet jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Vastauksissa toistuivat runsaasti myös erilaiset epäoikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden kokemukset. Tällaisissa vastauksissa kommentoitiin eläkeläisten tuloeroja, kritisoitiin ”ylisuuria” eläkkeitä, kyseenalaistettiin saman vanhuuseläkeiän sopivuutta eri aloille ja tuotiin esiin muun muassa katkonaisen työuran tai kuluttavan ammatin vuoksi heikommassa asemassa olevia ryhmiä.
Lisäksi yleisinä luottamusta vähentävinä seikkoina mainittiin eläketurvan muutokset ja heikennykset, erityisesti eläkeiän nostaminen, mutta myös epävarmuus siitä, onko nykyisenkaltaista eläkejärjestelmää tulevaisuudessa ylipäätään olemassa. Epävarmuuteen eläketurvan tulevaisuudesta lienee vaikuttanut heikon taloustilanteen lisäksi spekulaatiot vuoden 2017 eläkeuudistuksesta, jonka lopputulos ei kyselyhetkellä ollut vielä selvillä.
Tiivistettynä luottamuksen salaisuus näyttäisi kyselyn perusteella piilevän ainakin kahdessa asiassa: tulevaisuuden ennustettavuuden pitäisi parantua ja eriarvoisuuden kokemusten vähentyä.
Median vaikutusvalta ja luottamuksen tulevaisuus
Kyselyyn vastanneiden ajatukset heijastelevat melko paljon tiedotusvälineissä käsiteltyjä teemoja. Taloustilanteen ja eläkeuudistuksen lisäksi mediassa keskusteltiin monenlaisista oikeudenmukaisuuskysymyksistä. Esimerkiksi huoli pienten eläkkeiden riittävyydestä oli näkyvästi esillä samalla kun lehdet kirjoittivat joidenkin yritysjohtajien mittavista eläke-etuuksista massairtisanomisten keskellä tai työeläkelaitosten johtoon liittyvistä kohuista.
Tästä näkökulmasta ei ole kovin yllättävää, että vastauksissa korostuivat eriarvoisuuden kokemukset, epävarmuus eläketurvan tulevaisuudesta sekä kriittisyys eläkelaitosten toimintaa kohtaan. Kiinnostavaa on, että vuonna 2011 kerätyssä kyselyssä kiinnitettiin huomiota hyvin samankaltaisiin teemoihin kuin vuonna 2014. Myös ajankohtien mediakeskustelussa oli paljon samaa.
Näiden vuosien välillä on kuitenkin kaksi eroa.
Jälkimmäisen kyselyn aikana epävarmuus Suomen taloustilanteesta oli jatkunut pidempään. Lisäksi epätietoisuus eläkeuudistuksen lopullisesta sisällöstä hämmensi soppaa. Jos nykyinen talouskehitys jatkuu myönteisenä – kuten tällä hetkellä monet uskovat – seuraavan kyselytutkimuksen perusteella voidaan ehkä arvioida, onko luottamuksen heikentymisessä kyse näistä tekijöistä vai pysyvämmästä muutoksesta.
