Eläkkeiden leikkaus murentaisi luottamusta

Eläkekarttumien tai maksussa olevien eläkkeiden leikkaaminen vähentäisi luottamusta eläketurvaan. Leikkaus ei myöskään parantaisi nuorempien ikäluokkien asemaa millään tavoin.

Vihreiden ja keskustan poliittiset nuorisojärjestöt esittivät viime viikolla julkisuudessa eläkkeiden leikkaamista. Ajatuksena oli, että eläkejärjestelmän rahoitusongelmia korjattaisiin heikentämällä tällä hetkellä maksussa olevia eläkkeitä. Iltalehden laajassa jutussa 26.8. nuorisopoliitikot täsmentävät hieman kantojaan. Vihreät puhuvat eläkemenojen radikaalista leikkaamisesta, jossa välineinä olisi nk. indeksijarru ja suurten eläkkeiden verotuksen kiristäminen. (Yle uutisoi asiasta ensimmäisenä 23.8.2019.)

Indeksijarru tarkoittaa järjestelmää, jossa eläkkeiden indeksikorotuksia voitaisiin huonon rahoitusnäkymän tilanteessa leikata eläkemenokehityksen vakauttamiseksi. Indeksitarkistus voisi olla Ruotsin eläkejärjestelmän tapaan myös negatiivinen, jolloin eläkkeitä leikattaisiin.

Vihreiden nuorten puheenjohtaja Sameli Sivonen kertoo haluavansa myös muuttaa yleisen ajattelutavan työeläkkeestä palkan jatkeena ja purkaa tulkinnan, jonka mukaan karttuneet työeläkkeet nauttivat perustuslain takaamaa omaisuuden suojaa. Indeksijarru saa kannatusta myös keskustan ja vasemmistoliiton nuorilta, samoin kuin suurten eläkkeiden verotuksen kiristäminen. Vasemmistonuoret olisivat lisäksi valmiita leikkaamaan suuria eläkkeitä.

Oikeudenmukaisuuden arviointi ei ole yksiselitteistä

Leikkausesitysten taustalla on nuorisojärjestöjen huoli eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoitusnäkymistä ja käsitys sukupolvien välisen tulonjaon epätasaisuudesta. Tulevaisuudesta voikin olla huolissaan.

Kuluneen vuosikymmenen aikana tapahtunut jyrkkä syntyvyyden lasku pienentää eläkejärjestelmän maksuperustaa tulevaisuudessa. Kyseessä ei kuitenkaan ole päälle kaatuva kriisi. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan maksunkorotuspaineet alkavat kasvaa vasta 2050-luvulla. Sitä ennen väestökehityksen suunta voi muuttua. Eläkkeiden rahoitukseen vaikuttavat lisäksi monet muutkin tekijät kuten eläkevaroille saatavat sijoitustuotot, työllisyysaste, maahanmuutto ja eläkkeelle siirtymiseen liittyvät kehityskulut. Pitkällä aikavälillä näihin kaikkiin liittyy epävarmuutta, mutta toisaalta myös myönteisiä mahdollisuuksia.

Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä tähän epävarmuuteen on vastattu eläkkeiden rahastoinnilla ja ajoittaisilla eläkeuudistuksilla. Niillä on tähdätty eläkeiän nousuun. Eläkkeelle siirtyminen onkin myöhentynyt ja rahoitusnäkymät vahvistuneet. Sen sijaan karttuneisiin eläkeoikeuksiin tai maksussa oleviin eläkkeisiin ei ole puututtu. Eläkejärjestelmän riskejä ei ole haluttu siirtää niiden kannettavaksi, joilla ei enää ikänsä tai terveytensä vuoksi ole mahdollisuutta varautua tulevaan.

Nuorisojärjestöjen näkemys eläkejärjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta perustuu siihen, että tällä hetkellä eläkkeellä olevat ikäluokat (tai heidän työnantajansa) maksoivat aikanaan selvästi nykyistä matalampia eläkemaksuja ja siirtyivät myös usein varhemmin eläkkeelle. Tällä tavoin vanhemmat ikäluokat ovat saaneet eläkemaksuilleen paremman laskennallisen tuoton kuin nykyisin työssä olevat ikäluokat. Parhaan tuoton saavat 1940- ja 1950-luvuilla syntyneet. Toisaalta näiden ikäluokkien keskimääräinen tulotaso oli nykyistä pienempi, minkä vuoksi nuorempien ikäluokkien eläkkeet muodostuvat suuremmiksi. Samoin nuoremmat ikäluokat ovat päässeet nauttimaan monin tavoin paremmista elinolosuhteista. Näistä syistä oikeudenmukaisuuden arviointi ei ole suoraviivaista.

Ansioeläke vai perusturva?

Aloitteet eläkkeiden ’leikkaamisesta’ joko indeksimuutosten tai verotuksen avulla muuttaisivat toteutuessaan suomalaisen eläkejärjestelmän luonnetta. Nuorisojärjestöjen ehdotusten mukaan leikkaukset pitäisi kohdistaa suuriin työeläkkeisiin. Tällainen muutos veisi kohti tasaeläkejärjestelmää. Tällöin työeläke ei enää perustuisi työuran aikaisiin ansioihin. Jos vakuutusperiaatteesta pidettäisiin kiinni, pitäisi myös suurista tuloista perittäviä eläkemaksuja pienentää vastaavasti. Jos taas näin ei tehtäisi, kyseessä olisi erittäin raju ansiotulojen veroprogression kiristys, joka kannustaisi eläkemaksujen välttämiseen muuntamalla palkkatulot yrittäjätuloksi. Lisäksi julkisen eläkejärjestelmän heikentäminen loisi paineen luoda täydentäviä yksityisen varautumisen muotoja.

Eläkekarttumien tai maksussa olevien eläkkeiden leikkaaminen murentaisi nopeasti luottamuksen eläketurvaan. Luottamuksen rakentaminen kestää kauan, mutta sen voi menettää nopeasti. Leikkaus ei myöskään parantaisi nuorempien ikäluokkien asemaa millään tavoin, koska heidän olisi ryhdyttävä varautumaan entistä suurempaan taloudelliseen epävarmuuteen: eläkelupauksen sisällön muuttaminen avaisi väylän uusille odottamattomille muutoksille, mikä kasvattaisi tulevaan taloudelliseen turvaan liittyvää epävarmuutta – ja eniten juuri nuorten kohdalla.

 

(Kirjoitusta muokattu 29.8.2019 klo 16.19: lisätty Ylen uutinen aiheesta.)

7 kommenttia
  1. Tuomo syri
    Tuomo syri says:

    Myllä eläke leikkaus ois tarpeen yläpäästä, muuten karkaavat käsistä! Ja aloitus leikkaaniseen yläpäästä ja prosentti leikkaus, niin yläpäässä tuntuu enempi mitä meidän pienissä eläkkeissä. Sen vuoksi että korotukset on ollut prosenttuaaliset niin hyväeläkeläiset ovat saabeet enempi mitä ne piebrmpieläkeläiset!😎😊

  2. Josa Jäntti
    Josa Jäntti says:

    Tuomo – miten työeläke muodostuu ? Se lasketaan jokaiselle palkan perusteella essim. lääkärin työeläke on isompi kuin aputyömiehen rakennuksella. Jokainen työnantaja ja palkansaaja joutuu maksamaan työeläkemaksua ko. henkilön palkan suuruuden mukaan eli % :la. Siksi lääkäri, joka saa suurempaa palkkaa maksaa vuosikymmeniä enemmän työeläkemaksuja kuin aputyömies. Miksi lääkäri maksaisi suurempia työeläkemaksuja, jos hänen lain mukaista työeläkettään myöhemmin leikataan . Hänen kannattaisi ryhtyä maksamaan saman suuruistta työeläkemaksua kuin aputyömiehen eli palkkojen , joiden perusteella työeläke määritellään pitäisi olla samat eli joka työstä sama palkka ! Sitäkö Tuom ehdotat ?

  3. Jari Ojala
    Jari Ojala says:

    Jaakko kirjoittaa asiaa. Monet näkevät eläkeasiat varsin yksisilmäisesti, mutta tässä kirjoituksessa on hyvää analyysia kokonaisuudesta.

  4. 27v
    27v says:

    Eläkkeiden leikkaus murentaa kenen luottamusta? Menepä kadulle, pysäytä kymmenen alle kolmekymppistä ja kysy heiltä, että uskovatko he saavansa eläkettä suhteellisesti yhtä paljon kuin nykyeläkeläiset? En ole kuullut kenenkään alle nelikymppisen sanovan ääneen että luottaa eläkejärjestelmään. Luottamus on lähinnä nykyisillä eläkeläisillä ja pian sinne pääsevillä, jotka tietävät saavansa liikaa suhteessa maksuihinsa.

    Kiander toteaa että ei hätää, työeläkemaksuja pitää korottaa huomattavasti vasta 2050-luvulla kun hän on jo itse haudassa. Toisaalta näkee myös positiivisia mahdollisuuksia että rahoituskestävyys jotenkin maagisesti nousee siihen mennessä, aivan kuten on nähty viimeiset 50 vuotta vaikka faktat sanoo ihan toista. Eläkkeitä on leikattava ja eläkekatto 1700eur/kk.

  5. Jaakko Kiander
    Jaakko Kiander says:

    Eläkkeiden leikkausvaatimus sillä perusteella että nuoret eivät usko saavansa eläkettä on itsensä toteuttava toive; jos eläkkeitä leikataan, on selvää, että nuoret tulevat saamaan leikattuja eläkkeitä. Leikkaamisen sijasta olisi kuitenkin hyvä pohtia myös rakentavia keinoja, joilla tulevaisuudenkuvaa voitaisiin muuttaa myönteisempään suuntaan.

  6. 27v
    27v says:

    Jaakko Kiander, et esittänyt yhtäkään konkreettista ratkaisuehdotusta tilanteeseen vaan tyydyit toteamaan että tarvitsee pohtia jotain abstrakteja tulevaisuudenkuvaa positiivisemmaksi muuttavia keinoja. Samaa haihattelua jota on viimeiset 50 vuotta harrastettu sillä nojalla että saadaan omat edut turvattua, tulevien ihmisten ja muiden tekemien lasten kustannuksella. Te 50-luvulla ja sen jälkeen syntyneet olette olleet todella taitavia väistämään vastuutanne, eläkkeiden rahoitustilanteen huononeminen on ollut päivänselvä fakta kun katsoo syntyvyyttä 70-luvun alusta. Kuinka pitkälle mennään tällä paletilla? Kenen lapsille annetaan se viimeinen musta pekka käteen, jossa lukee että ”Onneksi olkoon, pyramidi on nyt siinä pisteessä että eläkemaksuja ei voi enää korottaa ja kannattaisi alkaa sen ohella säästämään sukan varteen omaa eläkettä”?

    Tänään oli Hesarissa tästä juttua ja kuten itsekin olen analyysit ETK:n sivuilta lukenut, TYEL-maksun korotus sinne 35% näyttää lähes pakolliselta. Tosin korotukset osuu niin kauas, että teidän ikäluokkaanne ei semmoiset kiinnosta. Voisin itse alkaa soveltaa samaa ajattelutapaa kuin sinä ja suurin osa teidän ikäsistänne, mitä se minua liikuttaa jos minun lapseni tai lapsenlapseni joutuvat aikanaan maksamaan vaikka 45% TYEL-maksua?

    Ratkaisuna kuulee juuri tuollaista ympäripyörää haihattelua, koska kukaan ei uskalla sanoa sitä todellista ratkaisua ääneen. Eläkkeiden leikkaus sille tasolle, mitä kukin on ihan oikeasti maksanut systeemiin ja mitä meidän väestökehitys antaa myöden. Se, että meillä on ulkoistettu syntyvyyden merkitys systeemissä kollektiivisesti ikäluokalle, ei poista sitä faktaa että me tarvitaan tänne suomalaisia lapsia että systeemi kestää. Ratkaisu ei tule maahanmuutosta, koska tänne ei nettoveronmaksajat halua tulla. Ratkaisu ei tule työn tehostumisesta, sillä nyt jo työ on erittäin tehokasta ja uuvuttavaa. Kaikki työelämässäni haastattelemani teidän ikäiset ovat sanoneet että heidän nuoruudessaan työtahti on ollut paljon hitaampi ja työntekijöitä verrattain enemmän. Me ei ikinä päästä työelämässä Kiinan tehokkuuteen, mikäli me ei muututa Kiinan kaltaiseksi yhteskunnaksi. Jos tähän mennään niin minä ainakin jään kokonaan pois työelämästä tavalla tai toisella.

    On minulla valituksen lisäksi myös ihan konkreettisia ratkaisuehdotuksiakin. Virossa nimittäin syntyvyys nousee ja sitä ovat edeltäneet tietyt poliittiset ratkaisut. Kopioidaan systeemi meille. Virossa kolmannesta lapsesta saa nettona 500e/kk ja siellä mediaanipalkka on 950eur/kk. Suomessa mediaanipalkka on 3000e tilastokeskuksen mukaan niin Suomessa kolmannesta lapsesta saisi 1600e nettona per kk. Tällä varmistetaan se että perheitä perustavat pystyvät ostamaan tarvittavan kokoisen asunnon (yli 80 neliötä kolmio) ja että siinä olisi ihan oikea kannustin. Mikään lapsilisän korottaminen nykyisestä sadalla eurolla kuukaudessa tai jotkut tilapäiset vanhempainvapaat ei kiinnosta ainakaan minua paskaakaan. Järjestelmä voidaan toteuttaa osin suorana tukena ja osittain verovähennyksinä. Rahoitus järjestelmälle löydetään kyllä mikäli siihen tahtotilaa on. Jos mitään radikaalia ei tehdä vaan jatketaan nykyisellä radalla niin kuten te siellä ETK:ssakin tiedätte, viimeinen sammuttakoon valot.

  7. Jaakko Kiander
    Jaakko Kiander says:

    Tässä tulikin hyvä ehdotus huoltosuhteen parantamiseksi. Sellaisia tarvitaan, jotta hyvinvointivaltion rahoitustasapaino voidaan turvata.

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *